Blogit

Mitä eläkeläisille kuuluu tänään?

Eläkeläisille kuuluu keskimäärin hyvää. Useilla on oma velaton asunto ja eläkkeen lisäksi myös muita säästöjä. Eläkkeestä jää käteen pakollisten menojen jälkeen keskimäärin 475 euroa kuukaudessa. Suuri osa eläkeläisistä kokee myös olevansa hyvässä kunnossa ja työhalujakin osa-aikatöihin olisi valtaosalla.

Julkaisimme helmikuussa tuoreita tutkimustuloksia eläkeläisten taloudellisesta tilanteesta. Kyselytutkimukseen vastasi hieman yli 1 000 eläkeläistä, joista kolmasosa oli ollut vanhuuseläkkeellä pari kuukautta, kolmasosa yli vuoden ja kolmasosa yli viisi vuotta.

Tutkimuksen mukaan eläkeläisille ei kuitenkaan kuulu vain pelkästään hyvää. Liian moni seniori kokee, että eläke ei riitä tai oma taloudellinen tilanne huolettaa häntä. Lisäksi vaikeuksilla on tapana kasautua, sillä esimerkiksi monilla pientä eläkettä saavilla on haasteita myös hyvinvointinsa kanssa. Tuloksista voit lukea tarkemmin tiedotteestamme. Kaikki tulokset eivät kuitenkaan mahtuneet yhteen tiedotteeseen, joten haluan vielä täydentää, mitä eläkeläisille oikeasti kuuluu.

Kaikki haluavat suurempaa eläkettä

Tutkimuksen perusteella eläkeläisten taloudellisessa tilanteessa olisi parantamisen varaa, mutta kysymys kuuluu kuinka paljon? Tiedustelimme asiaa eläkeläisiltä itseltään. Tuloksena oli, että käytännössä jokainen vastaaja halusi muutaman satasen nykyistä suurempaa eläkettä. Sinällään vastaajien toiveet tuntuvat varsin kohtuullisilta.

Tehdään pieni yhteenlasku, mitä käytännössä tarkoittaisi, jos yrittäisimme eläkkeitä korottamalla vastata toiveisiin ihanne-eläkkeestä: Suomessa on noin 1,6 miljoonaa eläkeläistä ja jos kaikki saisivat 400 euroa enemmän eläkettä, lisämenojen tarve olisi noin 7,7 miljardia euroa vuodessa. Sen verran jostain tulisi löytyä, jotta pääsisimme ihannetilaan. En usko, että tällaisiin korotuksiin löytyisi politiikoilta yhteisymmärrystä varsinkaan, kun Suomi ottaa jo lisävelkaa selvitäkseen nykyisistä menoista. Täytynee siis löytää muita keinoja eläkeläisten taloudellisen tilanteen parantamiseksi.

Osa-aikatyö lisäisi monen eläkeläisen hyvinvointia

Mielestäni eläkkeiden korotusta toimivampi keino parantaa eläkeläisten tilannetta olisi tarjota kaikille mahdollisuus osa-aikatöihin. Tulosten perusteella suurin osa senioreista haluaisi tehdä osa-aikatöitä eläkkeellä. Yksi tai kaksi päivää ansiotöitä viikossa toisi jo lisätuloja enemmän kuin eläkkeiden korotus 400 eurolla. Kun ottaa huomioon, että ansiotöitä eläkkeellä verotetaan kevyemmin kuin samansuuruista lisäeläkettä, pienimuotoinen työnteko parantaisi merkittävästi eläkeläisten taloudellista tilannetta.

Eläkkeellä tehtäville ansiotöille on myös muita kuin taloudellisia perusteita. Noin 60 prosenttia tutkimukseen vastanneista arveli, että työnteko parantaisi merkittävästi myös eläkeläisten hyvinvointia. Hyvinvoinnin kokemuksella on yhteys myös talouteen: hyvinvointi paranisi kaikkein eniten henkilöillä, jotka saavat matalahkoa eli alle 1 400 euron eläkettä.

Työssäkäynnin edellytyksenä on, että työn fyysiset ja henkiset vaatimusten vastaisivat henkilön työkykyä. Kun iän myötä vääjäämättä monille tulee pientä kremppaa, olisi tärkeää, että jokaisella työpaikalla olisi käytössä toimintatavat käydä keskustelua työn vaatimuksista ja työkyvystä sekä pohtia yhdessä fiksuja tapoja sopeuttaa työtä jokaisen työkyvylle sopivaksi. Kun alin eläkeikä lähestyy, keskustelu olisi sitäkin tärkeämpää. Kun vaihtoehtona on jäädä eläkkeelle, harva tekee vapaaehtoisesti töitä yli oman työkykynsä.

Miten saisimme innokkaille ja osaaville eläkeläisille osa-aikatöitä?

Ansiotöiden teko eläkkeellä on jo nyt mahdollista. Kaikki eivät kuitenkaan tilaisuuteen tartu. Tutkitun tiedon valossa lopulta vain 40 prosenttia eläkeläisistä on tehnyt jossain muodossa töitä eläkkeellä, kun työhaluisia olisi jopa 63 prosenttia. Usein vanhuuseläkkeelle jäävät ovat kuitenkin hyvässä kunnossa, innokkaita ja osaavat työnsä hyvin. Uskon, että sekä eläkeläiset että koko yhteiskunta voisi paremmin, jos kaikki työhaluiset löytäisivät sopivaa työtä.

Kävin läpi tutkimuksesta eläkeläisten avoimet palautteet siinä toivossa, että niistä löytyisi ratkaisuja. Palautteen perusteella yhtä yksittäistä ja kaiken kattavaa ratkaisua ei ole. Sen sijaan on paljon pienempiä tekoja, jotka haluan jakaa. Yksi ratkaisu olisi jonkinlainen työnvälitys eläkeläisille, jossa olisi tarjolla myös osa-aikatöitä. Eniten pulaa vaikuttaa nimittäin olevan nimenomaan osa-aikatyöstä.

Toisena ratkaisuna moni mainitsi, että verotuksen tulisi paremmin kannustaa lisäansioihin. Verotuksen osalta vaikuttaa, että osalla on vääriä mielikuvia ja olisikin tärkeää vähintään korjata näitä väärinkäsityksiä. Veronmaksajien keskusliiton selvitystyön (taloustaito.fi) mukaan vaikuttaa siltä, että ansiotöitä tekevää eläkeläistä kannustetaan veroporkkanalla. Joku asiaa paremmin tunteva voisi kommentoida, olisiko kannusteita mahdollista vielä lisätä.

Kolmas usein mainittu ratkaisu on asennemuutos, jossa työpaikoilla enemmän arvostettaisiin eläkeikää lähestyvien osaamista ja kokemusta. Osa eläkeläisistä kokee, että nykyinen arvomaailma työpaikoilla korostaa liikaa nuorempien osaamista verrattuna eläkeläisten kokemukseen. Lisäksi vastauksissa ratkaisuina mainittiin mallin ottaminen Ruotsista, sivukulujen pienentäminen, paremmat työjoustot, parempi info eläkeläisille, kevytyrittäjyys, kevennetty työ, sairauksien kulujen jyvittäminen yhteiskunnalle työnantajien sijaan ja turhan pelon vähentäminen siitä, että eläkeläinen vie työn joltain muulta.

Vaikka sinä blogini lukijana et välttämättä yksin voi vaikuttaa näihin eläkeläisten esiin nostamiin asioihin, niin toivon että jakaisit ajatuksia eteenpäin. Voit myös kommentoida ja pohtia konkreettisia ratkaisuja. Jakamalla ja osallistumalla osaltasi vaikutat siihen, että huomenna meillä olisi asiat taas hieman paremmin kuin tänään.

Jouni Vatanen
tutkija, Ilmarinen
@JouniVatanen (Twitter.com)

 

  • Eero Seppänen. 12.3.2021 klo 10.21
    Tavallinen eläkeläinen vaan olisi kiinnostunut olisiko asiat paremmin ilman taitettua indeksiä.Usein vaan kuulee niin puhuttavan.Eero vaan,pärjään.
    Vastaa kommenttiin
  • Juha Pussinen 12.3.2021 klo 22.30
    Huonoa.
    Vastaa kommenttiin
  • Heikki Mäkelä 13.3.2021 klo 15.58
    Hyvää kuuluu. Terveyttä riittää enkä kaipaa sivutyötä. Tein päätyötä kiintiön täyteen, 65 vuotiaaksi. Olen palkkatyön kanssa sujut. Vapaaehtoistyötä palkattomasti riittää. Eläkeläisten verotuksen ei tarvitsisi olla palkansaajia rankempaa ja ylimääräisellä raippaverolla rankaistaan jo alle 4000 €:n kuukausituloilla! Se on sopimatonta. Taitettu indeksi on toinen vitsaus, kun hyväkin eläke pienenee palkkoihin nähden joka vuosi.
    Vastaa kommenttiin
  • Juhani Lempiäinen 13.3.2021 klo 19.54
    Ajatukseni menee kaksoiskotipaikan suuntaan. Moni pikkuinen mökkikunta ei arvaakaan millainen työvoimaosaaminen ja potentiaali on erityisesti kesäisin heidän mökkikunnassaan. Halukkaita erityisesti osa-aikatyöhön olisi varmasti muitakin kuin laskelttelevat lääkärit Lapin hangilla. Potentiaali åitäsi kartoittaa ja vaikkapa kiinteistöveron anteeksiannon korvikkeeeksi olisi pieni työvelvoite.
    Vastaa kommenttiin
  • Työkyvyttömyys eläkkeellä 14.3.2021 klo 20.05
    Ei kuulu hyvää ,ei todellakaan . Töitä tehty siihen asti kunnes terveys petti ja lukemattomien lääkerikäyntien päätteeksi sitten pysyvästi työkyvyttömyys eläkkeelle , mikä muuten on sitten ihan älyttömän pieni, sillä ei tulla toimeen millään ei edes omistus asunnossa . Sitten tää Sote uudistus +vielä joka kerta yli 50€ kun käyt sairaalan puolella lekurissa ja matkat päälle niin ja lääkkeet viel kun sitten sattuu olemaan kaks lasta jota täytyy toista täytyy kuljetella sairaalaan tarkastuksille usein. Eikä vielä tässäkään kaikki emäntä myös ennen aikojaan työkyvyttömyys eläkkeelle joutu . Sitten nämä kaikki hallituksen kaavailemat korotukset ja toimet polttoaineen suhteen , sähkön jo töpeksivät ja näyttää siltä et tämä koronakin myös töpeksitty jo niin näitten toimien takia mitä tulee niin hyvältä hän se näyttää tuo tulevaisuus kun itsellä ei enää varaa mitään palveluja käyttää saati sit syödäkkään jos nyt sattuisi tuo vajaa viissataa jäämään niin kaksin verroin sille ottajia löytyy. Käytännössä ei niitten suurituloisten eläkkeitä tarvis nostaa vaan näitten ketkä saa vähiten niin tuo kokonais summa pienenee huomattavasti. Ajatuksella muutenkin koko järjestelmä vanhentunut nykymaailmaan nähden ,eläkkeiden nosto vanhentuneella järjestelmällä ihan järjetön ei kata millään elinkustannuksien nousua ,kaupat saa nostaa hintojansa niin kuin huvittaa ja niin näkyy myös kassakuitteja katsellessa ei tarvi kuin puolen vuoden erolla ostaa samat tavarat kuukauden aikana niin yli 50€ ero tulee kun kuluihin. Niin ja terveiset sinnepäin tyytyväiseltä lukihäisiöiseltä eläkeläiseltä PS: toivottavasti saa tolkkua txt:stä
    Vastaa kommenttiin
  • Juha Hämäläinen 14.3.2021 klo 20.49
    Suomen työeläkkeet ovat naurettavia, koska palkat ovat onnettomia. Keskieläke nettona on alle 1.500€. Eihän sillä ihminen elä vanhanakaan. Pelkästään sairauksien houtoon voi mennä satasia kuussa. Eläkkeiden tulisi olla verovapaita. Ne ovat vakuutuskorvauksia eivätkä palkkaa.
    Vastaa kommenttiin
    • Hannu Korpeinen 15.3.2021 klo 19.19
      Alle 2000€:n eläkkeet verovapaaksi 2000€ ylimeneväosa verolle, niin olisi jonkinlaista toimeentulomahdollisuutta.
      Vastaa kommenttiin
    • Raili Laitinen 19.3.2021 klo 06.49
      Totta, sitten ,kun vielä on kehitysvammainen nuori kasvatettavana ja on silleen köyhä, että asuu vuokralla. Vuokra nielee lähes kokonaan eläkkeen ,joka tullut työkyvyttömyydestä tehdä enää töitä. Krempat lisääntyy ja eläke ihan liian pieni. Tein töitä kolme vuotta 2-3päivää viikossa, mutta tyttären sairastuminen syömishäiriöön katkaisi kamelin selän. Nyt ihmettelen ,miten pärjätään, kun ei ole sitä työkykyä. Kaikki eläkeläiset eivät suinkaan ole työkykyisiä ,vaikka haluaisivatkin tehdä töitä.
      Vastaa kommenttiin
  • Mauri Hartikainen 15.3.2021 klo 02.34
    Joku neropatti on taas laskenut kuinka paljon olis eläke meno .ps. Ei niitä hyvätuloisten eläkkeitä tietysti tarvitse nostaa,
    Vastaa kommenttiin
  • jouko riuttamäki 15.3.2021 klo 15.31
    Taitettu indeksi ,Pirun keksintö sehän söi eläkettä kivasti ,Paavo kapellimestarina !!
    Vastaa kommenttiin
  • Kyösti Tomperi 17.3.2021 klo 09.47
    Oikein hyvin menee. Tilille maksettava eläke nousi vuodenvaihteen jälkeen 4 €/kk. Mihin senkin pystyy tuhlaamaan?
    Vastaa kommenttiin
  • Tapio Miettinen 18.3.2021 klo 07.05
    Tutkimuksen otoksella ei juuri voi päätellä mitään.
    Vastaa kommenttiin
  • Eläkeläinen 23.3.2021 klo 17.42
    400 euroa kuukaudessa lisää eläkettä tarkoittaisi yli 20 % korotusta kaikkiin eläkkeisiin. Ei Sellaista kukaan ole koskaan esittänyt. Tämä on harhaanjohtava esimerkkilaskelma. Ja siten harhaanjohtava artikkeli. Mutta jos nyt edes kaksi prosenttia kaikkiin eläkkeisiin, sekin olisi jo parannus edelliseen korotukseen.
    Vastaa kommenttiin
  • Kimmo Hoikkala 25.3.2021 klo 07.50
    Itse olen sitä mieltä työkyvyttömyyseläkeläisenä, että eläkejärjestelmä pitää uusia jollakin aikataululla. Yhteiskuntamme kokonaiseläkemenot ovat 32300 miljoonaa euroa vuonna 2019, joista usein hyvin vaikeasti sairaiden työkyvyttömyyseläkkeisten osuus on 2449 miljoonaa euroa samaisena vuonna. Poliitikot eivät halua muuttaa eläkejärjestelmää muuta kuin pakon edessä. Sekin pitää muistaa että eläkeyhtiöiden sijoitusvarallisuuden määrä oli Eläketurvakeskuksen mukaan 225 miljardia euroa viime vuodenvaihteessa. Etenkin pitkäaikaissairaiden ja pieneläkeläisten eli alle 1500 euroa kuukaudessa eläkettä tienaavien eläkkeitä pitäisi korottaa kertakorotuksena, mutta eipähän meidän asiaa halua kukaan kuulla, vaikka uusimmat eliniänodote-ennusteet EUROSTAT:n mukaan ei kasvakaan kuten meidän oma Tilastokeskus väittää. Yksi mahdollisuus on tietenkin sekin, että työeläkeyhtiöt lakkautetaan ja siirrytään vapaaehtoisiin eläkevakuutuksiin. Eläkeyhtiöiden potti jaettaisiin sekä työnantajille että työntekijöille niitä vuosien kuluessa perittyjen maksujen mukaan korkojen kanssa. Sitten jokainen työntekijä voisi ottaa joko eläkevakuutuksen yhdessä oman työnantajansa kanssa tai tyytyä eläkkeen tullessa ajankohtaiseksi KELA Takuueläkkeeseen, jolloin työntekijä haluaa palkasta tilitettävät työeläkemaksut itselleen. Taloudellis-eettisesti suomalainen eläkejärjestelmä suosii tällä hetkellä liikaa hyvän perusterveyden, työolosuhteen ja muutenkin pitempään eläviä kansalaisia, jos tarkastellaan eläkkeiden kokonaissummakertymiä kansalaistasolla yksilöllisesti. Moni vanha ahkera duunikaverini ei kauaa saanut olla vanhuuseläkkeellä ennen kuolemaa ja tunnen, että he olivat tavallaan yhteiskunnan ja markkinavoimien uhreja. Eettisesti eläkejärjestelmämme on lähes läpimätä!
    Vastaa kommenttiin

Lisää uusi kommentti

0/4000
Viesti on pakollinen
Nimi on pakollinen
Sähköpostiosoite on pakollinen

Lisää aiheesta

Blogit 3.5.2021

Exit koronasta -suunnitelma työpaikoille – oikeastiko?

Viime viikkojen päivän ilahduttavin hetki on ollut noin kello 11.35, jolloin THL on julkistanut uudet koronaluvut. Ne ovat olleet laskusuunnassa ja yrityksissä on ruvettu entistä rohkeammin keskustelemaan etätyöläisten toimistoille paluusta.

Exit koronasta -suunnitelma työpaikoille – oikeastiko?

Blogit 28.4.2021

Alhainen korkotaso nakertaa tulevia eläkkeitä – miten säästämme lapsillemme 100 miljardia?

Suomalaisten eläkevaroja rahastoidaan, mutta samalla alhainen korkotaso syö odotettuja sijoitusten tuottoja. Onnistummeko nostamaan odotettuja sijoitustuottoja yhdellä prosenttiyksiköllä ja helpottamaan tulevien sukupolvien taakkaa 100 miljardilla eurolla? Katse tulisi kiinnittää siihen, miten eläkeyhtiöiden sijoitustoimintaan saadaan lisäjoustoja vastuuvelan tai vakavaraisuusvaateiden laskentaa muokkaamalla.

Alhainen korkotaso nakertaa tulevia eläkkeitä – miten säästämme lapsillemme 100 miljardia?

Blogit 21.4.2021

Korona – uusi naula globalisaation arkkuun?

Globalisaatio on ollut hyvä asia monin tavoin. Ihmisten välisen kanssakäymisen lisääntyminen lisää ymmärrystä, vähentää konflikteja ja rikastuttaa kokemusmaailmaamme. Lisäksi globalisaation tuomat elintasohyödyt ovat olleet merkittäviä ainakin meille suomalaisille. Suomi on pieni avotalous, jolle kansainvälinen kauppa on elintason säilyttämisen kannalta keskeistä. Suomi vie ja tuo, nettohyödyt ovat kansantaloudelle ja kansalaisille ilmeiset.

Korona – uusi naula globalisaation arkkuun?
Lisää ajankohtaisia artikkeleita