Lisää työkykyä nukkumalla
Hyvä uni ja riittävä palautuminen ovat hyvinvoinnin kulmakiviä. Niillä on merkittävä vaikutus jaksamiseen ja työkykyyn. Hyvin nukutun yön jälkeen olo on virkeä ja energiaa riittää niin työhön kuin vapaa-ajalle. Vaikka tinkisit kaikesta muusta, älä tingi unesta!
Innostuin pohtimaan palautumisen merkitystä työkyvylle, kun lupauduin mukaan Unen SM-kilpailuihin. Nukuimme kuuden muun finalistin kanssa yön Firstbeat-mittarit päällä. Kisan voittajaksi kruunattiin Radio Novan toimittaja Esko Eerikäinen, jonka unesta peräti 95 prosenttia oli palauttavaa.
Unen SM-mittelöissä kisattiin myös työyhteisöjen kesken. Alkuvuodesta teimme Ilmarisessa Firstbeat-mittaukset, ja henkilöstön yhteistuloksella lähdimme tavoittelemaan Parhaiten palautuvat työyhteisöt -sertifikaattia. Sijoituimme hienosti seitsemän parhaiten palautuvan organisaation joukkoon ja suurista suomalaista yrityksistä meillä palauduttiin parhaiten!
Uniongelmat ovat lisääntyneet
Vaikka suurin osa suomalaisista aikuisista nukkuu hyvin, ovat erilaiset uniongelmat yleisiä. Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen FinTerveys 2017 -tutkimuksen mukaan joka neljäs yli 30-vuotias suomalainen kokee nukkuvansa liian vähän. Työterveyslaitoksen tutkimuksen mukaan palkansaajien silloin tällöin esiintyvä unettomuus on kaksinkertaistunut viimeisten 30 vuoden aikana.
Pitkät työpäivät lisäävät riskiä psyykkisiin ongelmiin sekä osaltaan edesauttavat unihäiriöiden syntymistä. Ne voivat myös lyhentää unirytmiä ja lisätä nukahtamisvaikeuksia. Vuorotyössä työperäiset uniongelmat ovat muita yleisempiä. Huono yöuni voi olla myös oire mielenterveyden häiriöistä, kuten masennuksesta.
Uni palauttaa elimistön väsymyksestä, tasapainottaa hermoston toimintaa ja vahvistaa vastustuskykyä. Hyvää unta voi edistää rauhoittamalla illat ennen nukkumaanmenoa: ei älylaitteita, raskasta fyysistä rasitusta tai muuta kuormittavaa tekemistä. Unen tarve on yksilöllistä. Toinen pärjää hyvin kuuden tunnin unilla, kun taas toinen samanikäinen voi tarvita unta yhdeksän tuntia joka yö. Erilaiset kuormitustekijät, kuten stressi, alkoholi, sairaudet ja kova fyysinen rasitus, heikentävät palautumista.
Satunnainen uneton tai huonosti nukuttu yö ei ole vaarallista, eikä yleensä heikennä suoriutumista seuraavan päivän arkiaskareissa. Myös lyhyet unettomuusjaksot kuuluvat normaaliin elämään. Moni reagoi esimerkiksi stressiin ja elämänmuutoksiin unettomuudella. Pitkään jatkuessaan unettomuus suurentaa monien sairauksien ja tapaturmien riskiä, heikentää toimintakykyä ja huonontaa elämänlaatua. Tällöin onkin syytä kääntyä terveydenhuollon asiantuntijoiden puoleen.
Palaudu arjessa
Työstä palautumisen tarve on yksilöllistä, mutta jokainen meistä tarvitsee palautumista. On annettava aivojen, kropan ja mielen irrottautua työstä. Hyvä vertauskuva on akun lataaminen. Palautunut työntekijä saa enemmän aikaan työssä ja vapaa-aikanaan, tarttuu aktiivisesti asioihin ja oppii uutta.
Työstä elpymistä ei kannata säästää viikonloppuihin ja lomaan, vaan palauttavia taukoja kannattaa lisätä työpäiviin ja miellyttävää tekemistä arki-iltoihin. Nykytutkimuksen mukaan parhaiten työstä palautuvat lyhyitä, palauttavia hetkiä työpäivän lomassa pitävät. Jo muutaman minuutin rentoutuminen päivän aikana auttaa laskemaan vireystasoa ja parantamaan työtehoa.
Ei ole maailmanloppu, jos illalla tai viikonloppuna vastaa työsähköpostiin tai muutoin vapaa-ajalla hoitelee työasioita. Tiukkaa rajaa työn ja vapaa-ajan välille voi olla vaikea vetää. Kuormittuminen riippuu työnteon määrästä: jos töitä tekee vapaa-ajallaan jatkuvasti paljon, työskentely uhkaa varmasti työstä palautumista. Toisaalta kyse on paljolti siitä, miltä vapaa-ajalle valuvat työt tuntuvat. Mieleiset työasiat eivät laske hyvinvointia. Mutta jos vapaa-ajalla joutuu selvittelemään työhön liittyvää ongelmia, asia voi jäädä pitkäksi aikaa mieleen pyörimään ja estää näin palautumista.
Työnantaja, tue palautumista
Työnantaja voi tukea henkilöstönsä palautumista ja hyvää unta monin tavoin ja edistää näin työkykyä. Eväitä palautumisesta huolehtimiseen voi tarjota sekä työpäivän aikana että sen jälkeen. Hyvä työn hallinta, esimiehen tuki sekä oikeudenmukainen ja reilu kohtelu edesauttavat tutkimusten mukaan hyvää unta. Myös työaikajoustot ja mahdollisuus vaikuttaa työaikoihin parantavat unta. Töistä myös palautuu helpommin, kun työnteko on mukavaa.
Henkilöstön riittävä uni ja hyvä palautuminen ovat tärkeää työkyvyttömyyden ennaltaehkäisyä ja työurien pidentämisen konkreettista edistämistä. Levännyt ja hyvin palautunut työntekijä on kullanarvoinen tuottavuuspääoma yritykselle ja yhteiskunnalle. Hyvästä unesta pitäisi tehdä Suomelle kansallinen kilpailuetu!
Kristiina Halonen
työkykyjohtaja, Ilmarinen
@kristiinahalon1
Lue lisää:
Lisää aiheesta
Mistä puhutaan, kun keskustellaan eläkkeiden uudistamisesta ja leikkaamisesta?
Meiltä on viime aikoina kyselty, mitä hallituksen leikkauspuheet tarkoittavat. Lisäksi moni pohtii omalta kohdaltaan, pieneneekö oma eläke, pääseekö vielä osittaiselle vanhuuseläkkeelle tai tuleeko ensi vuonna indeksikorotusta. Kaikesta voi päätellä, että julkinen keskustelu on herättänyt huolta niin työelämässä yhä olevissa kuin eläkeläisissä.
Miten muokataan työtä konkarille sopivaksi?
Työuraa ei voi ainakaan koko matkalta painella maaliin asti täydellä vauhdilla ja itseään jatkuvasti ylittäen. Tulevaisuudessa on yhä tärkeämpää, että sovitamme ja muokkaamme työtä elämäntilanteeseen sopivaksi. Sekä työssä olevasta että työelämään tulevasta työvoimasta täytyy pitää hyvää huolta. Miten voisimme entistä paremmin huomioida työn vaatimusten lisäksi työntekijöiden perustarpeet, elämäntilanteen ja terveydentilan?
Monipuoliset mielenterveyspalvelut ehkäisevät ennenaikaista eläköitymistä
Käsittelemme Ilmarisessa viikoittain valtavan määrän ihmisten eläkehakemuksia ja olemme näin mukana ihmisten elämien dramaattisissakin käänteissä. Työkyvyttömyyseläkkeelle päätyminen on niin yksilön kuin yhteiskunnankin kannalta murheellinen tapahtuma. Yleisimpiä syitä työkyvyttömyyseläkkeelle ovat mielenterveyden häiriöt. Tuoreen väitöstutkimuksen perusteella mielenterveyspalveluiden kehittäminen monimuotoisemmiksi voisi estää ennenaikaista eläköitymistä.