Neljä askelta vaikuttavaan ergonomiaan
Monen tekijän tulee osua kohdalleen, kun tavoitteena on tukea työkykyä ja samalla saada aikaan sujuvaa työtä sekä tuottavuutta. Miten ja minkälainen ergonomia voi auttaa kohti haluttuja tuloksia?
1. Kuuntele työntekijöitä
Kun suomalaisen konsernin tuotantoyksikössä toteutettiin työympäristön muutos, vähenivät sairauspoissaolot edellisvuoden 399 päivästä 130 päivään. Kokonaisuudessaan sairauspoissaoloihin liittyvät kustannussäästöt olivat 100 000 euroa. Muutoksen myötä myös työturvallisuus parani selkeästi. Miten tässä onnistuttiin?
Onnistumisen avaimena oli tarkka nykytilan selvitys eli käytännössä keskustelut henkilöstön kanssa. Keskustelujen perusteella kehittämiskohteeksi valikoitui työn häiriöttömyyden ja sujuvuuden edistäminen, johon myös kehittämisen resurssit suunnattiin.
2. Kartoita työ, minimoi riskit
Työkykyriskien hallinnassa katse on tärkeä siirtää työhön. Tiedämme, että muutokset työssä heijastuvat usein koettuun työkykyyn. Työterveyshuollossa tehty arvio terveydestä ja toimintakyvystä ei tuo suoraan esille työhön liittyviä arjen ongelmakohtia.
Tutkimukset osoittavat, että silloin kun tavoitteenamme on vähentää tuki- ja liikuntaelinsairauksia, onnistumme siinä todennäköisemmin työprosessien, järjestelmien ja tuotteiden huolellisella suunnittelulla kuin pelkällä yksilöön kohdistuvalla terveyden ja hyvinvoinnin tukemisella tai ohjauksella. Lisäksi voimme tehokkaasti huomioida myös haitallisen kuormituksen merkityksen yksittäisissä työtehtävissä. Toisaalta sujuvat ja häiriöttömät prosessit ja järjestelmät mahdollisesti tukevat myös mielenterveyden häiriöiden ennaltaehkäisyä.
3. Katso kokonaisuutta
Ergonomian intohimon kohteena on kaikenlainen työ. Työtä tarkastellaan laajasti sen organisoinnin sekä tiedollisten ja fyysisten vaatimusten muodostamana kokonaisuutena eli järjestelmänä, jonka eri osat vaikuttavat toisiinsa. Vaikuttava ergonomia kohdistuu kokonaisiin työjärjestelmiin ja muokkaa niitä vastaamaan ihmisten ominaisuuksia. Näin on mahdollista saada aikaan pysyvämpiä ja vaikuttavampia ratkaisuja. Käytännössä tämä tarkoittaa, että panostamme työympäristön, apuvälineiden, tuotteiden, järjestelmien, prosessien ja menetelmien jatkuvaan kehittämiseen sekä niiden keskinäiseen hyvään tasapainoon.
Esimerkkimme tuotantoyksikössä ei keskitytty parantamaan tiettyä rajattua ongelmakohtaa. Sen sijaan työtä tarkasteltiin laajasti ja tunnistettiin toiminnan esteet sekä haitallinen kuormitus. Näin kyettiin sujuvoittamaan prosesseja sekä tehtäviä ja hallitsemaan työkykyyn vaikuttavia tekijöitä. Samalla oli mahdollista parantaa myös kaikkien työntekijöiden työkyvyn ennustetta. Ergonomian monipuolinen hyödyntäminen toi käytännön ratkaisuja arjen työn tueksi.
4. Hyödynnä monenlaista osaamista
Jotta ergonomiasta saadaan kaikki hyöty irti, tarvitaan usean eri asiantuntijan, henkilöstöryhmän sekä yksittäisten työntekijöiden osaamista ja näkemystä. Vaikka kaikkien tavoite on sama – turvata työn jatkuvuus ja työntekijöiden työkyky – saattavat näkökulmat ja käytetyt käsitteet poiketa merkittävästi toisistaan. Onnistuminen edellyttää sujuvaa yhteistyötä sekä ymmärrystä eri osapuolten välillä.
Voimme jakaa työpaikalla toimivat asiantuntijat karkeasti kahteen ryhmään, joista toiset (työn kehittäjät) mittaavat työtä sekä työsuoritusta ja toiset (mm. työterveys) keskittyvät mittaamaan ihmistä sekä arvioimaan työkykyä. Tämä kaikki olemassa oleva tieto on osattava yhdistää ja hyödyntää käytännössä. Ergonomia tarjoaa tähän mahdollisuuden ja yhteisen kielen.
Ergonomian tarve suomalaisessa työelämässä on ajankohtainen. Ergonomia antaa keinot työn laajaan tarkasteluun, käytännön ratkaisuja työpaikan arkeen sekä yhteisen kielen eri alojen asiantuntijoille. Työssä esiintyvien haitallisten kuormitustekijöiden tunnistaminen ja työn jatkuva kehittäminen ovat tärkeä osa terveyttä, turvallisuutta ja työkykyä edistävää kulttuuria. Tämä on ergonomian kovaa ydintä ja työkykyjohtamista parhaimmillaan. Haastammekin kaikki yrityksissä kehittämisestä vastaavat tunnistamaan, arvioimaan ja ottamaan huomioon ihmiseen kohdistuvan kuormituksen.
Opetellaan yhdessä puhumaan laaja-alaisen ergonomian kieltä!
Teemu Suokko
väitöskirjatutkija, Eurooppa Ergonomi
Johanna Koroma
johtava asiantuntija, Ilmarinen
@JohannaKoroma
Lue lisää, miten hyödyntää ergonomiaa fyysisen toimintakyvyn tueksi
-
Tapio Miettinen 7.9.2021 klo 07.07
Työterveyslaitoksella onkin kattava asiantuntijuus ergonomia-asioissa.Vastaa kommenttiin
Lisää aiheesta
Miksi yhä useampi mielenterveyssyistä kuntoutusta hakenut saa kielteisen päätöksen? – Tässä kolme syytä
Työkyvyttömyyseläkettä haetaan eniten mielenterveyden häiriöiden vuoksi. Erityisesti nuorten työkyvyttömyyden pitkittyminen on huolestuttavaa, koska heillä olisi paljon työvuosia jäljellä. Miksi kuitenkin yhä useampi mielenterveyssyistä ammatillista kuntoutusta hakenut saa kielteisen päätöksen?
Mistä puhutaan, kun keskustellaan eläkkeiden uudistamisesta ja leikkaamisesta?
Meiltä on viime aikoina kyselty, mitä hallituksen leikkauspuheet tarkoittavat. Lisäksi moni pohtii omalta kohdaltaan, pieneneekö oma eläke, pääseekö vielä osittaiselle vanhuuseläkkeelle tai tuleeko ensi vuonna indeksikorotusta. Kaikesta voi päätellä, että julkinen keskustelu on herättänyt huolta niin työelämässä yhä olevissa kuin eläkeläisissä.
Miten muokataan työtä konkarille sopivaksi?
Työuraa ei voi ainakaan koko matkalta painella maaliin asti täydellä vauhdilla ja itseään jatkuvasti ylittäen. Tulevaisuudessa on yhä tärkeämpää, että sovitamme ja muokkaamme työtä elämäntilanteeseen sopivaksi. Sekä työssä olevasta että työelämään tulevasta työvoimasta täytyy pitää hyvää huolta. Miten voisimme entistä paremmin huomioida työn vaatimusten lisäksi työntekijöiden perustarpeet, elämäntilanteen ja terveydentilan?