Kati Huoponen, muotokuva.
Blogit

Mitkä ovat työelämän tärkeimmät taidot?

Ilmarinen julkaisi kuluvan vuoden alussa yrityksille ja yksilöille suunnatun Future Score -testin, joka luo kuvaa yksilön ja työnantajan muutoskyvystä suhteessa työelämän muuttuviin vaatimuksiin. Testi pohjautuu eri alojen asiantuntijoiden näkemykseen työelämän muutoksista ja tekijöistä, joihin tulisi varautua.

Yritystestiin on vastannut jo yli 850 työnantajan edustajaa ympäri Suomen erikokoisista yrityksistä. Henkilötestiin puolestaan on vastannut yli 3 000 henkilöä. Testin tähän mennessä kertyneet tulokset kertovat, että yritysten kyky uudistua on hienoisessa nousussa. Työntekijät ovat kuitenkin yrityksiä enemmän joustavia ja suhteellisen hyvin valmistautuneita työelämän murrokseen. Silti työelämän rakenteiden muuttuessa on paljon huomioitavaa ja tehtävää.

Omassa työssäni Ilmarisen työhyvinointijohtajana olen seurannut näköalapaikalta, miten työurat ja työn tekemisen tavat ovat murroksessa. Nopea muutos vaikuttaa siihen, kokevatko ihmiset osaamisensa vastaavan muuttuvan työelämän vaatimuksia tai kykenevätkö työpaikat tarjoamaan osaamisen uudistamiselle puitteet.

Future Score -työnantajatestiin vastanneet kokevat, että työ tulee muuttumaan merkittävästi, mutta silti henkilöstölle ei tarjota riittävästi koulutusta muutokseen. Noin kolmanneksessa organisaatioissa ei kannusteta työssä oppimiseen. Hämmästyttävästi jopa 75 prosenttia yritystestiin vastanneista kokee yrityksen toiminnan tulevan jatkumaan samanlaisena, eikä suurta henkilöstön koulutustarvetta ole olemassa!

Minä uskon, että jos organisaatio ei uudistu, se menettää vääjäämättä kilpailukykynsä. Vain jatkuva oppiminen ja kehittyminen mahdollistavat menestymisen muuttuvassa työelämässä. Oppimista ei organisaatioissa tapahdu, ellei työnantaja luo oppimiselle ja ihmisten väliselle vuorovaikutukselle laadukkaita puitteita. Jatkuvaan oppimiseen, luovuuteen ja vuorovaikutukseen kannustavat yritykset menestyvät ja houkuttavat palvelukseensa osaavimmat työntekijät.

Omaa oppimis- ja omaksumiskykyä kannattaa pohtia, sillä vain harva meistä tekee työtä, joka on edelleen ihan samanlaista kuin vuosi takaperin. Future Score -testin vastaajista 40 prosenttia uskoo nykyisen työtehtävänsä katoavan kokonaan 10 vuoden aikana. Iso muutos on tapahtunut esimerkiksi työsuhteiden pituudessa ja luonteessa. Yhteiskunnassa on perinteisesti arvostettu pitkiä työsuhteita, mutta nykyään ihmisillä voi olla monta eri ammattia ja lukuisia työantajia työuransa aikana.  Sama työ ei välttämättä ole koko työuran ajan se sopivin työ.

Ihmisen työkyvyn kannalta pidän tärkeänä tunnetta työn merkityksellisyydestä. Työ ei ole merkityksellistä vain tietyissä tehtävissä, vaan se voi olla on sitä kaikissa ammateissa. Oma asenne työntekoon vaikuttaa valtavasti.

Olemme Ilmarisen työhyvinvointitiimissä pohtineet paljon merkityksellistä työtä ja työelämän tärkeimpiä taitoja. Itse nostan tähän viisi taitoa, joihin kannattaa mielestäni satsata – nyt ja tulevaisuudessa.

1.Vuorovaikutustaito. Oppiminen tapahtuu pitkälti yhteistyössä muiden ihmisten kanssa.
2.Tunneälykkyys. Tässä ihminen pesee robotin 10-0. Tärkeä taito myös johtajille!
3.Resilienssi eli muutosjoustavuus. Muuttuva työelämä vaati kykyä sopeutua.
4.Kriittinen ajattelu ja luovuus. Rutiinitöiltä digitalisaation avulla vapautuva aika kannattaa käyttää luovasti.
5.Itseohjautuvuus. Itseohjautuvuus on tärkeää yksilöille ja yrityksille, jotka haluavat menestyä muuttuvassa työelämässä

Kati Huoponen
työhyvinvointijohtaja
Ilmarinen
@KatiHuoponen

Tee Ilmarisen testi ja tarkista, kuinka valmis sinä olet tulevaisuuden työelämään!

Kuuntele Kati Huoposen haastattelu (podcast)

Kirjoitus on julkaistu myös Work Goes Happy -sivuilla. Kati Huoponen puhuu ja Ilmarinen on mukana Work Goes Happy -tapahtumissa Oulussa 2.11.2017 ja Kuopiossa 16.11.2017. Ilmoittaudu mukaan!

Lisää uusi kommentti

0/4000
Viesti on pakollinen
Nimi on pakollinen
Sähköpostiosoite on pakollinen

Lisää aiheesta

Blogit 21.7.2021

Hei liikkuja – onko mittalaitteesi renki vai isäntä?

Monelle meistä kunto- ja terveysliikkujista kesä on kestävyysliikunnan kulta-aikaa. Löydämme liikkumisen iloa muun muassa luonnosta nautiskellen kävelylenkin lomassa, lenkkipolkuja pinkoen tai pyörän selässä kiitäen. Monet hurahtavat laskemaan omia kilometrejään ja tähtäävät täysillä kohti omia tavoitteitaan tai kisailevat esimerkiksi pyöräkilometreistä Kilometrikisassa. Ranteeseen puetaan tietenkin suoritusta mittaava älylaite. Eihän sitä muuten tiedä liikkuneensa.

Hei liikkuja – onko mittalaitteesi renki vai isäntä?

Blogit 24.6.2021

Yrittäjät ansaitsevat yhtä hyvän eläketurvan kuin palkansaajatkin

Yrittäjien luottamus eläkejärjestelmään on vaatimaton Suomen Yrittäjien tuoreen tutkimuksen perusteella, alivakuuttaminen on yleistä ja valtion rahoitus on kasvussa. Vuoroin arvostellaan yrittäjiä ja eläkevakuuttajia alivakuuttamisesta. Mistä tässä on oikein kyse?

Yrittäjät ansaitsevat yhtä hyvän eläketurvan kuin palkansaajatkin

Blogit 17.6.2021

Digitaalinen alusta on hyvä renki, mutta huono isäntä

Vuodesta 2007, eli ensimmäisen iPhonen julkaisusta lähtien, voimistunut alustatalous on kovaa vauhtia laajenemassa perinteiseen, digitalisaation ulkopuolella olleeseen palveluliiketoimintaan. Korona-aika on vauhdittanut ilmiötä, josta osoituksena on esimerkiksi valtavasti kasvaneet algoritmijohtoiset ruuan kotiinkuljetuspalvelut. Painettujen puhelinluetteloiden jäätyä historiaan, perinteiset palvelualan pienyritykset joutuvat nykyään olemaan aktiivisesti läsnä somessa, Google-hauissa, kuluttaja-arvioissa ja kilpailutuksia tekevissä palveluissa ollakseen asiakkaiden näkökulmasta olemassa.

Digitaalinen alusta on hyvä renki, mutta huono isäntä
Lisää ajankohtaisia artikkeleita