Tärkein työelämätaito, jonka tarvitset
Osaamisen kehittäminen on työelämän kannalta välttämätön taito. Organisaatioiden ja yksilöiden kyky oppia ja uudistua erottaa tulevaisuuden menestyjät toisistaan. Vain uudistumisella rakennetaan tulevaisuuden kilpailukykyä.
Tulevaisuuden työelämän yksityiskohtien osalta moni asia on epäselvä, mutta oppimisen ja osaamisen kehittämisen tärkeydestä ovat samaa mieltä niin yritysjohto kuin asiantuntijat.
Ihmisen näkökulmasta tässä keskustelussa jää usein kuitenkin leijumaan ilmaan hämmentävä kysymys: Jos jatkuva oppiminen ja uudistuminen ovat tärkeitä, niin mitä tässä sitten pitäisi oppia?
Mitä pitäisi oppia?
Kysymykseen vastaaminen on vaikeaa, koska toimintaympäristön muutos on nopeaa. Erilaisille tulevaisuuden skenaariolle yhteistä on lähinnä epätarkkuus sekä toteutumisen epävarmuus. Kykymme suunnitella tulevaisuutta on parhaimmillaankin vajavaista, sillä muutosnopeuden lisäksi tulevaisuuden kuviin vaikuttavat tekijät ovat hyvin moninaisia (esim. teknologia, lainsäädäntö, kuluttajien valmius, taloudellinen tilanne jne.).
Meillä on lukuisia vaihtoehtoisia tulevaisuudenkuvia. Joudumme tässä hetkessä tekemään päätöksen siitä, mihin niistä panostamme. Vasta tulevaisuudessa tiedämme, panostimmeko oikein.
Tämä kehitys haastaa vallitsevan käsityksemme koulutuksesta, ammatista ja työelämästä. Siis sellaisesta työelämästä, jossa tulevaisuuden työtehtävät ovat tunnettuja ja jossa koulutus sekä kehittyminen voidaan suunnitella pitkälle eteenpäin. Miten työ muuttuu? Mitkä ammatit katoavat? Mitä ammatteja tulee tilalle?
Tällä hetkellä vallitseva ymmärrys on se, että ihmisen tekemä työ painottuu luovaan, sosiaaliseen ja ongelmanratkaisukeskeiseen tekemiseen. Mutta mitä se tarkoittaa käytännössä? Syntyy helposti kuva uhkaavasta ja epävarmasta maailmasta. Miten valmistautua johonkin, jota ei tiedetä vielä olevan olemassa?
Tunnista ja johda vahvuuksia
On hyvä muistaa, että meille ihmisille nyt ja tulevaisuudessa on edelleen keskeistä saada vastaukset kysymyksiin ”kuka minä olen” ja ”miten minä olen suhteessa ympäröivään maailmaan”. Näiden kysymysten ympäriltä löytyvät myös vahvuutemme. Asiat, joihin olemme luontaisesti suuntautuneet. Asiat, jotka ovat meille tärkeitä ja merkityksellisiä. Asiat, joiden toteuttaminen – kontekstista riippumatta – saa meidät kukoistamaan.
Uskon, että ihmisen vahvuuksista johtaminen on tulevaisuuden työelämän kannalta välttämätön kehityssuunta. Yksilön näkökulmasta omien vahvuuksien tunnistaminen on keskeinen työelämätaito.
Vahvuudessa ei ole kysymys pelkästään luontaisesta ominaisuudesta tai opitusta taidosta, vaan näiden yhdistelmästä. Vahvuudet rakentuvat luontaisten taipumusten ja yksilön merkityksellisenä pitämien asioiden ympärille. Ne eivät myöskään ole kiveen kirjoitettuja, vaan eläviä ja kehittyviä. Tavat ja ympäristö, joissa vahvuuksia käytetään, muuttuvat niin ihmisen kuin ympäristön tarpeiden myötä. Ihminen, jonka vahvuuksiin kuuluu esimerkiksi vuorovaikutustaidot, voi soveltaa kyseistä vahvuuttaan joustavasti monenlaisessa tehtävässä ja ammatissa. Vahvuuden ydin säilyy kuitenkin samana.
Vahvuudet toimivat kompassina
Vahvuuspohjainen ajattelu vähentää riippuvuutta tulevaisuuden skenaarioista. Se ruokkii ihmisen turvallisuuden tunnetta ja lisää hyvinvointia yksilötasolla. Ihminen tutkitusti kukoistaa saadessaan työskennellä omien vahvuuksiensa ympärillä, mikä taas hyödyttää työnantajaa ja yhteiskuntaa.
Työelämän ja yhteiskunnalliset muutokset luovat epävarmuutta ja levottomuutta. Vahvuudet ovat keskeinen osa ihmisyyttä – muuta varmaa meillä ei ole. Vahvuudet toimivat kompassina tilanteessa, jossa on sekä epävarmuutta että mahdollisuuksia.
Jos alamme oppia enemmän omista vahvuuksistamme ja niiden hyödyntämisestä työelämässä, voimme ottaa oikeita askelia jo tässä hetkessä, vaikka tulevaisuudenkuvat ovatkin epäselviä. Me luomme valinnoillamme maailman, jossa haluamme olla.
Henna Ahtola
palvelujohtaja, Parempaa työelämää -palvelut
Ilmarinen
@henna_ahtola
Kirjoittaja suhtautuu intohimoisesti työelämän muutokseen, parempaan johtamiseen ja hyvinvoinnin lisäämiseen sekä näkee ne keskeisenä kilpailutekijänä tulevaisuuden organisaatioille.
Lue myös:
Työelämän muutoksesta ja uuden oppimisen tärkeydestä kirjoittaa myös Ilmarisen toimitusjohtajana 1.8. aloittava Jouko Pölönen.
Jouko Pölönen: Uuden oppiminen on tulevaisuuden tärkein työelämätaito
-
Essi Lahti 10.6.2018 klo 21.00
" Vain uudistumisella rakennetaan tulevaisuuden kilpailukykyä." Jos katsoo hallituksen touhuja, tai vaikka Helsingin kaupungin touhuja, niin kyllä säätäminen ja duunarin kusettaminen ovat paljon enemmän käytetyt tavat huolehtia kilpailukyvystä. Hallitus haluaa tehdä maasta omistavan luokan ja kapitalistin mukaisen orjatyövoimakalifaatin. Helsingin kaupunki pelkää taas erilaisten joukkoliikkumistapojen kilpailutusta, kuin ruttoa. Siellä ei todellakaan kysellä uudistumisen perään. Mielummin pysyteltäisiin vanhassa pre-EU -ajassa, kun kaikilla oli taattu oma hiekkalaatikko, jolla leikkiä vailla tulostavoitteita tai tehokkuuskäppyröitä.Vastaa kommenttiin
Lisää aiheesta
Mistä puhutaan, kun keskustellaan eläkkeiden uudistamisesta ja leikkaamisesta?
Meiltä on viime aikoina kyselty, mitä hallituksen leikkauspuheet tarkoittavat. Lisäksi moni pohtii omalta kohdaltaan, pieneneekö oma eläke, pääseekö vielä osittaiselle vanhuuseläkkeelle tai tuleeko ensi vuonna indeksikorotusta. Kaikesta voi päätellä, että julkinen keskustelu on herättänyt huolta niin työelämässä yhä olevissa kuin eläkeläisissä.
Miten muokataan työtä konkarille sopivaksi?
Työuraa ei voi ainakaan koko matkalta painella maaliin asti täydellä vauhdilla ja itseään jatkuvasti ylittäen. Tulevaisuudessa on yhä tärkeämpää, että sovitamme ja muokkaamme työtä elämäntilanteeseen sopivaksi. Sekä työssä olevasta että työelämään tulevasta työvoimasta täytyy pitää hyvää huolta. Miten voisimme entistä paremmin huomioida työn vaatimusten lisäksi työntekijöiden perustarpeet, elämäntilanteen ja terveydentilan?
Monipuoliset mielenterveyspalvelut ehkäisevät ennenaikaista eläköitymistä
Käsittelemme Ilmarisessa viikoittain valtavan määrän ihmisten eläkehakemuksia ja olemme näin mukana ihmisten elämien dramaattisissakin käänteissä. Työkyvyttömyyseläkkeelle päätyminen on niin yksilön kuin yhteiskunnankin kannalta murheellinen tapahtuma. Yleisimpiä syitä työkyvyttömyyseläkkeelle ovat mielenterveyden häiriöt. Tuoreen väitöstutkimuksen perusteella mielenterveyspalveluiden kehittäminen monimuotoisemmiksi voisi estää ennenaikaista eläköitymistä.