Voiko työkyvyttömyyttä ennakoida?
Aloitin vastikään Ilmarisessa vastuualueenani työkykyriskien ennakointi ja tutkimus. Tutkimus on helppo ymmärtää olemassa olevan tutkimustiedon hyödyntämisenä, tutkimusyhteistyönä Ilmarisen ulkopuolisten tahojen kanssa sekä sen valtavan tietomassan analysointina, joka Ilmariseen suomalaisista työntekijöistä kertyy. Mutta miten työkykyriskien ennakointi liittyy työeläkeyhtiön toimintaan?
Wikipedian mukaan ennakointi tarkoittaa tulevaisuuden luotausta (tulevaisuuden "näkemistä") ja tulevaisuuden suunnittelua (tulevaisuuden "tekemistä"). Työkykyriskeihin sovellettuna ennakoinnilla pyritään näkemään tässä hetkessä tunnistettavat tekijät, joilla on merkitystä henkilöstön työkyvylle nyt ja tulevaisuudessa. Useimpiin tekijöistä voidaan vaikuttaa, jolloin luodaan työkyvylle ja työn tekemiselle parhaat mahdolliset olosuhteet.
Ennakoinnin yksilö- ja työpaikkatasot
Työkyvyn elinkaari on pitkä, kestäähän se parhaimmillaan varhaisesta aikuisuudesta vanhuuseläkkeelle asti. Työkykyriskejä voidaan ennakoida lyhyellä, keskipitkällä ja pitkällä aikajänteellä. Sattuman vaikutusta ei voi kokonaan poissulkea – vakavia sairauksia puhkeaa ennaltaehkäisystä huolimatta – mutta heikkojen signaalien avulla niitäkin voidaan yrittää tunnistaa. Tärkeintä on huomata, että lääketiede on vain yksi avain työkykyriskien ennakointiin.
Lyhyen aikajänteen työkykyriskit näkyvät sairauspoissaoloseurannassa. Aikaisemmat sairauslomat ennustavat tulevia, mikäli sairaudessa tai työn vaatimuksissa ei tapahdu oleellisia muutoksia. Siksi näiden henkilöiden kohdalla tulevaisuuden työkyvyn varmistamista on panostaa lääketieteellisen hoidon ja kuntoutuksen lisäksi työssä jatkamisen tukeen. Tässä tärkeintä on joko nykyisen työn muokkaaminen tai ammatillinen kuntoutus sopivampaan työhön.
Keskipitkän aikajänteen riskien ennakoinnissa korostuu työn piirteiden tarkastelu työntekijöiden näkökulmasta. Tiedämme tutkimusten pohjalta, että tietyillä toimialoilla, ammateissa ja työpaikan tilanteissa työkyvyttömyysriskien realisoituminen on tavallista todennäköisempää. Ruumiillisen kuormituksen töissä työntekijöiden sietokyky vaihtelee yksilöittäin ja ikäryhmittäin. Henkisellä puolella kuormittumiseen vaikuttavat useat samanaikaiset ilmiöt, joita voidaan jäsentää työpsykologisilla teorioilla.
Tulevaisuutta tehdään jo nyt
Tutkimuksiin perustuvia validoituja kyselyitä voidaan hyödyntää työkykyriskien arvioinnissa. Ennen ilmiön mittaamista on kuitenkin mietittävä, minkälaisiin korjaaviin ja edistäviin toimenpiteisiin yrityksellä on valmiutta. Kannattaa muistaa, että useat hyödylliset ideat tulevaisuudesta voivat tuntua nykyhetkessä naurettavilta. On kuitenkin tärkeää kuunnella myös ihmisiä, jotka ajattelevat täysin eri tavalla ja selvittää, mitä he pitävät tärkeänä ja miksi.
Pitkällä aikajänteellä työkykyriskien ennakointi liittyy yhteiskunnallisiin trendeihin, joilla on merkitystä työkyvylle väestötasolla. Miten palkkatyö tulee kehittymään? Mikä on terveydenhuollon tulevaisuus? Korostuuko sosiaaliturvassa keppi vai porkkana? Riittääkö työvoima? Kestääkö työkyky nousevaan vanhuuseläkeikään asti? Ei ole kuitenkaan syytä jäädä pelkästään odottamaan, miten näissä kysymyksissä käy.
Tulevaisuutta rakennetaan jo tämän päivän päätöksillä. Niissä talkoissa myös Ilmarinen haluaa olla mukana.
Kari-Pekka Martimo
LT, dos., työterveyshuollon ja työlääketieteen erikoislääkäri
Johtaja, työkykyriskien ennakointi ja tutkimus
@kp_martimo
Tutustu työkykyjohtamisen palveluihin
Kirjoituksen lähteet: Wikipedia ja sitra.fi
Kari-Pekka Martimo
johtaja, työkykyriskien ennakointi ja tutkimus Muut blogikirjoitukset kirjoittajalta-
Tarja Kaltiomaa 24.11.2019 klo 10.26
Työkyvyttömyyttä varmaan voidaan myös ennakoida. Työssä jaksamisen tarve on nykyisen työilmapiirin mukaan ihmisellä hyvin voimakas. Moni varmaankin viimeiseen saakka peittelee jaksamisen vähentymistä. Kun ihmisellä on monta jaksamista kuormittavaa tekijää samanaikaisesti, työssä jaksaminen saattaa romahtaa kerralla. Tällöin ennakointi olisi mahdollista vain, jos työntekijäpuolen ja myös vakuutuslaitosten tuottama näkemys ulottuisi nykyistä enemmän myös vaihtoehtoisiin rahoitusmahdollisuuksiin ihmisen elämässä. Työnantajan tarve on, että työssä on motivoituneita ja jaksavia ihmisiä, jotka oman elämänsä lisäksi mielellään kannattelevat myös työpaikkaa ja toimialaa. Jos ihmisen suuntautuminen on alkanut erkanemaan varsinaisista työtehtävistä kuormittavan perhe-elämän tai muiden elämässä vaikuttavien syiden takia (taiteellisuus, henkiset syyt), ihminen tarvitsisi selvästi muun rahoituksen elämään, kuin työssä pysymisen. Tämä on varmasti sekä työnantajapuolen että työntekijän etu. Olen joissakin blogikirjoituksissani kirjoittanut käsitteestä "yhteiskuntaa vakauttavat rahoitusinnovaatiot". Jos rahoitusmahdollisuutta ei työntekijälle ole osoitettavissa, työkyvyn menettämisen ennakoitavuus vähenee. Ihminen, jokainen ihminen, tarvitsee nykyaikaisessa yhteiskunnassa rahaa elämiseen. Työpaikasta pidetään kiinni viimeiseen asti, vaikka se ei olisi elämänpiirissä kovin eduksi. Nyky-yhteiskunta tuottaa rahallisen potin, jonka tuottajia on kaikki maan ihmiset. Ehkä aika on elänyt ohi sanonnan ankarimman tulkinnan mukaan, jossa jokaisen on työllä leipänsä ansaittava. Sanonta toteutuu kuitenkin ajan myötä, jokainen tekee elämässään työtä, joskus näkyvää työtä ja joskus näkymätöntä työtä. Rahoituksen avulla ihmisten taakkoja elämässä voidaan tasoittaa.Vastaa kommenttiin
-
Topi 26.11.2019 klo 13.02
Voit sitten valmistella sanomaan hallitukselle, että kaikki vaikeasti työllistettävät päästetään kunnolliselle eläkkeelle, jos tuollaisia ennakointeja ryhdytään käyttämään.Vastaa kommenttiin
Lisää aiheesta
Miksi yhä useampi mielenterveyssyistä kuntoutusta hakenut saa kielteisen päätöksen? – Tässä kolme syytä
Työkyvyttömyyseläkettä haetaan eniten mielenterveyden häiriöiden vuoksi. Erityisesti nuorten työkyvyttömyyden pitkittyminen on huolestuttavaa, koska heillä olisi paljon työvuosia jäljellä. Miksi kuitenkin yhä useampi mielenterveyssyistä ammatillista kuntoutusta hakenut saa kielteisen päätöksen?
Mistä puhutaan, kun keskustellaan eläkkeiden uudistamisesta ja leikkaamisesta?
Meiltä on viime aikoina kyselty, mitä hallituksen leikkauspuheet tarkoittavat. Lisäksi moni pohtii omalta kohdaltaan, pieneneekö oma eläke, pääseekö vielä osittaiselle vanhuuseläkkeelle tai tuleeko ensi vuonna indeksikorotusta. Kaikesta voi päätellä, että julkinen keskustelu on herättänyt huolta niin työelämässä yhä olevissa kuin eläkeläisissä.
Miten muokataan työtä konkarille sopivaksi?
Työuraa ei voi ainakaan koko matkalta painella maaliin asti täydellä vauhdilla ja itseään jatkuvasti ylittäen. Tulevaisuudessa on yhä tärkeämpää, että sovitamme ja muokkaamme työtä elämäntilanteeseen sopivaksi. Sekä työssä olevasta että työelämään tulevasta työvoimasta täytyy pitää hyvää huolta. Miten voisimme entistä paremmin huomioida työn vaatimusten lisäksi työntekijöiden perustarpeet, elämäntilanteen ja terveydentilan?