Blogit

Haluavatko eläkeläiset tehdä eläkkeellä töitä vai eivät?

Taannoisten tutkimustulostemme mukaan yli kaksi kolmesta eläkeläisestä haluaisi tehdä ansiotöitä eläkkeellä. Virallisissa tilastoissa eläkeläisten työnteko näyttäytyy kuitenkin vähäisenä, ja esimerkiksi eläkeläisten piilotyöttömyys on vain muutaman prosenttiyksikön luokkaa. Mikä on totuus – ovatko eläkeläiset valmiita töihin vai eivät?

Ilmarisen oman kyselytutkimuksen ja virallisten tilastojen lukuja vertaamalla jää epäselväksi, haluavatko eläkeläiset oikeasti tehdä töitä eläkkeellä vai eivät. Luvuista voi myös tehdä epähuomiossa vääriä johtopäätöksiä eläkeläisten työhaluista suuntaan tai toiseen. Yritän siksi tässä blogissani selkiyttää, mitä tilastot ja kyselytulokset tosiasiassa kertovat ja miksi molemmat näkökulmat ovat oikein.

Kaksi kolmesta eläkeläisestä haluaa tehdä ansiotöitä

Ilmarisen tänä vuonna julkaiseman kyselyn perusteella kaksi kolmesta eläkeläisestä haluaa tehdä ansiotöitä eläkkeellä. Vastatessaan henkilö todennäköisesti ajattelee nykyhetkeä kauemmas, osa kenties koko eläkeaikaansa alusta loppuun. Tulos kertoo, että suuri osa eläkeläisistä haluaa tehdä ansiotöitä vähintään jonkin aikaa eläkkeellä ollessaan. Todennäköisesti suurin osa vastanneista ei ajattele, että haluaisi tehdä ansiotöitä juuri nyt, kun suunniteltu Lapin reissukin on juuri edessä.

Kyselyn perusteella suurin osa haluaisi tehdä töitä pari työpäivää viikossa. Vain harva haluaisi tehdä eläkkeellä viisipäiväistä työviikkoa tai edes neljää päivää viikossa. Kyselyyn tuloksissa nousee esiin selkeästi yrittäjien halu tehdä ansiotöitä eläkkeellä. Kuitenkin myös eläkeläisyrittäjistä vain kuusi prosenttia haluaisi tehdä ansiotöitä yli 35 tuntia viikossa.

Ilmarisen aikaisemmista kyselyistä selviää, että syyt tehdä ansiotöitä eläkkeellä vaihtelevat. Erityisesti pientä eläkettä saavista moni haluaisi saada lisätuloja, kun taas osa johtajista ja päälliköistä haluaa mielenkiintoisia tehtäviä.

Suurista työhalusta huolimatta moni eläkeläinen ei kuitenkaan tee ansiotöitä. Noin joka kolmas kyselyyn vastannut kertoo tosiasiassa tehneensä ansiotöitä eläkkeellä. Lähes joka toinen työhaluinen ei siis syystä tai toisesta tee ansiotöitä eläkkeellä. Osalle tarjolla oleva työ ei ole tarpeeksi joustavaa oman kunnon kannalta, osalla on ongelmia saada haluamaansa työtä osa-aikaisesti, jotkut eivät saa riittävää kannustusta työnantajilta, osa kokee, että heille ei tule työstä riittävää taloudellista porkkanaa ja osa kokee, että työn saaminen on vaikeaa.

Noin joka viides eläkeläinen teki ansiotöitä – osan aikaa vuodesta

Eläketurvakeskus ei kerää tietoa eläkeläisten työhaluista, mutta julkaisee tilastoa työskentelystä eläkkeellä. Vuoden 2020 tilastojen (julkari.fi) mukaan 63–67-vuotiaista vanhuuseläkeläisistä yhdeksän prosenttia tekee ansiotöitä. Tilastoitu luku poikkeaa merkittävästi kyselytuloksen luvusta.

Yksi syy on, että tilasto kertoo aina joulukuun tilanteen. Työskentely eläkkeellä on Eläketurvakeskuksen selvitysten mukaan usein osavuotista ja yhden vuoden aikana ajoittuu keskimäärin noin kuudelle kuukaudelle. Koska kaikki eläkeläiset eivät työskentele nimenomaan joulukuussa, niin työskentely on eläkeläisten keskuudessa yleisempää kuin voisi tilastosta päätellä. Eläketurvakeskuksen lukujen pohjalta tekemäni karkea arvio kertoo, että vuoden 2020 aikana 21 prosenttia 63–67-vuotiaista oli osan vuotta yhtä aikaa töissä ja vanhuuseläkkeellä.

Toinen syy eroon on, että osittaisella vanhuuseläkkeellä olevien työntekoa ei lasketa mukaan tilastoihin, ja näin mielestäni kuuluukin olla. Jos itse olisin kuitenkin ennen vanhuuseläkkeelle siirtymistäni ollut varhennetulla vanhuuseläkkeellä, niin kokisin tehneeni ansiotöitä eläkkeellä. Siten henkilön kokemus ansiotöiden tekemisestä ei ole aina sama asia kuin mitä tilasto kertoo.

Eläkeläisten työhaluista puolestaan kertoo jotain Tilastokeskuksen työvoimatutkimus. Sen mukaan vain 4,2 prosenttia 65–74-vuotiaista on piilotyöttömiä. Piilotyötön haluaa ja on valmis työhön parin viikon sisällä, mutta ei ole etsinyt töitä. Tämäkään tulos ei ole ristiriidassa Ilmarisen kyselytulosten kanssa. Kun vastaajilta kysyttiin, haluaisiko tehdä ansiotöitä eläkkeellä, niin harva todennäköisesti ajatteli, että haluaisi tehdä töitä juuri nyt. Eläkeläisen aika on usein täynnä mielenkiintoista tekemistä, ja välttämättä juuri nyt ei ole oikea hetki ansiotöille. Osa viettää esimerkiksi aikaa lastenlastensa kanssa, osa golfaa, osa tekee käsitöitä ja on eläkeläisiä mahdollista tavata vaikka rock-bändin treeneissä (YouTube.com).

Suurin osa eläkeläisistä haluaa tehdä ansiotöitä, mutta eivät juuri nyt

Lopulta näyttää siltä, että Ilmarisen kyselyt ja viralliset tilastot kertovat samaa tarinaa. Kyselystä ei pidä ylitulkita, että eläkeläisemme ovat työnarkomaaneja ja kaksi kolmesta haluaa tehdä ansiotöitä hautaan saakka. Sen sijaan oikeampi tulkinta on, että suurin osa eläkeläisistä haluaa pientä lisätuloa ja vaihtelevia päiviä. Siten osa viikosta voi hyvin kulua oman kunnon mukaisissa ja mielekkäissä töissä arvostavassa työyhteisössä. Valtaosan ajasta eläkeläiset haluavat kuitenkin käyttää elääkseen omanlaistaan elämää.

Toisaalta on hyvä olla ylitulkitsematta myöskään virallisia tilastoja. Ei pidä ajatella, että vain hyvin harva eläkeläinen haluaisi tehdä ansiotyötä eläkkeellä ja että ei kannata pohtia toimenpiteitä tilanteen korjaamiseksi. Sen sijaan on hyvä ymmärtää, että meillä on aito epäkohta ja on syytä pohtia, miten työnteosta saisi myös eläkkeellä mahdollisimman sujuvaa ja kannustavaa. Eläkeläinen tuo mukanaan työyhteisöön monipuolista osaamista, yhteiskunta saa lisää käsipareja ja eläkeläinen itse kaipaamaansa sisältöä elämään.

Mielenkiintoinen ja yllättävä yksityiskohta kyselytuloksissa oli, että moni eläkeläinen haluaisi tehdä töitä myös täysin uusissa tehtävissä. Osaltaan tämä kertoo, että eläkeläisetkin haluavat oppia ja ovat valmiita oppimaan. Nyt pitäisi vain löytää hyvät keinot, miten saamme parempaa työelämää myös eläkeläisille.

Jouni Vatanen
tutkija, Ilmarinen
@JouniVatanen (Twitter.com)

Lue lisää:

  • 21:st century Man 4.10.2022 klo 17.07
    Ihan omakohtaisena kokemuksena. Muistan kristallinkirkkaasti kuinka -60 luvulla heräsin aamulla n.5 vuotiaana ja ensimmäisenä ja ainoana ajatuksenani oli vain "Mikäs tänään haluaisin olla? Tarzan, Batman, Zorro vai Teräsmies?" Katselin ikkunasta pihalle ja huomasin että pari Zorroa oli jo miekkailemassa ulkona joten päätös oli taas helppo. Siellä takapihalla riehuttiin koko pikkupoika lauma ja oltiin 100% varmoja että "Zorro-maailmamme" oli totta kuin kirkonrotta. Kaikki muu oli täysin, täysin turhaa. Kunnes ikkunoista kuului monen äitin yhteishuuto.."Syömään!!"... Lue, rahan takia ei tehty silloin yhtään mitään. Ja nyt pian täydellä työeläkkeellä (42v. kokopäivätyötä) taas, rahan takia ei tarvitse taaskaan enää tehdä yhtään mitään. Tarvitsee vain päättää taas joka aamu "Mikäs tänään haluan olla?" Ps. Saa toki paiskia töitä hamaan hautaan saakka.
    Vastaa kommenttiin
    • Ritva Paetau 6.10.2022 klo 10.53
      Työnteko toisen hyväksi ja toisen käskyttämänä on paljolti itseltä pois. Ja jos ainoa kannustin on raha, työ on juuri sitä bullshit-hommaa josta kaikki haluavat pois. Siksi on oleellista että työtä voi tehdä omilla ehdoillaan, omana pomonaan. Se vain edellyttää riittävää sosiaalista perusturvaa. On pakko syödä, on pakko asua, on pakko saada juomavettä, on pakko hoitaa hyvin lapset, on pakko hengittää. Nyky-yhteiskunnan lisäpakot liittyvät internet-yhteyksiin ja energiaan. Tällaisista välttämättömyyksistä ei kuuluisi maksaa erikseen, hallitusten pitäisi turvata ne kansalaisilleen niinkuin pohjoismaissa ennen tehtiin.
      Vastaa kommenttiin
  • Aija Koppanen 5.10.2022 klo 08.12
    Olen sitä mieltä, kun elämänsä töitä tehnyt, niin eläke on ansaittu ja töitäkin saa tehdä välillä jos siltä tuntuu. Elämä on liian työntekokeskeistä, on muutakin kuin työnteko elämässä ! On paljon työntekoa, missä palkkaa ei lasketa tai saa ! Esim. Vapaaehtois työ !
    Vastaa kommenttiin
  • Leena Mustalammi 5.10.2022 klo 08.16
    En halua tehdä töitä eläkkeellä,44v.elämästä mrnnyt työnantajille joten minu kohdallani se saa riittää.Jos joku haluaa tehdä töitä se hänelle sallittakoon.
    Vastaa kommenttiin
  • Eija Nieminen 5.10.2022 klo 10.21
    Haluaisin vielä tehdä työtä mutta kamala verotus. Töissä olin 50v.
    Vastaa kommenttiin
  • Elli 5.10.2022 klo 15.23
    Verotus on liian korkea eläkelläisen ottaessa työtä vastaan. Verotuksen keventäminen innostaisi eläkeläisiä töihin.
    Vastaa kommenttiin
  • Ritva Paetau 6.10.2022 klo 10.37
    Jäin eläkkeelle 66v iässä. Eläkkeeni riittää peruselämiseen, mutta asunnon korjaus- ja uudisrakennustöihin jouduin ottamaan pankkilainan. Sen vakuutena on nykyinen kotini kunnes täytän 90v. Minusta riippumattomia ennakoimattomia menoja on tullut n 8000-10000 € vuodessa. Niiden päälle tulee energianhinnan nousu ja yleinen inflaatio. Asunto-osakeyhtiössä pitäisi venyä maalämpöinvestointiin, katon korjaukseen, aurinkopaneloittamiseen ja salaojitukseen. Työnteko eläkkeellä on minulle taloudellisesti välttämätöntä. Onneksi pystyn vielä muutaman vuoden ajan tuottavaan työhön, ja suorastaan oppimaan uutta. Rakenteellinen työikäkatto pitäisi poistaa, minun ammatissani se täyttyy 8 kk kuluttua, minkä jälkeen pitää ryhtyä yrittäjäksi.
    Vastaa kommenttiin
  • Terttu Lehtinen 6.10.2022 klo 11.55
    Verotuksen takia en tekisi enää töitä. Nyt eläkkeeni riittää hyvin elämiseen. Työn pitäisi olla tarpeeksi kevyttä että siitä ei sairastuisi. Kun työtä ei ole pakko tehdä rahan takia, niin huonoon työilmapiirin ei tarvitse suostua. Jos eläkeläinen tarvitsee lisää rahaa elämiseen, silloin kannattaa hakeutua sorvin ääreen mieluummin kuin mennä kelasta hakemaan apua.
    Vastaa kommenttiin
  • heikki 7.10.2022 klo 08.14
    Terve. Työtulojärjestelmämme on siinä mielessä epätasaarvoinen, että yksilön työiän aikana, 50 vuodessa rakentamamme palkkakorotusmekanismimme joka prosenttikorotuksien takia lisää koko ajan tuloeroja automaattisesti työuran aikana, se tuloerojen kasvuu jatkuu sitten eläkkeellä loppuelämän ajan. Yksikertaistettuna, pienpalkka-ammatit tyytyy euromääräisesti minimikorotuksiin (prosentit on tavallaan huijausta jossa hyötyy vain suurituloiset tuloissaan), jolloin 50 työvuoden jälkeen työelämän aikana ansiotulo on paljon pienempi,,monta omakotitalon hintaan. No työeläke on sidottu sitten elämän aikaiseen tuloon, ja näin ollen eläkeläiset on lukittu eriarvoiseen eläke-asemaan, eli, työeläkejärjestelmämme tavallaan pitää pienpalkkalaisen myös pieneläkeläisenä, vaikka molemmat on tehneet tärkeää työtä 50 vuotta suomalaisen yhteiskunnan hyväksi. Mikä ratkaisuksi, jotta eläkkeellä olisimme tasavertaisia ihmisiä? Työeläkejärjestelmä purettava pikaisesti ja siellä olevat varat siirrettävä kansaneläkekassaan, josta jaetaan jatkossa vain kansaneläkettä sama summa/ihmisyksilö. Työeläkejärjestelmä on jatkoa tuloerojan prosenttikorotuksien palkkamekanismille, eli työeläkejärjestelmä on tuloeroja kasvattava mekanismi, ns. prosenttihuijausmekanismi. Ja hyvätuloiset on sen muokannut omaksi edukseen ajan saatossa. Kaikki työelämät on arvokkaita.
    Vastaa kommenttiin
  • Eero Enomaa 9.10.2022 klo 06.32
    Työhaluja on todella paljon, niin myös halukkaita tekijöitä. Ratkaisu olisi yksinkertainen, jos vain poliittista tahtoa, uskallusta(!) riittää ja kateellisten ajatukset saadaan käännettyä ymmärtämään mistä koko kansan elintaso riippuu. Elintasommehan riippuu oleellisesti tuotteiden ja palveluiden summasta mikä Suomessa tuotetaan. Yksinkertaistettuna mitä suurempi kansan osa tekee töitä sitä korkeampi on elintasomme. Miten työpanosta sitten kasvattaa? Tietenkin keventämällä verotusta, lisäämällä investointeja, mitkä kasvattavat työpaikkojen määrää ja tekemällä säästämisestä myös kannattavaa. Omistamisesta (säästämisestä) tulisi tehdä hauskaa. Voisimme vaikka poistaa osakesäästötilien 50000:n katon ja alentaa osinkojen verotusta näin alkuun. Mutta asiaan. Miksi emme anna jokaiselle 64 vuotta täyttäneelle ”Eläkeverokorttia”, 20%:n tasaverolla. Eläkeverokortilla tehdystä työstä ei perittäisi enää tel maksua eikä lisää eläkettä kertyisi. Työsuhde olisi työnantajan ja eläkeläisen vapaasti sovittavissa kaikilta osiltaan! Ja tärkein: eläkekortilla ansaittu raha olisi myös verotuksessa erillään eläkeläisen kaikista muista tuloista. Lopuksi vielä. Antakaa ihmisten enemmän sopia ihan keskenään keskinäisistä suhteistaan. Kasvava byrokratia on jo meille kaikille osoittanut, ettei se ole hyvästä muille kuin juuri byrokraateille, lopuksi tuskin heillekään.
    Vastaa kommenttiin
    • Elina Paananen 17.10.2022 klo 10.52
      Allekirjoitan edellisen kommentin. Eläkkeellä ollessa työ ei ole "pakkotyötä", vaan osallistumista yhteiskuntaan, josta voi saada kohtuullista korvausta työnantajan ja työntekijän sopimalla tavalla. Maksetaan vain tietty veroprosentti. Pois eläkemaksut ja sotumaksut sekä työnantajalta että työntekijältä. Kaikki työ ja maksettu vero tuo lisäarvoa ja hyvinvointia yhteiskuntaan
      Vastaa kommenttiin
  • Outi 10.10.2022 klo 00.52
    Olen pienipalkkainen ollut aina sosiaalipuolen työntekijä. Jäin varhennetulle eläkkeelle turhautuen työyhteisöön, jossa ei arvostettu osaamistani. Tietäen että vaikuttaa negatiivisesti eläkkeeseen. Työskentelin eläkkeen ohella 80% silloin rahaa jäi kohtuullisesti elämään. Sitten tuli kiky kyykytys joka entisestään leikkasi eläkekertymää. Heti kun varsinainen eläkeikä tuli täyteen jäin eläkkeelle. Eläke tulo jäi pieneksi joten tein vielä 40t kk erittäin pienipalkkaista työtä Verottaja tuli ja vei hyvän osan siitäkin. Nyt polttoaineen hinnan kohottua sekin työ tuli täysin kanattamattomaksi. Jäin lopullisesti pois nyt 66vuotiaana enkä aio enää tehdä päivääkään. Järjestelmä on ihan mätä ei kannusta työn tekoon päin vastoin rankaisee verojen myötä. Lisäksi vielä sekin pieni lisäkertymä joka nyt tuli eläkkeeseen tienattua tulee maksuun vasta kun täytän 68v onko tämä oikein??!! Rikkaat rikastuu ja köyhät köyhtyy lujaa vauhtia. Jos peruseläke on pieni miksi siitä pitää verottaa jos menee muutamaksi hulluksi tunniksi töihin kaikkihan se raha kuitenkin elämisen kautta kiertoon.
    Vastaa kommenttiin
    • Irma Seppälä 10.10.2022 klo 13.40
      Sama täällä.Tein hoitajana kolmivuorotyötä .Jäin eläkkeelle heti kun pääsin,koska työpaikalla oli huono ilmapiiri.Osastonhoitajien suosikit saivat tulla töihin miten sattui ,olivst jatkuvasti koulutuksissa tuoteesittelyissä,saivat lomat aina parhaana aikana,rahakkaimmat työvuorot.Osatoilla oli paljon kiusaamista ja ahkeria ja tunnollisia hoitajia ei arvostettu.Tein sitten keikkatöitä vuokrafirmalle,mutta sielläkin asenne keikkatyöntekijöihin muuttui ikäväksi.Eläkettä eläkkeen jälkeinen työnteko ei juuri nostanut,sillä verottaja vei siitä suurimman osan.
      Vastaa kommenttiin
  • Kari Vainio 16.10.2022 klo 12.35
    Viime vuonna eläkkeelle 63v9kk. Yrityksen omistaja pyysi jäämään 65v saakka mutta kun olin välillä saikulla ja Kelan osapäiväsairausrahalla ja söin stydejä läkkeitä niin jäin pois heti kun pystyi. Eläkepäivillä tehty kolmas selkärankaoperaatio helpotti elämää. Vanha sivutoimiyrittäjyys muuttui päätyöksi, toimin teknisen alan asiantuntijana ja luennoitsijana ja välillä on viikkoja ettei ole työtä tai toimeksiantoja joten vapaa-aikaa on mukavasti. Työeläkkeeni on vähintäänkin kohtuullinen joten työnteko sinänsä ei ole välttämätön. Jospa elämä ja kunto jatkuisi tällä tavalla niin olisin enemmän kuin tyytyväinen.
    Vastaa kommenttiin

Lisää uusi kommentti

0/4000
Viesti on pakollinen
Nimi on pakollinen
Sähköpostiosoite on pakollinen

Lisää aiheesta

Blogit 30.11.2022

Ajelehtijana vai perämiehenä työelämän aalloilla?

Lehdet, verkkosivut ja sosiaalinen media ovat täynnä ajatuksia ja vinkkejä työelämän kasvavien vaatimusten aiheuttaman ylikuormittumisen varhaiseen havaitsemiseen ja siltä suojautumiseen. On hyvä, että työelämän vaatimuksista keskustellaan. Keskeinen ongelma tässä keskustelussa on käsitys työstä lähtökohtaisesti myrkyllisenä ja työelämästä vastakkainasetteluna, missä työ aina vaatii ja ihminen koittaa epätoivoisesti luovia oman jaksamisena äärirajoilla eteenpäin.

Ajelehtijana vai perämiehenä työelämän aalloilla?

Blogit 24.11.2022

Milloin mielenterveyden oireesta on häiriöksi?

Terveydenhuollossa korostetaan sairauksien varhaista toteamista, jolloin hoitotulokset ovat parempia. Siksi on hyvä, että mielenterveyden häiriöistä puhutaan aikaisempaa enemmän, kun esillä on tunnettuja henkilöitä kertomassa omista paranemistarinoistaan ja mielenterveyden ongelmiin liitetty ikävä leima on vähentynyt. Tämä kaikki auttaa tarpeen ja tarjonnan kohtaamisessa terveydenhuollossa edellyttäen, että hoidon tarve on todellinen ja hoitoa saavat siitä eniten hyötyvät.

Milloin mielenterveyden oireesta on häiriöksi?

Blogit 18.11.2022

Pidä kiinni hyvinvoinnistasi myös kiireen ja kaamoksen keskellä!

Arkisten velvollisuuksien pyörittäminen syksyn pimenevissä päivissä voi tuntua ajoittain kuormittavalta. Lähestyvän joululoman odottelun sijaan huomiota kannattaakin suunnata omasta jaksamisesta huolehtimiseen, vaikka kalenteri näyttäisi kuinka täydeltä. Oman jaksamisen ja mielen hyvinvointia edistävien asioiden vaaliminen sopivan itsekkäästi välittyy arkeen lisääntyneenä jaksamisena, tarmokkuutena ja hyvinvointina.

Pidä kiinni hyvinvoinnistasi myös kiireen ja kaamoksen keskellä!
Lisää ajankohtaisia artikkeleita