Kati Huoponen, muotokuva.
Blogit

Työelämän tulevaisuus on tänään

Tekoäly, koneoppiminen, digitalisaatio, Big Data ovat jo osa elämäämme. Olenkin pohtinut viime aikoina: tuliko tulevaisuudesta niin arkinen, ettemme edes huomaa olevamme jo osa sitä?

Ilmarisella on ollut ilo kerätä vuosittain eri alojen asiantuntijoita pohtimaan työpajoihin työelämän muutosta. Voitte usko, että työpajoissa on koettu vilkasta keskustelua, erilaisten ajatusten opponointia ja ahaa-elämyksiä.

Viime työpajoissa asiantuntijat arvioivat muun muassa, että teknologia ei ole enää ihmisille niin iso peikko, paikallinen sopiminen kehittyy edelleen ja eläkkeellä tehdään lisääntyvässä määrin töitä, mutta ei välttämättä enää omalla alalla. Minusta eräs mielenkiintoinen työpajoissa esiin putkahtanut ajatus on, että onko samanhenkisten työntekijöiden vapaasti muodostama ammatillinen heimo uusi siilo? Eli tehdäänkö tällaisissa heimossa töitä omassa kuplassa näkemättä laajempaa kontekstia?

Kaikki nämä pohdinnat ovat olleet tausta-aineistoina, kun olemme päivittäneet Ilmarisen Future Score -testin tälle vuodelle. Future Score -testi luo kuvan yksilön ja työnantajan muutoskyvystä ja valmiuksista suhteessa työelämän muuttuviin vaatimuksiin.

Uudistuneessa testissä on mahdollista arvioida työnantajan ja yksilön työelämävalmiuksia. Lisäksi voit nyt luoda oman testin, jossa voit valitsemallasi joukolla arvioida joko organisaatiosi tulevaisuusvalmiutta tai tutkia työyhteisösi yksilöiden osaamisia ja valmiuksia. Tulokset saat omaan käyttöösi.

Future Scoren -testin taustalla olevien tulevaisuusskenaarioiden mukaan uudessa työelämässä olemme yhä selkeämmin toistemme avustajia ja tukijoita. Työelämän murros ja digitalisaatio synnyttävät kokonaan uusia työrooleja, joissa usein korostuu oman osaamisen jakaminen.

Jatkuvan oppimien ja teknologiataitojen lisäksi kyky hahmottaa monimutkaisia teknisiä ja sosiaalisia järjestelmiä on noussut keskeiseksi työelämän menestystekijäksi. Parhaimmillaan automatisaatio ja digitalisaatio siirtävät koneille juuri ne tehtävät, joita ihmisten ei kuuluisikaan tehdä, monipuolistavat työnkuvaa ja helpottavat yhteistä oppimista.

Muutos tuo mukanaan uhkakuvia, mutta samalla uusia mahdollisuuksia. Ihminen nousee kaiken keskiöön –tärkeimmäksi menestystekijäksi tulevat yhteistyökyky, empatia ja verkostoitumistaito. Kovinta valuuttaa työmarkkinoilla on luottamus.

Muutoksen ydin on teknologian tuoma muutos vuorovaikutuksessa – siinä, miten toimimme yhdessä niin omissa työyhteisöissämme kuin globaaleissa, ajasta ja paikasta riippumattomissa verkostoissa.

Mielestäni ihan jokaisen organisaation ja ihmisen kannattaisi pysähtyä pohtimaan tulevaisuutta – joka on lähempänä kuin uskotkaan. Jos luulet, että digitalisaatio ei muuta työtäsi tai vaikuta juuri sinun yrityksesi toimintaan, olet erehtynyt raskaasti.

Kati Huoponen
palvelujohtaja
Ilmarinen
@KatiHuoponen

Ilmarinen on mukana ja Kati Huoponen puhumassa Work Goes Happy -tapahtumassa Helsingin Wanhassa Satamassa 15.3. Ilmoittaudu mukaan!

Tee Ilmarisen testi ja tarkista, kuinka valmis sinä olet tulevaisuuden työelämään! futurescore.ilmarinen.fi

  • Veli-Jussi Jalkanen 6.9.2019 klo 07.22
    Tulevaisuuden työhyvinvoinnin kehittämisessä tulisi ennakkoluulottomasti ja tietoisesti keskittyä niihin asioihin, jotka nyt ovat ongelmia tai rajoittavat tuottavuutta ja hyvinvointia. Uusien teknisten laitteiden, järjestelmia ja ohjelmien tulva lisää stressiä. Äärimmäisen harva osaa käyttää omien laitteittensa kaikkia mahdollisuuksia hyvin. Niiden opettelussa menee paljon aikaa ja työtkin pitäisi tehdä. Stressiä tulee siis tästäkin. Ilmeisesti suurin stressin aiheuttaja ja tuottavuuden romahduttaja on työn sirpaleisuus. Hälytyksiä, viestejä ja monen muunlaisia keskeytyksiä (osa itse aiheutettuja keskittymiskyvyn pyytteessa) tulee päivässä satoja. Tutkitusti fokuksen löytyminnen ydintehtävään kunkin sellaisen jälkeen kestää muutamasta minuutista jopa kymmeniin minuutteihin, jos keskeytys aiheuttaa tunnereaktion. Häly, melu, some/kännykkäaddiktio syövät merkittävästi työaikaa ja tehoa. harva yritys on mitenkään koettanut vähentää näitä. Puhelimet kannetaan mukana jopa vessaan. Psyykkisen stressin lisääntyessä mielen hyvinvointimme on heikkenemässä vähenevän levon, huononevan unen, vähentyvän liikunnan, lisääntyvän elopainon, huonon viihteen, heikkenevän ravinnon ja yhä lisääntyvän hormoonihäirintäkuorman kanssa. Kaiken huipuksi keksittyä uutta ergonomiaa (keinuva keskiraollinen satulatuoli, e-pöytä kyynärtuilla ja lantiolta väljät vaatteet) on otettu ymmärtämättömyydessä käyttöön vain harvoissa työpaikoissa. Olemme innoissamme digitalisaatiosta mutta samalla unohdamme tiedostaa, ymmärtää ja kehittää kokonaisuutta. 5-g, jonka tekniset mahdollisuudet ovat valtavat, on myös voimakas terveysympäristön heikentäjä.
    Vastaa kommenttiin

Lisää uusi kommentti

0/4000
Viesti on pakollinen
Nimi on pakollinen
Sähköpostiosoite on pakollinen

Lisää aiheesta

Blogit 17.8.2022

Sota aiheutti energiakriisin - miten Eurooppa pärjää uudessa tilanteessa?

Vuosi 2022 on ollut yllättävien poliittisten ja taloudellisten kulkusuuntien aikaa, jossa Euroopassa vallinnut status quo on peruuttamattomasti poissa. Entiseen tuskin on palaamista. Venäjän aloittama Ukrainan invaasio on monille maille tarkoittanut, ettei ulkopoliittiseen pelaamiseen ole enää varaa. Toisin kuin vuoden 2014 Krimin miehityksen yhteydessä, nyt on monille tullut aika valita leiri, jota haluaa nykyisessä poliittisessa ympäristössä kannattaa. Euroopan energiamarkkinat ovat tilanteesta johtuen sekaannuksen tilassa, mikä luonnollisesti kiinnostaa myös eläkesijoittajaa.

Sota aiheutti energiakriisin - miten Eurooppa pärjää uudessa tilanteessa?

Blogit 4.8.2022

Mikä säilyisi ja muuttuisi 1.1.2023 YEL-lakimuutoksessa?

Yrittäjät ja media ovat havahtuneet vilkkaaseen keskusteluun ennen juhannusta eduskunnan käsittelyyn annetusta yrittäjän eläkelain (YEL) uudistuksesta. Koska julkisuudessa näkyy osin vääränlaisia käsityksiä suunnitteilla olevasta muutoksesta, tiivistän muutamia keskeisiä nostoja, mikä säilyisi ja muuttuisi YEL-lakimuutoksen myötä, jos hallituksen esitys pysyy eduskunnan käsittelyssä nykyisellään.

Mikä säilyisi ja muuttuisi 1.1.2023 YEL-lakimuutoksessa?

Blogit 1.8.2022

Tuliko loma tarpeeseen?

Entä jos tuleva syksy ja talvi olisivat sellaiset, että ensi kesänä loma ei tulisikaan välttämättömään tarpeeseen?

Tuliko loma tarpeeseen?
Lisää ajankohtaisia artikkeleita