Blogit

Työkykyjohtamisen fokus työhön

Työkykyjohtamisen toimiviksi ratkaisuiksi ovat osoittautuneet tuen tarpeessa olevien työntekijöiden varhainen tunnistaminen ja yksilölliset ratkaisut työkuormituksen muokkaamiseen. Usein joudutaan kuitenkin toteamaan, että hoidosta ja kuntoutuksesta huolimatta sairauden jo alentama toimintakyky ei enää riitä työssä jatkamiseen. Siksi tarvitsemme uusia keinoja työkykyriskien varhaisempaan ehkäisyyn.

Esimerkkinä olkapääsairaudet

Viime joulukuussa ilmestyi fysiatri Maria Sirénin väitöskirja (helsinki.fi), jonka aiheena on olkapään sairaudet ja erityisesti niiden aiheuttama työkyvyttömyys ja työvuosien menetys. Ilmarisen näkökulmasta aiheesta tekee erityisen mielenkiintoisen näiden sairauksien yleisyys ja niihin usein liittyvä pitkäaikainen toiminta- ja työkyvyn heikentyminen. Käytännössä jo neljän kuukauden sairauspoissaolo olkapääsairauden takia johtaa tutkimuksen mukaan työelämästä poistumiseen.

Yksilöllisillä tekijöillä on merkitystä olkapääsairauden ilmaantumisessa ja siihen liittyvässä työkyvyttömyydessä. Naisilla on enemmän sairauspoissaoloja, ja miehet joutuvat useammin työkyvyttömyyseläkkeelle. Lisäksi ikä, ylipaino ja tupakointi suurentavat olkapääsairauden riskiä. Työntekijään kohdistuvilla toimenpiteillä voi ehkäistä sairastumista esimerkiksi tukemalla aktiivisesti savuttomuutta ja painonhallintaa. Kuitenkaan ilman työhön puuttumista ei voida tehokkaasti ehkäistä työkyvyttömyyttä.

Ratkaisut löytyvät työstä 

Väitöskirjassa tuodaan selvästi esille, että työntekijän ominaisuudet eivät ole merkittävin syy olkapääsairauksiin ja työkyvyttömyyteen. Todelliset ehkäisyn mahdollisuudet liittyvät työkuormitukseen. Väitöskirjatutkimusten tulosten perusteella miehillä 60 prosenttia ja naisilla 49 prosenttia olkapääsairauksien aiheuttamista sairauspoissaoloista selittyi työn fyysisillä ja psykososiaalisilla kuormitustekijöillä. Työntekijöillä, jotka olivat tehneet raskasta olkapäitä kuormittavaa työtä yli kymmenen vuotta, oli erityinen riski joutua työkyvyttömäksi.

Työn muokkaaminen ei ole aina helppoa. Työssä tulee tulevaisuudessakin olemaan vaiheita, jotka kuormittavat niin fyysisesti kuin henkisesti. Kuitenkaan kenenkään terveys ei saa vaarantua työssä. Työturvallisuuslaki edellyttää työtapaturmariskien määrätietoista tunnistamista ja vähentämistä. Työhön liittyvissä sairauksissa, joihin olkapääsairaudetkin usein kuuluvat, syy-seuraussuhteiden osoittaminen ei ole yhtä selvää. Tästä huolimatta väitöskirjan mukaan tietyillä toimialoilla ja tietyissä ammateissa sairauspoissaolon ja työkyvyttömyyseläkkeen riski olkapääsairauksien vuoksi on huomattavasti keskimääräistä korkeampi.

Työn muokkauksesta työn kehittämiseen 

Syy työkyvyttömyyden epätasaiseen jakautumiseen ei ole se, että tietyille toimialoille ja ammatteihin valikoituisivat sairaammat työntekijät. Merkittävä osa työkyvyttömyyden riskistä johtuu haitallisesta tai pitkäaikaisesta työkuormituksesta, joka altistaa oireille ja sairauksille. Olkapään osalta tämä tarkoittaa erityisesti pitkäaikaista hartiatason yläpuolella tehtävää käsillä työskentelyä ja toistuvia raskaita nostoja.

Jos operatiivisella työkykyjohtamisella ensisijaisesti etsitään jo tuen tarpeessa olevia työntekijöitä, strateginen työkykyjohtaminen tarttuu sen sijaan myös työkykyä uhkaaviin työn piirteisiin, eli tässä tapauksessa olkapäitä kuormittavaan työhön ja työskentelytapoihin. Jo työn suunnitteluvaiheessa prosesseja tulisikin tarkastella myös turvallisuuden, työn sujuvuuden ja siten myös tuottavuuden näkökulmista.

Kun työtä kehitetään kaikille – ei vain tuen tarpeessa oleville – työntekijöille sopivammaksi, saadaan työkykyjohtamisesta lisäarvoa henkilöstön työkyvyn lisäksi myös koko liiketoiminnalle.

Kari-Pekka Martimo
osastonjohtaja, työkykyriskien ennakointi ja tutkimus, Ilmarinen
@kp_martimo (Twitter.com)

Lue lisää TyökykyAreenasta 

  • Tapio Miettinen 7.6.2022 klo 07.22
    Ilmarinen onkin kunnostautunut syrjinnän osalta surullisesti. Tietääkö HR tehtävänsä tyky-mielessä? Esimerkkinä yhtiön käyttäytymistä ei ainakaan voida pitää.
    Vastaa kommenttiin
    • Pekka Nieminen 7.6.2022 klo 19.38
      Jutussa puhutaan kauniisti työkykyriskeistä, mutta millä tavalla Ilmarinen kohtelee henkilöstöään ja vähemmistöjä? Onko se vastuullista toimintaa? Kantaako Martimo vastuunsa tässä vai katsotaanko asiaa läpi sormien?
      Vastaa kommenttiin
    • Kari-Pekka Martimo 15.6.2022 klo 14.58
      https://www.ilmarinen.fi/tietoa-ilmarisesta/ajankohtaista/uutiset-ja-tiedotteet/2022/jutyosuhteen-paattamisessa-ei-syrjivia-perusteita/
      Vastaa kommenttiin
    • Kari-Pekka Martimo 15.6.2022 klo 14.59
      https://www.ilmarinen.fi/tietoa-ilmarisesta/ajankohtaista/uutiset-ja-tiedotteet/2022/jutyosuhteen-paattamisessa-ei-syrjivia-perusteita/
      Vastaa kommenttiin
  • Harri Markkula 16.6.2022 klo 06.41
    KP, Mielenkiintoinen kirjoitus ja sen pohjana oleva väitöstutkimus. Itse kirjoittelin aikoinaan samaa ongelmatiikkaa filosofoiden: "Työntekijän, työnantajan ja työterveyshuollon tavoite on yhtenevä, eli työn tekeminen tai tekemisen mahdollistaminen. Keinot tavoitteen saavuttamiseksi ovat kuitenkin oleellisesti toisistaan poikkeavat. Työntekijän tule parhaan kykynsä mukaan huolehtia terveydestään, osaamisestaan, ammattitaidostaan, eli kokonaisuutena työkyvystään. Työnantajan tehtävä on järjestää työvälineet, -tilat ja -olosuhteet sen mukaan, mitä näistä on työntekijän kanssa yhteisesti sovittu. Työterveyshuollolle jää työntekijän terveyden ja työolosuhteista aiheutuvien terveysriskien arviointi sekä näiden sovittaminen yhteen niin, että työn tekeminen on mahdollista ilman työntekijälle tai ympäristölle syntyvää sairastumis- tai tapaturmariskiä. Työterveyshuollon kohde ei näin ajatellen olekaan kumpikaan, eli yksilö tai työolosuhteet, vaan se on näiden yläpuolella oleva käsite, eli yksinkertaisesti työ. Työllä on "tarve tulla tehdyksi". Siksihän työ ylipäänsä on olemassa ja jopa valtion erityissuojeluksessa. Työterveyshuollon tehtävänä tuleekin pitää huolehtimista omalta osaltaan siitä, että työtä on mahdollista tehdä." https://www.terveysportti.fi/apps/dtk/tyt/article/ttl01332/search/markkula?db=152542 Tässäkin asiassa pitää päästä pois osaoptimoinnista. Tavoitehan on yhteinen. Kyse ei ole joko/tai työntekijän tai työnantajan edusta, koska jos työntekijä sairastuu, se aiheuttaa työn yksikkökustannuksen nousun monellakin eri tavalla. Pitäisikö mielestäsi tätä ajattelua ja keskustelua vielä voimallisemmin edistää?
    Vastaa kommenttiin
  • Justin 27.6.2022 klo 10.02
    Ilmarinen harjoittaa syrjintää kaikissa mahdollisissa muodoissaan. 😑Onko tämä mukamas työhyvinvointia!!??
    Vastaa kommenttiin

Lisää uusi kommentti

0/4000
Viesti on pakollinen
Nimi on pakollinen
Sähköpostiosoite on pakollinen

Lisää aiheesta

Blogit 26.1.2023

Ulkomaantyö on usein seikkailua byrokratiaviidakossa – Autamme sinua selviämään siitä

Ulkomaantyössä on olennaista tietää, minkä maan sosiaaliturvaan kuulut. Muuttaessa ulkomaille on myös tärkeää, että kaikki viranomaisdokumentit ja vakuutukset ovat kunnossa. Näiden asioiden selvittäminen saattaa tuntua haastavalta ja aikaa vievältä, varsinkin jos olet ensimmäistä kertaa tutustumassa uuteen kulttuuriin, yhteiskuntaan ja sen normeihin. Tiesitkö, että asiakkaamme saa apua ulkomaantyön vakuuttamiseen Ilmarisesta?

Ulkomaantyö on usein seikkailua byrokratiaviidakossa – Autamme sinua selviämään siitä

Blogit 12.1.2023

Kolme tänä vuonna henkilöstöhallintoon vaikuttavaa trendiä

Tarjoaako vuosi 2023 suuria mullistuksia HR:n toimintakentässä? Tuskin, sillä tunne on hiukan sama kuin Sitran julkaisemia megatrendejä lukiessa. Oikeastaan kaikki esille tuodut asiat ovat jo tuttuja, mutta uutta on niiden syventyminen ja trendien luomien uhkakuvien kääntäminen mahdollisuuksiksi.

Kolme tänä vuonna henkilöstöhallintoon vaikuttavaa trendiä

Blogit 30.12.2022

Erilaisuutta hyödyntävä yritys voittaa

Kun puhumme monimuotoisuudesta, emme puhu esimerkiksi vain sukupuolesta, uskonnosta, kansallisuudesta tai sukupuolisesta suuntauksesta vaan kaikesta, mikä tekee meistä yksilöitä ja erottaa meidät toisista ihmisistä. Osa näistä asioista on näkyviä, mutta suurin osa näkymättömiä, kuten esimerkiksi vakaumus, poliittiset mielipiteet tai vaikka sairaus.

Erilaisuutta hyödyntävä yritys voittaa
Lisää ajankohtaisia artikkeleita