Blogit

Tuleeko pääsiäisen pikkunoidasta isona pomo?

Pieni tyttö tuli luokseni palmusunnuntaina virpomaan. Siinä hänen loruilujensa yhteydessä juttumme eksyivät muihinkin aiheisiin. Kysyessäni suloiselta pikkunoidalta, minkälaisia muita suunnitelmia hänellä on kasvaessaan isoksi, kertoi hän haluavansa tulla pomoksi. Pomo saa kuulemma päättää kaikista asioista, hänelle ei kukaan saa suuttua ja pomo saa paljon rahaa.

Jäin pohtimaan näitä pienen tytön mietteitä samalla, kun monilla työpaikoilla pohditaan lähiesimiehen roolia ja ylipäätänsä esimiestyön tarpeellisuutta. Johtaminen on tänä päivänä kovan murroksen kourissa. Kun työn tekemisen tavat ovat muuttuneet ja uudet sukupolvet saapuvat työelämään, perinteisillä johtamistavoilla ei kovin pitkälle pötkitä.

Asiantuntijat haluavat toimia itseohjautuvasti, työskennellä heille merkitykselliseltä tuntuvassa työssä ja jättää ”puumerkkinsä” työhön, jotta saisivat ansaitsemaansa tunnustusta ja uusia, vieläkin mielenkiintoisempia haasteita. Joissakin ammateissa tämä onnistuu helpommin kuin toisissa, mutta kaikilla aloilla on mielestäni oikeus nauttia tsemppaavasta ja ihmisten kyvykkyyksiin uskovasta johtamisesta.

Parhaimmillaan itseohjautuvissa tiimeissä työt sujuvat tavoitteiden mukaisesti ja päätösten tekeminen on ongelmatonta. Tällaiseen työkulttuuriin hyppääminen ei tapahdu hetkessä, vaan se syntyy määrätietoisesti tällaista kulttuuria tavoittelevista johtamiskäytännöistä ja askel askeleelta kasvavasta oman vastuun kantamisesta.

Miten esimies voi osoittaa tarpeellisuutensa?

Kun erilaisten ihmisten erilaiset näkemykset kohtaavat, punnitaan työskentelykulttuurin taso. Miten haluttu suunta niissä tilanteissa löytyy? Kuka toimii ongelmanratkaisijana? Kuka huolehtii töiden tarkoituksenmukaisesta jakautumisesta? Kuka viime kädessä kantaa vastuun joskus raskaistakin päätöksistä?

Kun lähiesimiehen roolia kyseenalaistetaan, mm. näihin kysymyksiin on tärkeä miettiä vastaukset etukäteen. Kukaan ei kaipaa turhaa byrokratiaa, mikromanageerausta tai muuten vaan välinpitämätöntä esimiestyötä, josta on lähinnä haittaa. Jos työpaikalla tehtävän työn luonne tai työkulttuuri eivät mahdollista täyttä itseohjautuvuutta, esimiehen on osoitettava olevansa asiantuntijoille hyödyksi esimerkiksi valmentavalla johtamisella.

Tapaamani pikkunoita pitää pomon työtä selkeästi tavoittelemisen arvoisena. Ehkä ahkerasti virpomalla ja pääsiäistaikoja tekemällä työpaikkojen johtamiskulttuuri kehittyy siihen suuntaan, että innostava johtaminen ja itseohjautuvuus ruokkivat toinen toisiaan, eikä kumpaakaan tarvitse kyseenalaistaa.

Kati Huoponen
palvelujohtaja, työkykypalvelut
Ilmarinen
@KatiHuoponen

Tutustu Ilmarisen Parempaa työelämää -palveluihin

Tee Ilmarisen testi ja tarkista, kuinka valmis sinä olet tulevaisuuden työelämään! futurescore.ilmarinen.fi

Lisää uusi kommentti

0/4000
Viesti on pakollinen
Nimi on pakollinen
Sähköpostiosoite on pakollinen

Lisää aiheesta

Blogit 3.5.2021

Exit koronasta -suunnitelma työpaikoille – oikeastiko?

Viime viikkojen päivän ilahduttavin hetki on ollut noin kello 11.35, jolloin THL on julkistanut uudet koronaluvut. Ne ovat olleet laskusuunnassa ja yrityksissä on ruvettu entistä rohkeammin keskustelemaan etätyöläisten toimistoille paluusta.

Exit koronasta -suunnitelma työpaikoille – oikeastiko?

Blogit 28.4.2021

Alhainen korkotaso nakertaa tulevia eläkkeitä – miten säästämme lapsillemme 100 miljardia?

Suomalaisten eläkevaroja rahastoidaan, mutta samalla alhainen korkotaso syö odotettuja sijoitusten tuottoja. Onnistummeko nostamaan odotettuja sijoitustuottoja yhdellä prosenttiyksiköllä ja helpottamaan tulevien sukupolvien taakkaa 100 miljardilla eurolla? Katse tulisi kiinnittää siihen, miten eläkeyhtiöiden sijoitustoimintaan saadaan lisäjoustoja vastuuvelan tai vakavaraisuusvaateiden laskentaa muokkaamalla.

Alhainen korkotaso nakertaa tulevia eläkkeitä – miten säästämme lapsillemme 100 miljardia?

Blogit 21.4.2021

Korona – uusi naula globalisaation arkkuun?

Globalisaatio on ollut hyvä asia monin tavoin. Ihmisten välisen kanssakäymisen lisääntyminen lisää ymmärrystä, vähentää konflikteja ja rikastuttaa kokemusmaailmaamme. Lisäksi globalisaation tuomat elintasohyödyt ovat olleet merkittäviä ainakin meille suomalaisille. Suomi on pieni avotalous, jolle kansainvälinen kauppa on elintason säilyttämisen kannalta keskeistä. Suomi vie ja tuo, nettohyödyt ovat kansantaloudelle ja kansalaisille ilmeiset.

Korona – uusi naula globalisaation arkkuun?
Lisää ajankohtaisia artikkeleita