Blogit

Syntyvyys laskee, kuinka käy eläkkeiden?

Vuodesta 2010 jatkunut syntyvyyden lasku on tänä keväänä noussut julkiseksi puheenaiheeksi. Syntyvyyden vuosittainen vaihtelu on normaalia, mutta useita vuosia jatkuva lasku on poikkeuksellista. Useiden vuosikymmenten ajan Suomessa syntyi vuosittain noin 60 000 lasta. Kuolleiden määrä on taas pitkään ollut noin 50 000 vuodessa. Nämä luvut merkitsivät sitä, että niin sanottu luonnollinen väestönkasvu oli noin 10 000 henkeä vuodessa.

Viime vuosina tilanne on muuttunut. Syntyneiden määrä on vähitellen laskenut noin 50 000:en ja viime vuonna se alitti ensimmäisen kerran kuolleiden määrän. Ilman samanaikaista nettomaahanmuuttoa väestön määrä olisi supistunut. Jos syntyvyys ei tästä nouse, tulevaisuuden väestökehitys muuttuu paljon heikommaksi kuin aiemmin on arvioitu.

Syntyvyys laskussa kaikissa teollisuusmaissa

Syntyvyyden laskussa ei ole kyse siitä, että nuorten naisten määrä olisi äkkiä alentunut. Tämä selviää, kun tarkastellaan kokonaishedelmällisyyslukua, joka on toteutuneeseen kehitykseen perustuva arvio perheiden keskimääräisestä lapsiluvusta. Väestön uusiutuminen edellyttäisi, että hedelmällisyysluku eli ns. keskimääräinen lapsiluku olisi 2,1. Tälle tasolle ei kuitenkaan ole missään teollisuusmaassa päästy enää pitkään aikaan. Suomessa keskimääräinen lapsiluku oli kuitenkin pitkään noin 1,8. Luku oli parempi kuin monessa muussa Euroopan maassa. Tällä vuosikymmenellä lapsiluku on kuitenkin alentunut voimakkaasti ja viime vuonna painuttiin 1,5:n tasolle. Suomalaisten syntyvyys on siten pudonnut pohjoismaiselta tasolta keski- tai itäeurooppalaiselle tasolle.

Syntyvyys määrittää sen, kuinka paljon työikäistä väestöä on tulevaisuudessa. Tällä vuosikymmenellä syntyneet tulevat työmarkkinoille 2030-luvulla. Jos vuosittainen syntyneiden luku pysyy nykyisessä alle 50 000:ssa, on työikäisen väestön määrä vuonna 2040 jo 100 000 henkeä nykyistä pienempi. Jos syntyvyyden lasku jää pysyväksi, vaikutukset pitkän aikavälin tuotantopotentiaaliin ja väestörakenteeseen ovat merkittäviä.

Pysyvä syntyvyyden lasku luo korotuspainetta työeläkemaksuille

Työllisyys ja palkkasumma muodostavat rahoituspohjan julkiselle taloudelle ja suurelta osin myös työeläkkeille. Pitkäaikainen tai pysyvä syntyvyyden lasku pienentää tulevaa maksutuloa ja aiheuttaa siten työeläkemaksujen korotuspaineen. Eläketurvakeskus tullee ensi vuonna esittämään omia laskelmiaan syntyvyyden laskun pitkän aikavälin vaikutuksista.

Väestömuutosten vaikutukset tulevat onneksi näkyviin hitaasti ja niihin voidaan reagoida. Tässä vaiheessa olisi syytä ryhtyä analysoimaan tapahtuneen muutoksen syitä. Julkisuudessa on esitetty arvioita, että taustalla voi olla kuluneen vuosikymmenen heikko talouskehitys ja sen myötä lisääntynyt työmarkkinaepävarmuus, joka kohdistuu erityisesti perheenperustamisiässä oleviin nuoriin aikuisiin. Tämän lisäksi on viitattu muuttuneisiin arvoihin ja huoleen ilmastonmuutoksen vaikutuksista. Luotettavaa tutkimustietoa on kuitenkin verraten vähän ja sitä kaivattaisiin lisää.

Jaakko Kiander
yhteiskuntasuhdejohtaja
Ilmarinen

Miten ja milloin eläkkeelle? Lue lisää verkkosivuiltamme ilmarinen.fi.

Lisää uusi kommentti

0/4000
Viesti on pakollinen
Nimi on pakollinen
Sähköpostiosoite on pakollinen

Lisää aiheesta

Blogit 17.2.2021

Työeläke on osa elämää ja Ilmarinen yhteiskuntaa

Työurani Ilmarisessa päättyy helmikuussa 38 vuoden jälkeen. Olen saanut olla mukana hienossa tarinassa. Luon nyt muutaman katseen menneeseen, siihen, miten työeläke on elänyt ajassa ja muuttunut vuosikymmenten mittaan.

Lue artikkeli

Blogit 8.2.2021

Inflaatio – toivotun vieraan epätoivottu paluu

Rahoitusmarkkinoita voidaan ajatella kansainvälisinä cocktail-kutsuina, joihin saapuu toivottuja ja usein myös pelättyjä vieraita. Rahoitusmarkkinat ovat kuin kaljakellunta Vantaanjoella: kukaan ei suoranaisesti ole isäntä, mutta tapahtuma kerää suuren osallistujamäärän.

Lue artikkeli

Blogit 2.2.2021

Korona ravisteli HR-käytäntöjä – Muutos on mahdollisuus

Korona-ajan epävarmuus on luonut akuutin ja suuren kysynnän yhteiskunnalliselle viestinnälle ja ohjeistukselle, ja myös työnantajien viestintä- ja muutosaktiivisuudelle on ollut korostunut tarve. Korona on vauhdittanut henkilöstöjohtamisen käytäntöjen muotoilemista.

Lue artikkeli
Lisää ajankohtaisia artikkeleita