Blogit

Täsmätoimilla tuloksia työkykyjohtamisessa

Mitä tarkemmin työkykyriskiin vaikuttavat tekijät tunnistetaan, sitä varmemmin saadaan vaikuttavia tuloksia aikaan. Entä miten valita vaikuttavimmat toimet?

Työkykyjohtamisella pyritään vähentämään kohonnutta työkykyriskiä. Riski määritellään ”ei-toivotun tapahtuman” todennäköisyytenä, joka työkyvystä puhuttaessa ei ole pelkästään työkyvyttömyyseläke, pitkittyvä työkyvyttömyys tai sairauspoissaolo. Työkykyriskit voivat nimittäin näkyä myös paljon varhaisemmassa vaiheessa esimerkiksi työterveyspalveluiden lisääntyneenä käyttönä, työn tuottavuuden laskuna tai työkuormitukseen liittyvinä fyysisinä ja psyykkisinä oireina.

Miten työkykyriskiin vaikutetaan?

Työkykyriskin pienentäminen edellyttää, että tunnistetaan sitä ylläpitävät tekijät ja erityisesti ne, joihin voidaan vaikuttaa. Nämä näkyvät työpaikalla erilaisina haasteina tai ongelmina yleensä vain joillekin työntekijöille. Osa haasteista liittyy työkykyriskiin hyvin läheisesti, kuten haitallinen fyysinen tai henkinen kuormitus. Osa puolestaan voi käynnistää seurausten ketjun, jonka toisessa päässä on mahdollinen työkykyriski. Mitä lähempänä tunnistettu tekijä on todettua työkykyriskiä, sitä varmemmin siihen vaikuttamalla voidaan vaikuttaa myös työkykyriskiin. 

Kun toiminta kohdennetaan sellaisiin työntekijäryhmiin, joilla työkykyriski on suurin, on todennäköisintä saada aikaan myös mitattava muutos. Kohonneeseen työkykyriskiin on mahdollista vaikuttaa toisin kuin riskiin, joka on jo lähtökohtaisesti matala. Työpaikalla henkilöstön kanssa yhteistyössä räätälöity hanke voi sisältää hyvinkin monenlaista kehittämistä työssä ja työyhteisössä. Tärkeintä on ymmärtää, miten uskottavasti kehittämisen kohteena oleviin asioihin hankkeella voidaan vaikuttaa.

Miten valita vaikuttavimmat täsmätoimet?

Markkinoilla on monenlaisia palveluita henkilöstön työhyvinvoinnin ja työkyvyn edistämiseen. Niiden valinnassa keskeistä on kysymys, miten palveluilla vaikutetaan teidän työpaikallanne todettuihin työkykyriskiä ylläpitäviin tekijöihin. Monenlaisilla hankkeilla sanotaan olevan välillisiä vaikutuksia myös henkilöstön työkykyyn. Jos kuitenkin halutaan ensisijaisesti vähentää nimenomaan työkykyriskiä, todettuihin riskeihin tarkoitetuilla täsmätoimilla saadaan haluttu vaikutus jo lyhyessä ajassa.

Kaikki työnantajan järjestämä toiminta, jolla tuetaan työn ja tuloksen tekemistä, ei automaattisesti ole työkykyjohtamista. Myös hyvällä liiketoiminnalla ja henkilöstöpolitiikalla mahdollistetaan työssä onnistuminen ja siten ylläpidetään henkilöstön työkykyä. Näitä kehittämistoimenpiteitä ei valita ensisijaisesti työkykyriskin alentamiseksi, vaan kohteena on yleensä koko henkilöstö ja ensisijaisena tavoitteena on vahvistaa tuloksentekokykyä.  

Miten tulokset näkyvät?

Suuri enemmistö henkilöstöstä voi työssään riittävän hyvin. Kuitenkin samaan aikaan osalla työntekijöistä on selvästi kohonnut työkykyriski. Heidän työssä jatkamiseensa eivät työhyvinvoinnin edistämisen keinot riitä, vaan tarvitaan työkykyjohtamisen täsmällisempiä keinoja.

Työkykyjohtamisen vaikutukset liiketoimintaan näkyvät muun muassa henkilöstökustannusten pienemisenä ja vastuullisena työnantajakuvana. Sen lisäksi onnistunut työkykyjohtaminen heijastuu koko henkilöstön työhyvinvointiin. Yhteiskunnan tasolla työurien pidentäminen edellyttää tarjolla olevan työn lisäksi sekä riittävän työkykyisiä että työssään hyvinvoivia työntekijöitä.

Mitä varhaisemmassa vaiheessa todettuun työkykyriskiin puututaan, sitä paremmin tilanne saadaan korjattua. Ilmarisesta on saatavilla tietoa ja työkaluja työkykyjohtamisen tueksi. Niiden avulla on mahdollista tunnistaa työkykyriskin taso ja riskiä lisäävät tekijät sekä suunnitella vaikuttavaksi osoitettuja täsmätoimia, jotka auttavat tuloksiin myös teidän työpaikallanne.

Kari-Pekka Martimo, LT, dos.
Työterv.huollon ja työlääket. erik.lääk.
Johtaja, työkykyriskien ennakointi ja tutkimus, Ilmarinen
@kp_martimo

Lue lisää:

  • Tapio 27.5.2020 klo 05.54
    Tämä työkykyjohtaminen on Ilmarisessa ollut pinnalla vuosia. Tärkeä asia,mutta pelkään että Ilmarisessa se on jäänyt enemmänkin luokkaan asiakashankinta. Tietoa ei käytännössä ole sovellettu omaan henkilöstöön. Toivottavasti työkykyyn aletaan kiinnittää enemmän huomiota, eikä se jää jälleen turhaksi jargoniksi muiden "äärimmäisen tärkeiden" kehityskohteiden joukkoon.
    Vastaa kommenttiin
  • Tarja Kaltiomaa 3.6.2020 klo 09.23
    Länsimainen ajattelutapa ja kulttuuri on hyvin työperäistä ja ihmisten edellytetään tekevän paljon työtä. Nykyaikainen talous voisi entistä enemmän painottaa osaamista myös rahoituspuolen monipuolistamisessa. Kun ihmiset uupuvat työssään ja alkaa näkyä riskejä, rahoituksellisella panostuksella voitaisiin enemmän kuin aiemmin myöntää sapattivapaita. Jo ennen eläkkeelle jäämistä sapattivapaa olisi ihmiselle tilaisuus saavuttaa sekä eläkeläisen osaamista, jolloin pelko eläkkeelle jäämistä kohtaan helpottuisi viimeisinä työvuosina, ja myös työelämässä vielä jaksamista ja ehkä piristymistäkin. Jos ihminen on kovin uupunut joko henkisesti tai fyysisesti, lisäkuormitus tuo lisää vaivoja. Usein auttaa pelkkä lepo, jolloin työkuntoisuus voi kohentua ja vaivat eivät lisäänny liian nopeasti vanhuuden kuitenkin edetessä.
    Vastaa kommenttiin

Lisää uusi kommentti

0/4000
Viesti on pakollinen
Nimi on pakollinen
Sähköpostiosoite on pakollinen

Lisää aiheesta

Blogit 17.8.2022

Sota aiheutti energiakriisin - miten Eurooppa pärjää uudessa tilanteessa?

Vuosi 2022 on ollut yllättävien poliittisten ja taloudellisten kulkusuuntien aikaa, jossa Euroopassa vallinnut status quo on peruuttamattomasti poissa. Entiseen tuskin on palaamista. Venäjän aloittama Ukrainan invaasio on monille maille tarkoittanut, ettei ulkopoliittiseen pelaamiseen ole enää varaa. Toisin kuin vuoden 2014 Krimin miehityksen yhteydessä, nyt on monille tullut aika valita leiri, jota haluaa nykyisessä poliittisessa ympäristössä kannattaa. Euroopan energiamarkkinat ovat tilanteesta johtuen sekaannuksen tilassa, mikä luonnollisesti kiinnostaa myös eläkesijoittajaa.

Sota aiheutti energiakriisin - miten Eurooppa pärjää uudessa tilanteessa?

Blogit 4.8.2022

Mikä säilyisi ja muuttuisi 1.1.2023 YEL-lakimuutoksessa?

Yrittäjät ja media ovat havahtuneet vilkkaaseen keskusteluun ennen juhannusta eduskunnan käsittelyyn annetusta yrittäjän eläkelain (YEL) uudistuksesta. Koska julkisuudessa näkyy osin vääränlaisia käsityksiä suunnitteilla olevasta muutoksesta, tiivistän muutamia keskeisiä nostoja, mikä säilyisi ja muuttuisi YEL-lakimuutoksen myötä, jos hallituksen esitys pysyy eduskunnan käsittelyssä nykyisellään.

Mikä säilyisi ja muuttuisi 1.1.2023 YEL-lakimuutoksessa?

Blogit 1.8.2022

Tuliko loma tarpeeseen?

Entä jos tuleva syksy ja talvi olisivat sellaiset, että ensi kesänä loma ei tulisikaan välttämättömään tarpeeseen?

Tuliko loma tarpeeseen?
Lisää ajankohtaisia artikkeleita