Vähähiilinen yhteiskunta syntyy, kun markkinat ohjaavat pääomia muutokseen sitoutuneille yrityksille
Vähähiiliseen talouteen siirtyminen edellyttää valtavaa loikkaa pois fossiilisista polttoaineista. Muutokseen tarvitaan investointeja eli rahaa. Vähähiiliset sijoitukset ovat myös usein hyviä sijoituksia, joihin vastuullisen sijoittajan kannattaa panostaa.
Ilmastonmuutoksen hillitsemisessä onnistutaan, jos kaikki yhteiskunnalliset toimijat tekevät työtä sen eteen. Yrityksillä on tässä tärkeä rooli. Vähähiiliseen yritystoimintaan siirtymiseen tarvitaan investointeja, joihin puolestaan tarvitaan usein sijoittajia.
Ilmarisen hallitus linjasi vuonna 2019, että tavoittelemme hiilineutraalia sijoitussalkkua vuoden 2035 loppuun mennessä. Tavoite ja sen toimeenpano ovat keskeinen osa sitä, miten varaudumme ilmastonmuutoksen ja sen torjumisen synnyttämiin riskeihin ja mahdollisuuksiin. Ilmarisella on vastuu eläkevarojen tuottavasta ja turvaavasta sijoittamisesta ja ilmastonmuutoksen huomioon ottaminen on osa tätä kokonaisuutta.
Vaikuttamistyöllä pyrimme yhdessä muiden sijoittajien kanssa ohjaamaan sijoituskohteitamme kohti Pariisin ilmastosopimuksen asettamia tavoitteita. Tällaisia toiveita kuulemme myös monilta sidosryhmiltämme.
Pyrimme olemaan osa ratkaisua sijoittamalla myös muutoksessa oleviin yrityksiin
Hiilineutraaliustavoitteemme keskiössä on, että tavoittelemme kokonaisvaltaisia päästövähennyksiä. Emme siis keskity laatimaan pelkkiä poissulkulistoja, vaan tarkastelemme yritysten toiminnan hiili-intensiteettiä ja edellytämme muutosta kohti vähähiilisempää toimintamallia.
Hiili-intensiteettiin perustuvassa tarkastelussa huomiomme kiinnittyy yhtiöihin, joiden liikevaihdosta suuri osa on korkean hiili-intensiteetin toimintaa, kuten fossiilisten polttoaineiden valmistusta ja käyttöä. Analysoimme tarkasti tällaisia yhtiöitä ja niiden kehitysnäkymiä sijoitusmahdollisuuksia arvioitaessa.
Jos yhtiö toimii hiili-intensiteetin kehityksen osalta keskimäärin toimialaansa paremmin ja on sitoutunut riittävien ilmastotavoitteiden asettamiseen ja hiilijalanjäljen raportointiin, asetamme sen siirtymälistalle. Siirtymälistan yrityksiin voimme sijoittaa, mutta seuraamme niiden edistymistä. Määräajan päättyessä yrityksen tilanne arvioidaan uudelleen.
Otamme myös aktiivisesti yhteyttä siirtymälistan yrityksiin ja tiedustelemme yrityksen ilmastotoimiin liittyviä seikkoja. Toisaalta, jos yhtiön toimintaan liittyy korkea hiiliriski ja se ei täytä siirtymälistan kriteerejä, emme voi sijoittaa siihen.
Esimerkiksi tällä hetkellä siirtymälistalla sijoitussalkussamme on reilu 50 yhtiötä. Meille keskeistä on ulottaa tarkastelu kaikkien fossiilisten polttoaineiden käyttöön ja mahdollisimman kattavasti koko sijoitussalkkuumme. Vähähiiliseen talouteen siirtyminen tarkoittaa yritysten osalta investointeja ja tässä sijoittajilla on merkittävä rooli. Näkemyksemme mukaan näin tuetaan todellista siirtymää kohti vähähiilistä taloutta olemalla osa ratkaisua pelkän poissulkemisen sijaan.
Vain muutos on pysyvää
Kaikkien eläkevaroja koskevien sijoituspäätösten on perustuttava oikeaan tietoon. Tieto perustuu hyvään analytiikkaan ja analytiikka dataan. Siksi kehitämme jatkuvasti työkalujamme ja teemme yhteistyötä sijoitusdataa tarjoavien yritysten kanssa.
Tavoitteemme on, että pystyisimme saamaan jatkuvasti parempaa dataa kaikista sijoituskohteistamme, ei esimerkiksi vain pörsseihin listatuista yhtiöistä ja kiinteistöistä. Tarkentuva data antaa meille mahdollisuuksia porautua yhä syvemmälle siihen, millaisia vaikutuksia sijoituksillamme on esimerkiksi suhteessa ilmastonmuutokseen.
Ilmastoriskien ja mahdollisuuksien huomioon ottaminen sijoituspäätöksissä kehittyy jatkuvasti. Esimerkiksi vuonna 2020 ensimmäisenä askeleena kohti hiilineutraalia salkkua siirryimme aiemmasta, pelkkään kivihiileen keskittyneestä sijoituskohteiden poissulkemisen raja-arvosta tarkastelemaan fossiilisiin polttoaineisiin liittyviä riskejä kokonaisuutena. Tarkastelemme nyt yritysten hiiliriskiä eli sitä, miten riippuvaisia yritysten liiketoiminta on fossiilisten polttoaineiden valmistuksesta ja käytöstä.
Uskomme että vuonna 2021 otamme taas uusia askeleita, sillä nopeasti lisääntyvä data ja analyyttisten menetelmien kehittyminen mahdollistavat uusia tarkastelutapoja.
Lisää aiheesta
Mistä puhutaan, kun keskustellaan eläkkeiden uudistamisesta ja leikkaamisesta?
Meiltä on viime aikoina kyselty, mitä hallituksen leikkauspuheet tarkoittavat. Lisäksi moni pohtii omalta kohdaltaan, pieneneekö oma eläke, pääseekö vielä osittaiselle vanhuuseläkkeelle tai tuleeko ensi vuonna indeksikorotusta. Kaikesta voi päätellä, että julkinen keskustelu on herättänyt huolta niin työelämässä yhä olevissa kuin eläkeläisissä.
Miten muokataan työtä konkarille sopivaksi?
Työuraa ei voi ainakaan koko matkalta painella maaliin asti täydellä vauhdilla ja itseään jatkuvasti ylittäen. Tulevaisuudessa on yhä tärkeämpää, että sovitamme ja muokkaamme työtä elämäntilanteeseen sopivaksi. Sekä työssä olevasta että työelämään tulevasta työvoimasta täytyy pitää hyvää huolta. Miten voisimme entistä paremmin huomioida työn vaatimusten lisäksi työntekijöiden perustarpeet, elämäntilanteen ja terveydentilan?
Monipuoliset mielenterveyspalvelut ehkäisevät ennenaikaista eläköitymistä
Käsittelemme Ilmarisessa viikoittain valtavan määrän ihmisten eläkehakemuksia ja olemme näin mukana ihmisten elämien dramaattisissakin käänteissä. Työkyvyttömyyseläkkeelle päätyminen on niin yksilön kuin yhteiskunnankin kannalta murheellinen tapahtuma. Yleisimpiä syitä työkyvyttömyyseläkkeelle ovat mielenterveyden häiriöt. Tuoreen väitöstutkimuksen perusteella mielenterveyspalveluiden kehittäminen monimuotoisemmiksi voisi estää ennenaikaista eläköitymistä.