Blogit

Kevennä yli 16 kilogrammaa - valitse portaat

Onnistuin kesällä olemaan toimistolla yli kuukauden käyttämättä lainkaan hissiä.

Portaiden käytön terveysvaikutukset ovat säännöllisesti esillä mediassa. Esimerkiksi Ylen toimittaja laski keväällä, että viidenteen kerrokseen käveleminen päivittäin kuluttaisi käyttäjän energiaa 12 pitsan verran vuodessa.

Portaiden käytön ympäristövaikutukset mainitaan usein yhtenä huomiona. Onko omaantuntoon vetoavalla kannustuksella pohjaa?

En tunne toimistomme hissien todellista energiankulutusta, joten laskin keskiarvon saman tyyppisten hissien energiankulutuksesta. Esimerkkinä ja innoituksena toimi Sitran blogikirjoitus, jossa Vesa-Matti Lahti yritti laskea, miten tehdä mahdollisimman vähähiilinen lomamatka.

Moniko meistä pääsee lomalle?

Nousen ja laskeudun alas neljännestä kerroksesta vähintään kahdesti päivässä. Kuukauden portaiden kävely säästi sähköä siis noin 1,8 kWh. Tämä vastaa hiilidioksidipäästöiksi muutettuna noin 5,3 kilometrin ajamista tavanomaisella henkilöautolla. Työmatkani on yhteen suuntaan kaksinkertainen. Onneksi ajan sen pääasiassa pyörällä tai vähäpäästöisellä lähijunalla.

Entä jos kaikki neljännen ja viidennen kerroksen työntekijät lähtisivät mukana talkoisiin? Oletetaan, että molemmissa kerroksissa työskentelee noin 100 työntekijää. Oletetaan myös, että jokainen meistä ajaa hissillä saman verran: aamulla töihin, lounaalle ja kotiin.

Neljännen kerroksen työntekijät käyttävät hissiajeluihin sähköä noin 181 kWh:a kuukaudessa ja viidennen kerroksen väki 226 kWh:a kuukaudessa. Tämä vastaa päästöiltään lähes 2000 kilometrin ajamista henkilöautolla.

Jos porrastalkoita käytettäisiin hiilidioksidipäästöjen kompensoimiseen, pääsisimme kukin vain muutaman kilometrin automatkalle. Kimppakyydeillä matka pitenisi hieman.

Vaihtoehtoisesti 200 hengen porrastalkoilla voitaisiin lähettää 34 onnekasta lomalle Tukholmaan. Onnekkaiden vain olisi taitettava matka junalla ja bussilla kiertäen Pohjanlahti, kuten Vesa-Matti Lahti ehdottaa blogissaan.

Lentokoneella matkaan pääsisi vain seitsemän. Silloinkin pitäisi käyttää potkurikonetta ja olettaa, että kaikkein pienin Lahden esiin nostamista päästöarvioista pitää paikkaansa.

Yhteistyöllä voi vähentää tuntuvammin

Porrastalkoiden ja lomamatkojen hiilivaikutusten vertailu jää helposti viherpesuksi. Jos porrastalkoisiin osallistuisi toimistollamme 200 työntekijää, heistä ulkomaanmatkan tekee joka tapauksessa lähes joka toinen. Siis ensimmäisen vuosineljänneksen aikana.

Porrastalkoilla ei voi ostaa hyvää omaatuntoa hiilijalanjäljen suhteen. Vuositasolla yksittäinen neljännen kerroksen työntekijä kuluttaa noin 22,5 kWh:a sähköä hissiajelullaan. Valitsemalla hissin rappusten sijaan voin keventää hiilijalanjälkeäni 16,7 kilogrammaa hiilidioksidipäästöjä. Se on noin 0,2 prosenttia vuotuisesta hiilijalanjäljestäni.

Koko neljännen ja viidennen kerroksen työntekijäporukka puolestaan voisi vuoden aikana säästää porrastalkoilla sähköä 5 MWh:a. Tämä puolestaan vastaa 3790 kilogrammaa hiilidioksidipäästöjä eli noin 40 prosenttia yhden osallistujan vuotuisesta hiilijalanjäljestä.

Luvuista huomaa, että porrastalkoilla ei vielä yksin pysäytetä saastumista ja siitä seuraavia ongelmia, kuten ilmaston lämpenemistä. Keksin heti kymmeniä meheviä anekdoottimaisia sutkautuksia sen puolesta, että porrastalkoot ovat ajatuksena täysin turha ympäristön kannalta. Niistä kaikki täyttävät whataboutism-nimellä tunnetun loogisen virhepäätelmän tuntomerkit.

Tässä pari:

Onko porrastalkoilla mitään väliä, jos työnantajani onnistuu vähentämään suoran osakesalkkunsa päästöjä yhdessä vuodessa 247236 CO2-ekvivalenttitonnia? Vastaava vähennys syntyy, kun jätetään yli 122 miljoonaa kilogrammaa kivihiilta polttamatta. Samaan määrään vaadittaisiin, että 15 miljoonaa neljännen kerroksen työntekijää jättää hissin väliin vuoden ajan. Suuret vähennykset tehdään kuitenkin finanssisektorilla.

Onko porrastalkoilla väliä, kun Ilmarinen kuitenkin tuottaa suuremman osan kiinteistösähköstään päästöttömällä aurinkoenergialla?

Voit keksiä lisää esimerkkejä. Siihen on hyvää aika esimerkiksi portaita kävellessä.

Joona Raudaskoski
Kirjoittaja työskentelee Ilmarisen viestinnässä.

Lisää uusi kommentti

0/4000
Viesti on pakollinen
Nimi on pakollinen
Sähköpostiosoite on pakollinen

Lisää aiheesta

Blogit 21.7.2021

Hei liikkuja – onko mittalaitteesi renki vai isäntä?

Monelle meistä kunto- ja terveysliikkujista kesä on kestävyysliikunnan kulta-aikaa. Löydämme liikkumisen iloa muun muassa luonnosta nautiskellen kävelylenkin lomassa, lenkkipolkuja pinkoen tai pyörän selässä kiitäen. Monet hurahtavat laskemaan omia kilometrejään ja tähtäävät täysillä kohti omia tavoitteitaan tai kisailevat esimerkiksi pyöräkilometreistä Kilometrikisassa. Ranteeseen puetaan tietenkin suoritusta mittaava älylaite. Eihän sitä muuten tiedä liikkuneensa.

Hei liikkuja – onko mittalaitteesi renki vai isäntä?

Blogit 24.6.2021

Yrittäjät ansaitsevat yhtä hyvän eläketurvan kuin palkansaajatkin

Yrittäjien luottamus eläkejärjestelmään on vaatimaton Suomen Yrittäjien tuoreen tutkimuksen perusteella, alivakuuttaminen on yleistä ja valtion rahoitus on kasvussa. Vuoroin arvostellaan yrittäjiä ja eläkevakuuttajia alivakuuttamisesta. Mistä tässä on oikein kyse?

Yrittäjät ansaitsevat yhtä hyvän eläketurvan kuin palkansaajatkin

Blogit 17.6.2021

Digitaalinen alusta on hyvä renki, mutta huono isäntä

Vuodesta 2007, eli ensimmäisen iPhonen julkaisusta lähtien, voimistunut alustatalous on kovaa vauhtia laajenemassa perinteiseen, digitalisaation ulkopuolella olleeseen palveluliiketoimintaan. Korona-aika on vauhdittanut ilmiötä, josta osoituksena on esimerkiksi valtavasti kasvaneet algoritmijohtoiset ruuan kotiinkuljetuspalvelut. Painettujen puhelinluetteloiden jäätyä historiaan, perinteiset palvelualan pienyritykset joutuvat nykyään olemaan aktiivisesti läsnä somessa, Google-hauissa, kuluttaja-arvioissa ja kilpailutuksia tekevissä palveluissa ollakseen asiakkaiden näkökulmasta olemassa.

Digitaalinen alusta on hyvä renki, mutta huono isäntä
Lisää ajankohtaisia artikkeleita