Blogit

Älä tule paha konflikti, tule hyvä konflikti

Toimin työyhteisössä, joka on kekseliäs ja erittäin osaava, mukava ja hetkittäin jopa hersyvä. Mutta valitettavasti sen täysi potentiaali jää kuitenkin hyödyntämättä, sillä meillä ei ole suoraan puhumisen kulttuuria. Monen työyhteisön täysi potentiaali jää hyödyntämättä, jos pidämme ihannetilanteena yksimielisyyttä. Etenkin kun tosielämässä on usein kyse näennäisestä harmoniasta. Sen vallitessa emme puhu suoraan emmekä haasta – emmekä kehity. Jos pelkäämme konflikteja, tulemme samalla osoittaneeksi, että emme usko yhteisömme kykenevän käsittelemään erimielisyyttä.

Kääntäen: kun osaamme käsitellä erimielisyyttä, voimme huomata konfliktien voivan olla elämää eteenpäin vievä dynamo, eikä tuhoava voima. Silloin pelkkä törmäyksen mahdollisuus ei estä eriävien näkemysten esittämistä siinä pelossa, että joku loukkaantuu ja itse saa hankalan tyypin maineen.

Tunnereaktioita ei kannata pelätä

Yritysten tulee muuttua pärjätäkseen, kyetä tekemään nopeita siirtoja ja löytää uusia mahdollisuuksia. Kuitenkin moitteettoman käytöksen kulttuuri ja joukkoon kuulumisen tarve ajavat nopean kehittymisen ja yrityksen tarpeen yli. Muutoksia ei tapahdu, ellemme muuta toimintatapojamme ja määrätietoisesti ohjaa itseämme ja kavereitamme epämukavuusalueille ja luotsaa vuorovaikutusta seuraavalle tasolle.

Se, että pelkää saavansa tunnereaktioita aikaiseksi, on hölmöä, sillä pikemminkin pitäisi pelätä, että ei saa mitään tunnetta aikaan! Tunteet kertovat asian tärkeydestä. Jos ihmiset eivät reagoi: hymyile, sure, hiilly, naura, innostu tai korota ääntään, ei tilanteella tai asialla ole heille väliä. Mukavaa voi olla, mutta kehitystä ei tapahdu – ja kaikki jää kädenlämpöiseksi. Vanhat sanonnat ”Mikään ei muutu, jos kukaan ei suutu” ja ”mikään ei muutu, jos mikään ei muutu” ovat totta enemmän kuin koskaan.

Konflikteja peräänkuuluttaessani kuulen säännöllisesti, kuinka rikkominen ei ole rakentavaa ja kuinka pitää ymmärtää ihmisten erilaisuus – toiset ovat herkempiä, eivätkä pysty toimimaan optimaalisesti, jos pelkäävät loukatuksi tulemista. Mikä ajaa meidät sovinnaisuuteen? Miksi kuvittelemme, etteivät kollegamme kestä suoraa puhetta? Miksi loukkaannumme itse herkästi?

Meidän pitää opetella luottamaan toisiimme ja törmäyksien hyvää tekevään voimaan. Luottamus syntyy yhdessä tekemällä ja yhdessä erehtymällä, toisiamme kiittämällä sekä tarvittaessa myös anteeksi pyytämällä.

Jumittuminen näennäisen yksimielisyyden harhaan pitäisi olla se pelottavin juttu kaikista. Valitse taistelusi!

Katja Atsar
Johtava valmentaja, Ilmarinen
Ilmarinen
@kmatsar
Kirjoittaja tekee työtä johtamisen parissa ja vastaa Ilmarisen ideakiihdyttämö Wauhdittamosta, innostuu helposti ja löytää keinot esteiden ylitykseen.

Lupaus vuodelle 2018
Kun töissä viettää lähes puolet aikuiselämästään, olisi kai reilua, että siitä edes vähän tykkäisi. Me pyysimme suomalaisia yritysjohtajia tekemään lupauksia, jotka vahvistavat hyvää virettä heidän työpaikoillaan. Minä puolestani lupaan, että tänäkin vuonna haastan ja puhun suoraan enkä pelkää konflikteja. Mikä on sinun lupauksesi? Lue lisää: ilmarinen.fi/lupaus.

Tee Ilmarisen testi ja tarkista, kuinka valmis sinä olet tulevaisuuden työelämään! futurescore.ilmarinen.fi

 

Lisää uusi kommentti

0/4000
Viesti on pakollinen
Nimi on pakollinen
Sähköpostiosoite on pakollinen

Lisää aiheesta

Blogit 3.5.2021

Exit koronasta -suunnitelma työpaikoille – oikeastiko?

Viime viikkojen päivän ilahduttavin hetki on ollut noin kello 11.35, jolloin THL on julkistanut uudet koronaluvut. Ne ovat olleet laskusuunnassa ja yrityksissä on ruvettu entistä rohkeammin keskustelemaan etätyöläisten toimistoille paluusta.

Exit koronasta -suunnitelma työpaikoille – oikeastiko?

Blogit 28.4.2021

Alhainen korkotaso nakertaa tulevia eläkkeitä – miten säästämme lapsillemme 100 miljardia?

Suomalaisten eläkevaroja rahastoidaan, mutta samalla alhainen korkotaso syö odotettuja sijoitusten tuottoja. Onnistummeko nostamaan odotettuja sijoitustuottoja yhdellä prosenttiyksiköllä ja helpottamaan tulevien sukupolvien taakkaa 100 miljardilla eurolla? Katse tulisi kiinnittää siihen, miten eläkeyhtiöiden sijoitustoimintaan saadaan lisäjoustoja vastuuvelan tai vakavaraisuusvaateiden laskentaa muokkaamalla.

Alhainen korkotaso nakertaa tulevia eläkkeitä – miten säästämme lapsillemme 100 miljardia?

Blogit 21.4.2021

Korona – uusi naula globalisaation arkkuun?

Globalisaatio on ollut hyvä asia monin tavoin. Ihmisten välisen kanssakäymisen lisääntyminen lisää ymmärrystä, vähentää konflikteja ja rikastuttaa kokemusmaailmaamme. Lisäksi globalisaation tuomat elintasohyödyt ovat olleet merkittäviä ainakin meille suomalaisille. Suomi on pieni avotalous, jolle kansainvälinen kauppa on elintason säilyttämisen kannalta keskeistä. Suomi vie ja tuo, nettohyödyt ovat kansantaloudelle ja kansalaisille ilmeiset.

Korona – uusi naula globalisaation arkkuun?
Lisää ajankohtaisia artikkeleita