Blogit

Meillä ei ole mitään hätää

Katsoin Ylen Tilipäiväkirjat yhdeltä istumalta. Siinä joukko nuoria naisia kertoi reaaliaikaisesti, miten koronakevät vaikutti arkeen, työntekoon ja mieleen. Kaikkien arki muuttui kertaheitolla maaliskuussa dramaattisesti. Tarinat olivat valtavan koskettavia, aidon ja rehellisen oloisia.

Naisten tarinat peilasivat hyvin niitä kaikkia tuntoja mitä me koimme, mutta näiden valtavan upeiden, kauniiden, viisaiden ja rohkeiden naisten tarinoita yhdisti suuri ylpeys omasta tekemisestä sekä tarve ja ennen kaikkea halu tehdä työtä.

Ohjelmassa naiset keksivät silmänräpäyksessä uusia ansaintamahdollisuuksia ja taloudellisia selviytymiskeinoja. He ottivat täysin uusia työtehtäviä ilolla vastaan ja olivat kiitollisia uuden oppimisesta sekä uusista rooleista. He löysivät nopeasti jokaisen kuvatun työn tärkeyden ja merkityksellisyyden. Ja kaikesta huokui syvältä kumpuava tarve ylipäänsä tehdä työtä.

Vuorovaikutus on voimavara – sen puute vie ilon

Ohjelman naiset kuvasivat kauniisti omia työyhteisöjään, ikävöivät työkavereitaan ja sitä voimaa, jota kokivat saavansa työkaveristaan. Suru siitä, ettei päässyt näkemään ihania asiakkaita, kollegoja tai oppilaita liikutti. Kun lähivuorovaikutus jäi puuttuman ja siitä ammennettava voima saamatta, moni koki, että iso osa ilosta katosi.

Ohjelman naiset olivat kaikki selviytymisen ja kekseliäisyyden sankareita, eivätkä vaikeista tilanteista huolimatta ollenkaan uhreja. Tapa, jolla itse kukin osasi nimetä ja hyödyntää voimavaroja antavia keinoja poikkeusoloissakin, vahvistivat kuvaa sankareista. Muutama kävi luonnossa, muutamat urheilivat, joku löhöili hyvällä omalla tunnolla, toinen nautti ajasta perheen ja lasten kanssa. Ja kaikki osasivat puhua ja jakaa taakkaa sitä kautta.

Kohti uudenlaista työkulttuuria

Jos tämä heterogeeninen porukka edustaa meidän nuoria aikuisia, ei meillä ole mitään hätää. Ihmiset voivat olla halukkaita ottamaan kaikenlaista työtä vastaan ja tekemään sitä kiitollisuudella sekä löytämään sen merkityksellisyyden nopeasti. Ihmiset ovat kekseliäitä ja ratkaisunhakuisia. He toimivat parhaiten yhdessä ja panostavat keskusteluun ja kohtaamisiin, ymmärtävät yhteisön voiman.

Työssäni työkykyjohtamisen asiantuntijana tulee helposti nähtyä ongelmia työyhteisöissä, johtamisessa ja motivaatiossa. Tai havaittua pienten tulojen värittämää huolta tulevasta - riskejä ja työkyvyttömyyttä. Tiedostan myös työkyvyttömyyseläkkeiden taustalla olevat mielenterveyden haasteet sekä tuki– ja liikuntaelinsairaudet. Siksi oli vilpittömän ihanaa nähdä keskustelun voimaa, kekseliäisyyttä, iloa uuden oppimisesta ja kaikenlaisesta työstä syntyvää innostuneisuutta ja motivaatiota. Nämä nuoret aikuiset raivaavat uudenlaista työkulttuuria ja työelämää, jota seuraan erittäin mielelläni.

Katja Atsar
Työkykyjohtamisen asiantuntija 
Ilmarinen
@kmatsar

Lue lisää

  • Lauri Oinonen 16.10.2020 klo 07.26
    Nuorten aikuisten ja erityisesti naisten varassa on tulevaisuutemme. Siksi meidän nyt vastuissa olevien on luotettava heihin.
    Vastaa kommenttiin

Lisää uusi kommentti

0/4000
Viesti on pakollinen
Nimi on pakollinen
Sähköpostiosoite on pakollinen

Lisää aiheesta

Blogit 4.8.2022

Mikä säilyisi ja muuttuisi 1.1.2023 YEL-lakimuutoksessa?

Yrittäjät ja media ovat havahtuneet vilkkaaseen keskusteluun ennen juhannusta eduskunnan käsittelyyn annetusta yrittäjän eläkelain (YEL) uudistuksesta. Koska julkisuudessa näkyy osin vääränlaisia käsityksiä suunnitteilla olevasta muutoksesta, tiivistän muutamia keskeisiä nostoja, mikä säilyisi ja muuttuisi YEL-lakimuutoksen myötä, jos hallituksen esitys pysyy eduskunnan käsittelyssä nykyisellään.

Mikä säilyisi ja muuttuisi 1.1.2023 YEL-lakimuutoksessa?

Blogit 1.8.2022

Tuliko loma tarpeeseen?

Entä jos tuleva syksy ja talvi olisivat sellaiset, että ensi kesänä loma ei tulisikaan välttämättömään tarpeeseen?

Tuliko loma tarpeeseen?

Blogit 13.7.2022

Taide luo merkityksellistä elämää myös eläkeiässä

Hyvinvoiva ikääntyvä väestö on kaikkien etu. Nykyisessä vauraassa yhteiskunnassamme hyvinvointiin liittyvät ongelmat eivät suinkaan ole kadonneet, vaan muuttaneet muotoaan. Elämän merkityksellisyyden ja osallisuuden kokemukset – tai niiden puute – ovat nousseet suurimmiksi ikääntyneen väestön hyvinvointia määrittäviksi tekijöiksi. Hyvinvointia kuitenkin edelleen tarkastellaan enimmäkseen terveyden ja taloudellisen toimeentulon näkökulmista, jolloin itse koettu elämänlaatu jää ulkoapäin määriteltyjen tavoitteiden (syö terveellisesti, liiku riittävästi!) varjoon. Hyvinvointi rakentuu ennen kaikkea yksilön kokemukselle elämästä elämisen arvoisena – merkityksellistä elämää ei saavuteta pelkästään terveyssuosituksia noudattaen.

Taide luo merkityksellistä elämää myös eläkeiässä
Lisää ajankohtaisia artikkeleita