Blogit

Eläkejärjestelmän kehittäminen vaatii pitkäjänteistä yhteistyötä

Suomessa on viime aikoina käyty runsaasti keskustelua eläkkeistä ja eläkejärjestelmästä. Se on hyvä asia, koska eläketurva koskettaa tavalla tai toisella jokaista suomalaista, ja eläkejärjestelmän kehittämisessä tarvitaan laajaa yhteistyötä. Työeläkejärjestelmää on Suomessa kehitetty 1960-luvulta lähtien systemaattisesti ja pitkäjänteisesti työnantajien, työntekijöiden ja valtiovallan kolmikantayhteistyönä.

Tänä päivänä Suomen työeläkejärjestelmä on hyvässä kunnossa ja kansainvälisten vertailujen mukaan yksi maailman parhaista. Yksilön kannalta eläkejärjestelmämme on vaivaton ja turvallinen, ja eläkejärjestelmän hallinnon luotettavuus ja läpinäkyvyys on arvioitu maailman ykköseksi.

Lakisääteinen työelävakuutus tarjoaa kattavan, ansiosidonnaisen vakuutusturvan pitkäikäisyyden, työkyvyttömyyden ja perheen huoltajan kuoleman varalle. Työeläkettä karttuu tehdystä työstä. Työeläke on osa sosiaaliturvaa, ja toimeentuloa täydennetään muilla etuuksilla mm. kansaneläkkeellä ja takuueläkkeellä silloin, kun työhön ei jostain syystä kykene ja työeläke on jäänyt pieneksi.

Eläkejärjestelmän kehittäminen on jatkuvaa työtä, jota Ilmarinen Suomen johtavana työeläkeyhtiönä haluaa olla mukana edistämässä asiakkaidemme parhaaksi. Ilmarinen on asiakkaidensa omistama keskinäinen työeläkevakuutusyhtiö, ja perustehtävämme on huolehtia kaikkiaan 1,1 miljoonan ihmisen työeläketurvasta. Asiakkaitamme ovat niin vakuutuksenottajat eli työnantajat ja yrittäjät kuin myös vakuutetut työntekijät ja eläkkeensaajat.

Ilmarisessa työskentelee reilut 600 työeläkevakuuttamisen ammattilaista, joilla on valtava määrä kokemusta ja osaamista vakuuttamisesta, eläke-etuuksista, työkyvyttömyysriskien hallinnasta ja sijoitustoiminnasta. Kohtaamme tuhansia asiakkaitamme päivittäin, minkä ansiosta meillä on hyvä näkemys siitä, miten työeläke vaikuttaa asiakkaidemme arkeen. Tätä osaamista ja asiantuntemusta haluamme tuoda parhaalla mahdollisella tavalla yhteiskunnan käyttöön eläkejärjestelmän kehittämisen ja päätöksenteon tueksi. Tuomme esiin erityisesti toimeenpanon näkökulmaa sekä päätösten tai suunniteltujen muutosten vaikutuksia asiakkaisiin. Tavoitteenamme on vaikuttaa siihen, että eläkejärjestelmää ja sen toimeenpanoa kehitetään vastuullisesti pitkän aikavälin kestävyys huomioiden.

Eläkepoliittiset periaatteet toimivat pohjana kannanotoille

Tätä tarkoitusta varten olemme Ilmarisessa laatineet eläkepoliittiset periaatteet (pdf). Ilmarisen hallituksen hyväksymässä dokumentissa kuvaamme työeläkejärjestelmän kulmakivet, jotka toimivat perustana kannanotoillemme työeläkejärjestelmää ja sen toimeenpanoa kehitettäessä. Asiantuntijamme ovat mukana lukuisissa työryhmissä, joissa tehdään selvityksiä ja muodostetaan työeläkealan yhteistä näkemystä eläkejärjestelmän kehittämistä koskeviin hankkeisiin. Eläkepoliittiset periaatteet varmistavat asiantuntijoidemme näkemysten yhdenmukaisuuden ja antavat selkeän pohjan kannanmuodostukseemme. Julkisten periaatteiden kautta haluamme lisäksi edistää avoimuutta ja läpinäkyvyyttä, ja tuoda avoimesti asiakkaidemme ja muiden sidosryhmien tietoon keskeiset periaatteet ja toimintatavat, joille kannanmuodostuksemme perustuu.

Työeläkejärjestelmän tärkein tehtävä on taata vakuutetuille työntekijöille ja yrittäjille kulutustason kohtuullisesti säilyttävä eläke työuran jälkeen taloudellisesti kestävällä tavalla. Ilmarisen näkemyksen mukaan työeläkejärjestelmä on taloudellisesti ja sosiaalisesti kestävä, kun se

  • on yhteiskunnallisesti hyväksytty ja luottamuksen arvoinen
  • on taloudellisesti kestävä
  • pidentää työuria ja
  • tuottaa riittävän toimeentulon eläkkeellä.

Näitä työeläkejärjestelmän kulmakiviä kuvaamme tarkemmin eläkepoliittisissa periaatteissamme, ja ne toimivat perustana kannanotoillemme niin erilaisissa sääntelyhankkeissa kuin myös julkiseen keskusteluun osallistuessamme.

Rahoituksen kestävyys turvattava myös pitkällä aikavälillä

Tällä hetkellä on käynnissä useita eläkejärjestelmän kehittämiseen liittyviä selvityksiä ja hankkeita. Keskeisimmät haasteet liittyvät siihen, miten eläkejärjestelmän rahoitus saadaan pidettyä tasapainossa myös keskipitkällä ja pitkällä aikavälillä, kun nykyiset pienet ikäluokat tulevat työikään ja väestö vanhenee. Tuleviin rahoitushaasteisiin on vastuullista varautua ajoissa, eikä jättää ongelmia tuleville sukupolville.

Eläkejärjestelmän näkökulmasta kyse on viime kädessä eläkemaksujen ja etuuksien tasapainosta. Tätä tasapainotusta on tehty aiemmissa eläkeuudistuksissa, joista viimeisin tuli voimaan vuoden 2017 alussa. On tärkeää, että asiasta käydään säännöllistä keskustelua työeläkejärjestelmän päättäjien kesken ja yhteiskunnassa laajasti myös jatkossa.

Lisäksi vakavaraisuussääntelyä kehittämällä tulee varmistaa, että eläkelaitokset voivat tavoitella pitkällä aikavälillä parasta mahdollista tuottoa eläkevaroille, mikä osaltaan hillitsee eläkemaksujen korotuspainetta. Tähän liittyviä selvityksiä on alalla tehty, ja myös sääntelyhankkeita on parhaillaan käynnissä.

Avainasemassa eläkejärjestelmän kestävyyden varmistamisessa ovat työllisyyden parantaminen, työurien pidentäminen ja työkyvyttömyyden ennaltaehkäisy, työperäisen maahanmuuton lisääminen ja syntyvyyttä tukeva väestöpolitiikka. Kaikkiin näihin ei ole mahdollista vastata eläkejärjestelmän keinoin, mutta esimerkiksi työkyvyttömyyden ennaltaehkäisystä ja ammatillisesta kuntoutuksesta eläkeyhtiöillä on paljon asiantuntemusta ja dataa, jota tulisi hyödyntää mahdollisimman tehokkaasti työntekijöiden, työnantajien ja koko yhteiskunnan hyväksi. Myös tähän liittyvän sääntelyn tulisi olla mahdollisimman selkeää.

Eläkejärjestelmää tulee jatkuvasti kehittää siten, että se vastaa työelämän ja työn tekemisen tapojen murrokseen. Tästä esimerkki on yrittäjän eläketurva, jossa sääntely on jäänyt ajastaan jälkeen, yrittäjien luottamus eläkejärjestelmään on heikkoa ja alivakuuttaminen yleistä. Yrittäjäeläkkeiden uudistamista selvitetään parhaillaan sosiaali- ja terveysministeriön työryhmässä.

Hajautus pienentää riskejä ja kirittää kilpailua

Myös eläkejärjestelmän toimeenpanoa ja sen tehokkuutta on syytä kehittää jatkuvasti. Suomessa työeläkejärjestelmän toimeenpano on hajautettu, ja työnantaja voi valita itselleen parhaiten sopivan vaihtoehdon eläketurvan järjestämiseksi. Hajautus vähentää mm. sijoituspäätöksentekoon liittyviä riskejä, ja sijoitustoiminnan politisoitumisen riski on pienempi kuin keskitetyssä mallissa. Useampien toimijoiden olemassaolo parantaa kotimaisten pääomamarkkinoiden toimintaa. Lisäksi kilpailu kirittää toimijoita parantamaan palvelua, asiakaslähtöisyyttä ja kustannustehokkuutta. Työeläkejärjestelmän yhteenlasketut hoitokustannukset vuonna 2020 olivat noin 450 miljoonaa euroa, josta merkittävä osa liittyy tietojärjestelmien kustannuksiin. Alan toimijat tekevät yhteistyötä laajasti jo nyt, ja tehokkuutta parantavia uusia ratkaisuja tulee hakea jatkuvasti. Esimerkiksi Ilmarisen hoitokulut ovat viimeisen kolmen vuoden aikana laskeneet 20 miljoonalla eurolla. 

Eläkejärjestelmä on sukupolvien ketju, joka voi pitkällä aikavälillä perustua vain riittävään luottamukseen yhteiskunnassa. Luottamukseen vaikuttavat monet tekijät, kuten eläkkeiden riittävyys ja rahoituksen kestävyys, mutta myös esimerkiksi kokemus oikeudenmukaisuudesta ja parempi ymmärrys omasta eläketurvasta. Tieto omasta eläkekarttumasta ja -ennusteesta tulisikin saada nykyistä paremmin osaksi yksilön taloudenhallintaa ja -suunnittelua, ja tämän eteen jatkamme työtä yhdessä alan muiden toimijoiden ja yhteistyökumppaneidemme kanssa.

Jouko Pölönen
toimitusjohtaja
Ilmarinen

  • Sini Kivihuhta 11.1.2022 klo 19.32
    Hyvä blogi, Jouko Pölönen! Asiaa.
    Vastaa kommenttiin
  • Kalle Paloheimo/KP-Brokers 12.1.2022 klo 06.50
    Tuotanto on eläke siis se mitä rahalla saa. Eläkkeen nimen voisi muuttaa vapaa työn palkaksi koska jokainen kuitenkin tekee ja vaikuttaa yhteiteiskunnassa. Nyt pitäisi antaa eläkerahastojen pienentyä sillä kustannuksella että työtätekevien työeläkemaksut pienenevät ja ostovoima lisääntyy. Tämän jälkeen siirtyä täysin maksuperusteiseen järjestelmään takaisin periaatteella tehdään mitä tarvitaan ja pidettäisiin vaihtotase tasan niinkuin se nytkin pitäisi olla. Bkt:n pitäisi olla luonnon kannalta kestävä, kaikille kohtuullinen ja toivottavasti riittävä. Rahan suhteen eläkkeissä on kysymys sen määrästä markkinoilla ja siitä miten se kiertää ja jakautuu. Yhteiskunnassa ja organisaatioissa pitäisi resurssoida niin että konkreettinen tuotanto on etusijalla ja hallinnossa ja rahoituksessa ei ole löysää.
    Vastaa kommenttiin

Lisää uusi kommentti

0/4000
Viesti on pakollinen
Nimi on pakollinen
Sähköpostiosoite on pakollinen

Lisää aiheesta

Blogit 4.8.2022

Mikä säilyisi ja muuttuisi 1.1.2023 YEL-lakimuutoksessa?

Yrittäjät ja media ovat havahtuneet vilkkaaseen keskusteluun ennen juhannusta eduskunnan käsittelyyn annetusta yrittäjän eläkelain (YEL) uudistuksesta. Koska julkisuudessa näkyy osin vääränlaisia käsityksiä suunnitteilla olevasta muutoksesta, tiivistän muutamia keskeisiä nostoja, mikä säilyisi ja muuttuisi YEL-lakimuutoksen myötä, jos hallituksen esitys pysyy eduskunnan käsittelyssä nykyisellään.

Mikä säilyisi ja muuttuisi 1.1.2023 YEL-lakimuutoksessa?

Blogit 1.8.2022

Tuliko loma tarpeeseen?

Entä jos tuleva syksy ja talvi olisivat sellaiset, että ensi kesänä loma ei tulisikaan välttämättömään tarpeeseen?

Tuliko loma tarpeeseen?

Blogit 13.7.2022

Taide luo merkityksellistä elämää myös eläkeiässä

Hyvinvoiva ikääntyvä väestö on kaikkien etu. Nykyisessä vauraassa yhteiskunnassamme hyvinvointiin liittyvät ongelmat eivät suinkaan ole kadonneet, vaan muuttaneet muotoaan. Elämän merkityksellisyyden ja osallisuuden kokemukset – tai niiden puute – ovat nousseet suurimmiksi ikääntyneen väestön hyvinvointia määrittäviksi tekijöiksi. Hyvinvointia kuitenkin edelleen tarkastellaan enimmäkseen terveyden ja taloudellisen toimeentulon näkökulmista, jolloin itse koettu elämänlaatu jää ulkoapäin määriteltyjen tavoitteiden (syö terveellisesti, liiku riittävästi!) varjoon. Hyvinvointi rakentuu ennen kaikkea yksilön kokemukselle elämästä elämisen arvoisena – merkityksellistä elämää ei saavuteta pelkästään terveyssuosituksia noudattaen.

Taide luo merkityksellistä elämää myös eläkeiässä
Lisää ajankohtaisia artikkeleita