Blogit

Pitkäkestoinen tuki auttaa mielenterveyskuntoutujaa takaisin työelämään

Mielenterveyden häiriöt vievät yhä useammin eläkkeelle. Yleisin yksittäinen työkyvyttömyyseläkkeen syy on masennus. Viime vuonna masennus vei Suomessa joka päivä eläkkeelle yhdeksän ihmistä.

Valitettavasti nuorten kohdalla psyykkisten sairauksien osuus työkyvyttömyyden aiheuttajana korostuu, koska mielenterveyden häiriöt alkavat fyysisiä sairauksia varhaisemmalla iällä.

Kun huomioidaan kaikki sairausryhmät, työkyvyttömyyseläkkeelle jäämisen keski-ikä on 52 vuotta. Mielenterveyden häiriöiden kohdalla se on 45 vuotta.

Työkyvyttömyys on paitsi inhimillinen tragedia yksilön kannalta, myös kallis vaihtoehto yhteiskunnalle. Mielenterveyden häiriöiden kokonaiskustannuksiksi työpanosmenetyksineen on arvioitu Suomessa noin kuusi miljardia euroa vuodessa.

Vankemmalle tuelle on tarvetta

Kun työkyky mielenterveyssyiden takia heikkenee, tarvitaan työhön paluuseen vankempaa tukea ja ohjausta. Tähän tarpeeseen Ilmarinen ja muut työeläkevakuutusyhtiöt tarjoavat yhdessä palveluntuottajaverkostojensa kanssa niin sanottua laajennettua työhön paluun tukea.

Palvelu on tarkoitettu erityisesti mielenterveyssyistä kuntoutustuella oleville henkilöille, joilla ei ole mahdollisuutta palata enää omaan työpaikkaansa. Lisäksi henkilöllä tulee olla oikeus työeläkeyhtiön tarjoamaan ammatilliseen kuntoutukseen.

Tiivistä tukea pitkin matkaa, tavoitteena työhön paluu

Laajennettu työhön paluun tuki koostuu useammasta Ilmarisen tukemasta työkokeilusta ja työvalmentajan vankasta tuesta.

Työvalmentaja tukee ja auttaa palveluun ohjattua henkilöä löytämään itselleen soveltuvan työkokeilupaikan. Työvalmentajan rooliin kuuluu osallistua myös yhteispalaveriin henkilön mahdollisen psykiatrisen hoitotahon kanssa ainakin palvelun alkaessa ja päätösvaiheessa. Tavoitteena on yhteistyössä tukea työelämään palaamista.

Työvalmentaja toimi tiiviinä tukena työkokeilun aikana. Työvalmentaja ei kuitenkaan korvaa henkilön mahdollista psykiatrista hoitoa. Palvelun kesto voi olla yhteensä 1,5 vuotta, ja työkokeilujaksot voivat toteutua useammalle eri työnantajalle.

Tavoitteena on aina henkilön paluu joko kokoaikaiseen tai osa-aikaiseen työhön.

Lupaavia tuloksia pidemmästä kuntoutuksesta

Laajennettu työhön paluun tuki pohjautuu elokuussa 2017 päättyneeseen Ponnahduslauta työelämään -hankkeeseen. Sen tavoitteena oli työllistää korkeakoulutettuja mielenterveyskuntoutujia takaisin työelämään tavallista pidempien työkokeilujaksojen ja työhönvalmennuksen avulla. Kuntoutujat saivat myös työvalmentajan tukea työllistymiseen sekä tukea työkokeilujen ajaksi.

Ponnahduslauta työelämään oli Live Palveluiden (ent. Orton Pro) ja Ilmarisen ja Varman korkeakoulutetuille mielenterveyskuntoutujille suunnattu kehittämishanke. Hankkeessa oli mukana parisen kymmentä kuntoutujaa, ja heistä puolet kuntoutui työkykyiseksi. Tulokset olivat siis lupaavia. Hanke sai myös kunniamaininnan Vuoden 2018 ARVO-teko -kilpailussa ansiokkaasta työstään erityistä tukea tarvitsevien työllistämiseksi.

Myös vaikeista mielenterveysongelmista on mahdollista kuntoutua ja palata työelämään, kunhan kuntoutusta räätälöidään ja samalla panostetaan pitkäkestoiseen tukeen. Pidempikestoiselle kuntoutukselle on selkeästi tarvetta, ja tulokset lupaavat hyvää.

Kun työntekijä pääsee laajennetun työhön paluun tuella takaisin kiinni työelämään, kaikki voittavat.

Kaisa Valppu
kuntoutuksen tuotepäällikkö
Ilmarinen
@KValppu

Lue lisää ammatillisesta kuntoutuksesta täältä.

  • Kokemuksen kautta oivallettua 14.3.2019 klo 22.00
    Tavoite tällä hankkeella on toki hieno. Saivatko työkykyisiksi kuntoutuneet kuitenkaan projektin päätyttyä pysyvämpiä työsuhteita? Oma kokemukseni on että työnantajat mielellään hyödyntävät kuntoutujien tarjoamaa osaamista ja tukevat heidän työssäoloaan niin kauan kun eivät joudu maksamaan tästä mitää, varsinkaan palkkaa. Eläkelaitoksethan maksavat kuntoutujille kuntoutustuen/rahan elämiseen. Kun projektin päättyessä nämä tuet loppuvat ja kuntoutuksesta olisi aika siirtytä työelämään palkansaajaksi - niin Hups, kuinkas sitten kävikään?
    Vastaa kommenttiin

Lisää uusi kommentti

0/4000
Viesti on pakollinen
Nimi on pakollinen
Sähköpostiosoite on pakollinen

Lisää aiheesta

Blogit 4.8.2022

Mikä säilyisi ja muuttuisi 1.1.2023 YEL-lakimuutoksessa?

Yrittäjät ja media ovat havahtuneet vilkkaaseen keskusteluun ennen juhannusta eduskunnan käsittelyyn annetusta yrittäjän eläkelain (YEL) uudistuksesta. Koska julkisuudessa näkyy osin vääränlaisia käsityksiä suunnitteilla olevasta muutoksesta, tiivistän muutamia keskeisiä nostoja, mikä säilyisi ja muuttuisi YEL-lakimuutoksen myötä, jos hallituksen esitys pysyy eduskunnan käsittelyssä nykyisellään.

Mikä säilyisi ja muuttuisi 1.1.2023 YEL-lakimuutoksessa?

Blogit 1.8.2022

Tuliko loma tarpeeseen?

Entä jos tuleva syksy ja talvi olisivat sellaiset, että ensi kesänä loma ei tulisikaan välttämättömään tarpeeseen?

Tuliko loma tarpeeseen?

Blogit 13.7.2022

Taide luo merkityksellistä elämää myös eläkeiässä

Hyvinvoiva ikääntyvä väestö on kaikkien etu. Nykyisessä vauraassa yhteiskunnassamme hyvinvointiin liittyvät ongelmat eivät suinkaan ole kadonneet, vaan muuttaneet muotoaan. Elämän merkityksellisyyden ja osallisuuden kokemukset – tai niiden puute – ovat nousseet suurimmiksi ikääntyneen väestön hyvinvointia määrittäviksi tekijöiksi. Hyvinvointia kuitenkin edelleen tarkastellaan enimmäkseen terveyden ja taloudellisen toimeentulon näkökulmista, jolloin itse koettu elämänlaatu jää ulkoapäin määriteltyjen tavoitteiden (syö terveellisesti, liiku riittävästi!) varjoon. Hyvinvointi rakentuu ennen kaikkea yksilön kokemukselle elämästä elämisen arvoisena – merkityksellistä elämää ei saavuteta pelkästään terveyssuosituksia noudattaen.

Taide luo merkityksellistä elämää myös eläkeiässä
Lisää ajankohtaisia artikkeleita