Kaksi iäkästä ihmistä aamupalapöydässä ulkona, kuvituskuva.
Blogit

Onko taide pitkän ja hyvinvoivan elämän salaisuus?

Ihmisen elinikä on selkeä käsite, kulttuuri puolestaan hyvin moninainen ja laaja. Jonkun mielestä onkiminen laiturin reunassa on kulttuuria parhaimmillaan, kun taas toiselle kulttuuria on taiteesta nauttiminen taidenäyttelyissä.

Kulttuuri ja sosiaalisuus lisäävät ihmisen elinikää. Näin kertoi Markku T Hyyppä vuoden 2017 iAreena-seminaarissa.

Hyvinvointi on tärkeä asia ja kulttuuri niin moniulotteinen käsite, että oli erittäin mielenkiintoista lähteä selvittämään ArtsEqualin Tuulikki Laeksen kanssa tuoreiden eläkeläisten osallistumista taide- ja kulttuuriharrastuksiin. Pureuduimme siihen, miten eläkeläiset kokevat oman hyvinvointinsa ja onko taide lisännyt koettua hyvinvointia. Saisimmeko selville pitkän ja hyvinvoivan elämän salaisuuden?

Selvitimme asiaa kysymällä tuoreilta Ilmarisen vanhuuseläkeläisiltä taiteesta, kulttuurista ja koetusta hyvinvoinnista. Tietojeni mukaan tämä oli ensimmäinen kerta, kun kukaan on tarkemmin selvittänyt taideharrastuneisuuden yhteyttä koettuun hyvinvointiin vanhuuseläkkeelle siirtymisen kynnyksellä. Tulokset toivat asiasta uutta ymmärrystä ja Tuulikki kertoi keskeisistä havainnoista iAreena-seminaarissa 7.2.2020Haluan jakaa tässä blogissa vielä keskeiset pointit sinulle.

Vain joka kolmas tuore eläkeläinen on täysin taidepassiivi

Joka toinen tuore eläkeläinen käyttää säännöllisesti tai usein taiteen taikka kulttuurin palveluita. Kun lisäksi huomioidaan porukka, joka haluaisi aloittaa uuden taideharrastuksen, vain noin hieman yli joka kolmas eläkeläinen on täysin taidepassiivi. Suurta aktiivien määrää selittää varmasti se, että jokainen kokee hieman eri asiat kulttuuriksi ja niin kuulukin olla.

Yllättäen taideaktiivisuuden määrä ei vaihdellut sukupuolen, iän, eläkkeen määrän, asuinpaikan tai henkilön aseman mukaan. Niin työttömät kuin yritysjohtajatkin ovat keskimäärin yhtä taideaktiiveja. Toki ryhmien sisällä oli paljon eroja aktiivisuuden välillä ja erot olivat pitkälti yksilöllisiä, kuten on myös eläkeläisten elämäkin. Suurin yksittäinen taideaktiivisuutta selittävä tekijä oli, että taiteen koetaan tuovan elämään hyvinvointia.

Kulttuuri- ja taideharrastukset vaikuttavat hyvinvointiin

Kulttuuri- ja taideharrastukset vaikuttavat tuoreiden eläkeläisten hyvinvointiin. Yllättävän moni, jopa 40 % vastanneista oli sitä mieltä, että taide on vaikuttanut omaan hyvinvointiin paljon tai erittäin paljon. Tämä on mielestäni merkittävää.

Niin taiteen tuoman koetun hyödyn kuin eri taideharrastusten välillä oli tyypillisiä eroja miesten ja naisten välillä. Naiset kokivat miehiä useammin, että taide on vaikuttanut paljon heidän hyvinvointiinsa. Naiset myös haluaisivat harrastaa miehiä useammin käsitöitä, tanssia ja lukemista. Miehet puolestaan haluaisivat harrastaa naisia useammin valokuvausta ja musiikkia tai laulamista. Oli myös hienoa havaita, että eräs vastanneista haluaisi harrastaa katukulttuuria aloittamalla breakdanceen, graffitien tekoon ja skeittaukseen liittyvän harrastuksen.

Tuulikin mukaan taide- tai kulttuuriharrastus ei ole yleinen laastari. Jos et siis ole elämäsi aikana lainkaan harrastanut taidetta tai kulttuuria, eikä sinulle ole syntynyt halua harrastaa sitä, hyvinvointiasi ei lisää kitaran saaminen käteen palvelukodissa. Sen sijaan, jos taide- ja kulttuuri ovat jollain tavalla olleet osa elämääsi, palat innosta aloittaa taideharrastuksen ja pääset osallistumaan toimintaan myös palvelutalossa, se lisää hyvinvointiasi. Tällaista toimintaa tulee mielestäni pyrkiä varjelemaan ja varmistamaan senkin avulla, että mahdollisimman monella olisi hyvä, aktiivinen ja arvokas vanhuus.

Yksi Tuulikin mainitsema konkreettinen keino olisi monisukupolviset taide- ja kulttuuriryhmät. Olen täysin samaa mieltä, että nykymaailmassa harrastukset ovat valitettavan usein tietyn ikäryhmän sisällä. Jos sinulle tulee mieleen muita konkreettisia keinoja edistää taide- ja kulttuuritoimijuutta läpi elämän, toivottavasti jaat ajatuksiasi blogin kommenttikentässä.

Jopa 40% tuoreista eläkeläisistä kokee, että taide on vaikuttanut hyvinvointiin paljon

Eläkeläiset voivat myös yleisesti varsin hyvin

Tuoreet vanhuuseläkeläiset kokevat voivansa yleisesti varsin hyvin. Kaksi kolmesta arvioi toimintakykynsä olevan vähintään 8 asteikolla 0–10, lähes kolme näljästä kokee terveytensä olevan hyvä tai erittäin hyvä. Lisäksi yksikään yli 500 vastaajasta ei kokenut omaa hyvinvointiaan erittäin huonoksi. Olemme kysyneet myös aiemmin tuoreiden eläkeläisten hyvinvoinnista, viimeksi kaksi vuotta sitten ja tulokset ovat olleet samansuuntaisia.

On hienoa, että taide- ja kulttuuriharrastukset näyttävät lisäävän hyvinvointia varsinkin, jos harrastus on läsnä läpi elämän. On myös hienoa, että suurimmalle osalle meistä on odotettavissa vielä eläkkeelläkin paljon terveitä ja elinvoiman täyteisiä vuosia sekä aikaa ihmetellä maailmaa. Toki monen ekonomistin mielestä eläkeläisissä olisi paljon potentiaalista työvoimaa, mutta minun mielestäni elämästä pitää myös nauttia.


Jouni Vatanen

Vanhuuseläkkeelle siirtyneiden harrastuneisuutta ja hyvinvointia selvitettiin kyselytutkimuksella, jonka tulokset julkistettiin iAreena-seminaarissa Helsingissä 7.2.2020. Kyselytutkimuksen yhdessä Ilmarisen kanssa laatinut ArtsEqual-hankkeen tutkimusryhmä halusi selvittää, mikä on tuoreiden eläkeläisten hyvinvoinnin tila, taiteen ja kulttuurin merkitys eläkesiirtymässä, sekä mitkä asiat tuottavat eriarvoisuutta taiteen ja kulttuurin palveluiden saavutettavuudessa. Kysely tehtiin Ilmarisesta syys-lokakuussa 2019 vanhuuseläkkeen aloittaneille. Kyselyyn vastasi 510 henkilöä, ja vastausprosentti oli 35 %.

iAreena on Ilmarisen ja Vanhustyön keskusliiton järjestämä seminaari ajankohtaisesta ikääntyvien asioihin liittyvästä teemasta. Tapahtuma järjestettiin nyt kymmenennen kerran. Tämän vuoden teemana oli Elämän merkityksellisyys ja taide osana elämää.

 

  • Jorma Soukka 13.2.2020 klo 23.23
    Muistan erään radio ohjelman jossa Ylen toimittaja Terttu Lensu haastatteli erästä keraamikkoa Halikossa. (2002) Tämä keraamikko-taiteilija sanoi että: "Esineellä on olemassa olon oikeutus vain jos se on kaunis!" -Minun mielestä sama koskee KAIKKEA TAIDETTA! Käyn muutaman kerran vuodessa Wiipurissa, ja siellä muutamissa gallerioissa jossa näen ihan todellista taidetta jota ei millään apurahoilla tueta. Syksyllä kävin lasten taidekoulussa jossa oli näytteillä 12-17 vuotiaitten lasten akvarelleja. Kaikesta näki että että lapset olivat ihan oikeitten taitelijoitten ohjauksessa.. -ei mitään "tulkinnan arvoista" vaan ihan oikeata realismia, muotokuvia, tilanteita, maisemia jne. Mielestäni lähes kaikki suomalainen "apurahataide" on hukkaan heitettyä, kuin tuhka tuuleen.. Kaipaan suomen ns. kultakauden tyylisuuntausta taideopinnoissa. Kun sen hallitsee niin voi lähteä kokeellisempaankin suuntaan hyvän maun rajoissa.
    Vastaa kommenttiin
  • Kimmo Lännenpää 24.2.2020 klo 17.19
    Voi olla? Yleenså onhyvä harrastus, johon voi uppoutua.
    Vastaa kommenttiin

Lisää uusi kommentti

0/4000
Viesti on pakollinen
Nimi on pakollinen
Sähköpostiosoite on pakollinen

Lisää aiheesta

Blogit 30.9.2021

Lisää vakautta eläkejärjestelmän rahoitukseen

Tilastokeskuksen 30.9. julkaiseman väestöennusteen mukaan syntyvyys ei ole Suomessa ikärakenteen kannalta riittävällä tasolla. Vaikka syntyvyys on aivan viime aikoina noussut hieman alimmalta tasoltaan, on ennakoitu kehitys pidemmällä aikavälillä huolestuttavaa. Suomen väestö vanhenee ja työikäisten määrä laskee. Tämä johtaa myös kysymykseen eläkkeiden rahoituksen kestävyydestä tulevaisuudessa.

Lisää vakautta eläkejärjestelmän rahoitukseen

Blogit 28.9.2021

Rakkauskirje poissaoleville työtovereille

Pandemia-aika on ollut minulle haasteellinen. Minä, ihmisrakas ja työkavereiden läsnäolosta voimaasaavaa toimistotyöntekijä, olen naputtanut konettani pääosin etätyön yksinäisyydessä. Kohtaamiset ovat tapahtuneet etänä, ja se ei todellakaan ole sama asia. Minulla on ikävä teitä, rakkaat työkaverini.

Rakkauskirje poissaoleville työtovereille
Lisää ajankohtaisia artikkeleita