Katja Atsar, muotokuva.
Blogit

Yhteisön hyvinvointi on tekijöidensä summa

Esimiehen pahoinvointi vaikuttaa koko työyhteisöön ja kaikkien hyvinvointi kärsii. Tuore Vaasan yliopiston professori Liisa Mäkelä toteaa, ettei esimies kykene hyvään johtamiseen, jos hän ei voi hyvin. Työssäni olen tavannut viimeisten viikkojen aikana useita hyvin väsyneitä, demotivoituneita ja jopa traumatisoituneita, mutta kuitenkin erittäin fiksuja ja osaavia ihmisiä – johtajia ja rivityöntekijöitä. Pahoinvoivien ihmisten kohtaaminen on saattanut olla sattumaa, jo pidemmän aikaa jatkuneen kaamoksen syytä tai sitten kyse on isommasta ilmiöstä. Joka tapauksessa se tuntuu tarttuvan ja hukkaamme tuottavuutta isossa kuvassa.

Työelämä on muuttunut siihen suuntaan, että jokainen toimii entistä enemmän verkostoissa ja yhteistyössä muiden kanssa. Esimiehen rooli on monessa tehtävässä nykyään hyvin ohut, jopa näkymätön. Vaikka siis esimies kiistatta vaikuttaa monen tekemiseen, uudessa työelämässä jokaisen hyvinvointi työn muuttuneen luonteen vuoksi vaikuttaa entistä enemmän muihin.

Näin ajatellen yksilön hyvinvointi ei ole enää yksilön oma asia, vaan koko työyhteisön ja verkoston asia, julkinen ja kaikille kuuluva. Ajatuksena tämä ei ole uusi ja tätä periaatetta yrityksissä toteutettava varhaisen tuen mallikin osaltaan taklaa, mutta pitkälle vietynä ajatus ei miellytä kaikkia. Voinko vaikuttaa kollegan toimintaan ja tapoihin, jotka vaikuttavat hyvinvointiini?

Jos kollegani tupakoi, voinko puuttua siihen? Jos alainen ei nuku riittävästi, voinko tehdä asialle jotain? Jos toinen ei itse kasvata osaamistaan, onko perusteet tulla väliin ja sekaantua? Voinko ottaa puheeksi, jos kollegan parisuhde ei toimi?

Hyvinvointi ennustaa hyvää suoriutumista työssä. Jokaisen hyvinvointi vaikuttaa laajasti ympärillämme olevien suoriutumiseen. Nekin pahoinvointia aiheuttavat asiat, jotka voimme peittää hyvällä ammattimaisella käyttäytymisellä, vaikuttavat tekemiseen ja sitä kautta kanssamme työskenteleviin. Ja aiheuttavat huonoa oloa. Koska työ on yhteistyötä, ollaanko siis niin pitkällä, että kaikki, mikä vaikuttaa työsuoritukseen nyt ja jatkossa, on muidenkin asioita?

En usko, että kaikkea pahoinvointia saataisiin kitkettyä vain varhain välittämällä ja varhain puuttumalla. Ihmisillä on suuri tarve pitää kiinni asioista, jotka kokevat yksityisasioikseen, enkä usko, että niistä saadaan julkisia ja kaikille kuuluvia ihan pian.

Onneksi usein jo kollegan kanssa keskustelu ja hänen huoliensa kuuntelu voivat vähentää pahaa oloa. Hyvää suoritusta ennustaa hyvinvoinnin lisäksi motivaatio. Missio voisi alkuunsa olla muiden innostaminen ja sitä kautta motivaation lisääminen. Myös siinä lienee tekemistä, ettemme omalla käyttäytymisellä lisää pahoinvoinnin määrää.

Kaikkea ei tarvitse tehdä yksin ja omin keinoin. Tukea saat myös meitä Ilmarisesta. Digitaalinen Parempaa työelämää kokonaisuutemme kehittyi viime vuonna kovaa vauhtia. Kokonaisuudessa Luotaamo tarjoaa 360°-näkymän organisaation työkykyyn mm. Parempi vire -mobiilisovelluksen ja ketterien kyselyjen avulla. Luotaamosta saat tutkittua tietoa, toimenpidesuosituksia ja mittariston johtamisen välineeksi, kun kartoitat organisaatiosi työhyvinvoinnin tilaa.

Katja Atsar
Ilmarinen
@kmatsar
Kirjoittaja tekee työtä johtamisen parissa ja vastaa Ilmarisen ideakiihdyttämö Wauhdittamosta, innostuu helposti ja löytää keinot esteiden ylitykseen.

  • herbert 2.3.2018 klo 22.00
    No hyvä. Hieman kohti kuten pitää.
    Vastaa kommenttiin
  • herbert 2.3.2018 klo 22.00
    Ei ainakaan kiittämistä. Tyhjästä.
    Vastaa kommenttiin

Lisää uusi kommentti

0/4000
Viesti on pakollinen
Nimi on pakollinen
Sähköpostiosoite on pakollinen

Lisää aiheesta

Blogit 10.6.2021

Mitä jos lehmät lentäisivät ja kaikki tekisivät mielekkäitä töitä?

Mitä jos robotit ja tekoäly avustavat kaikista työkykyisiä? Mitä jos terveystoimijat ja eläkeyhtiöt yhdistyisivät? Tai mitä jos hyvinvointi ja työkyky onkin jatkossa vain yksilön asia ja vastuu? Entä jos nykyinen työsuhdemalli poistuisi ja kaikki olisivat yrittäjiä?

Mitä jos lehmät lentäisivät ja kaikki tekisivät mielekkäitä töitä?

Blogit 2.6.2021

Koko kylän kehnoin piika

Onnekseni synnyin tähän maailman aikaan. Osaamiseni ja ominaisuuteni sopivat varsin hyvin 2020-luvun yhteiskunnan tarpeisiin, mutta 1800-luvulla olisin ollut toivottoman ei-toivottua työvoimaa.

Koko kylän kehnoin piika

Blogit 27.5.2021

Eläkevaroille parempaa tuottoa sääntelyä kehittämällä?

Suomen ikärakenne kehittyy epäsuotuisaan suuntaan ja vanhushuoltosuhde on kasvussa. Matalan syntyvyyden myötä ikärakenteen paranemista ei voi pitää todennäköisenä tulevaisuudessakaan. Ikärakenteen muutos vaikuttaa hoivamenojen ja eläkkeiden kautta merkittävästi julkisten menojen kasvuun. Kun työikäisen väestön määrä vähenee, on entistä harvalukuisemman joukon kannettavana yhä suurempi menotaakka.

Eläkevaroille parempaa tuottoa sääntelyä kehittämällä?
Lisää ajankohtaisia artikkeleita