Kristiina Halonen, muotokuva.
Blogit

Työllisyys ja tuottavuus ovat vahvasti sidoksissa mielenterveyteen

Maailman terveysjärjestö WHO on määritellyt mielenterveyden hyvinvoinnin tilaksi, jossa ihminen pystyy näkemään omat kykynsä ja selviytymään elämään kuuluvissa haasteissa sekä työskentelemään ja ottamaan osaa yhteisönsä toimintaan.

Mielenterveyden ongelmat ovat nousemassa länsimaissa keskeiseksi kansanterveys­ongelmaksi. Suomalaisten fyysinen terveys ja elinajanodote ovat kehittyneet myönteisesti viime vuosikymmenenä, mutta mielenterveys ei ole kehittynyt yhtä suotuisasti.

Mielenterveyden häiriöt aiheuttavat isot kustannukset

Lähes joka viides suomalainen kokee vuosittain mielenterveyden häiriöitä. Taloudellisen yhteistyön ja kehityksen järjestö OECD arvioi vuonna 2018 mielenterveyden häiriöiden vuosikustannukseksi Suomessa 11 miljardia euroa. Työeläkelakien mukaiselle työkyvyttömyyseläkkeelle siirtyi vuonna 2018 seitsemän prosenttia enemmän kuin vuonna 2017. Kasvua oli varsinkin mielen­terveyssyistä myönnettyjen työkyvyttömyyseläkkeiden määrässä.

Työkyvyttömyyden kasvu näyttää jatkuvan kuluvana vuonna. Mielenterveyssyistä jäädään eläkkeelle nuorempana, ja paluu työelämään on muihin sairausryhmiin verrattuna haasteellisempaa. Mielenterveyden häiriöt ovat Suomessa yleisin syy sairauspäivärahan saamiselle. Vuodesta 2016 mielenterveyden häiriön perusteella päivärahaa saaneiden määrä on kasvanut yli neljänneksen.
 
Huolimatta mielenterveys­ongelmien laajuudesta 2000-luvulla mielenterveyspalveluihin ei ole panostettu samassa määrin kuin muuhun terveydenhuoltoon. Psykiatriseen hoitoon pääsemisen kynnystä on pidetty korkeana, ja alueelliset erot oikea-aikaisessa hoitoon pääsyssä ja avohoitopalvelujen saatavuudessa ovat olleet merkittäviä. Nyt apua saavat tehokkaimmin hyvin toimeentulevat.

Suomi tarvitsee pitkäjänteistä mielenterveyspolitiikkaa

Hllituksen ohjelmaan on kirjattu: ”Laaditaan aiempaa valmistelua hyödyntäen mielenterveysstrategia, joka näkee mielenterveyden pääomana, turvaa mielenterveysoikeudet ja -palvelut, linkittää ne olemassa oleviin rakenteisiin, ehkäisee itsemurhia ja vahvistaa ammattilaisten osaamista. Samalla ­uudistetaan mielenterveys- ja päihdelainsäädäntö.”
 
Sosiaali- ja terveysministe­riön asettama asiantuntija­ryhmä on valmistellut kansal­lista mielenterveysstrategiaa 2020–2030 syksystä 2018. Viime kevään kuulemisissa strate­giatyöhön saatiin yli 800 palautetta. Kuulemisten jälkeen asiantuntijaryhmä kirjoitti hallituksen tahtotilan mukaisen strategialuonnoksen, joka on ollut laajalla lausuntokierroksella syys–lokakuussa.
 
Suomen tuottavuus ja työllisyys ovat vahvasti sidoksissa mielenterveyteen. Tarvitsemme pitkäjänteistä ja ajantasaista mielenterveyspolitiikkaa ja sen toimeenpanoa. Tarvitsemme yhteistä tahtotilaa, yhteistyötä ja konkreettisia toimenpiteitä mielenterveyttä edistävään toimintaan, ennalta ehkäisevään työhön sekä mielenterveyden hoitoon ja kuntouttavaan toimintaan. Strategian onnistunut toteuttaminen edellyttää eri hallinnonalojen sekä julkisen, yksityisen, kolmannen sektorin ja muun kansalaistoiminnan aktiivista yhteistyötä.
 
  • Eikka P. 10.12.2019 klo 10.16
    Vakuutusyhtiöitten lääkärit diagnisoivat mielenterveyskuntoutujia täysin työkykyisiksi vastoin hoitavien tahojen asiantuntijoiden lausuntoja, kenenkään etu ei liene vaikeasta masennuksesta ja muista terveydellisistä ongelmista kärsiviä työllistää väkisin kun lopputulos on mallia surkea. Terveitä, työhön kykeneviä yksilöitä kyllä riittää kortistossa yllinkyllin, jopa maahantulleita ulkomaalaisia. Jos työskentelyolosuhteet ovat mielenterveysongelmat aikaansaaneet, niin tuskinpa näihin ympäristöihin palauttaminen auttaa henkilön asemaa ainakaan tervehdyttävästi ja yritystä hyödyttävästi.
    Vastaa kommenttiin
  • Jarno Tanner 10.12.2019 klo 20.14
    Aika pitkälti johtuvat yhteiskunnallisista syistä kuten yhteisöllisyyden puute tai korkeat tuloerot, ja nämä on kyllä voitettavissa, ei lääkkeillä tai terapialla, vaan ihan politiikalla eli on tahdon asia
    Vastaa kommenttiin
  • Matti Loikkanen 12.12.2019 klo 17.13
    Hyvä artikkeli. Lievempiin mielenterveysongelmiin paras lääke on sopiva työ, jossa on sovivat työkaverit. Vaikeampiin tapauksiin tarvitaan tietysti sopiva lääkäri ja sopiva lääkitys.
    Vastaa kommenttiin
  • Tarja Kaltiomaa 14.12.2019 klo 15.02
    Kiitos Kristiina Halonen, tämä on hyvä kirjoitus, jolla pureudutaan ongelmaan, joka on kuin nurkassa oleva Muumilaakson mörkö, jos asiaan ei puututa isolla kädellä. Asiaan puuttuminen isolla kädellä on suomalaiset rahoitustahot. Mitä on jo saatu aikaan: koulutusta mielenterveysasian kohtaamiseen, tiloja joissa potilaita ja asiakkaita kohdataan, yhteistyötä farmasiassa, runsaasti alan kirjallisuutta. Mielenterveysongelma on yhtä paljon tuottavuutta ja osallistumista rajoittava kuin fyysinen ongelma: se ei vain näy päällepäin aina. Kun ihmisellä on fyysinen ongelma, hän saa paljon läheisten ja yhteiskunnan tukea ja myötätuntoa. Mielenterveyden ongelmista kärsivä jää niistä yleensä paitsi. Ongelmat paisuvat mielessä ja käyttäytyminen saattaa vähitellen muuttua sellaiseksi, että muut ihmiset alkavat kartella. Tärkein tuki mielenterveyden ongelmista kärsiville tietenkin edelleen on yhteiskunnan ja läheisten tuki ja sen lisäksi aika. Aikaa ihminen saa, kun saa elämäänsä rahoitusta. Uskon, että ihminen voi ajan myötä toipua mielenterveyden ongelmista, kun niitä nykyään jo ymmärretään paremmin, kun talous ja asuminen järjestyy. Ihminen voi palautua työkuntoiseksi, kun saa mielensä ongelmat selvitettyä. Tietenkin työkyky kattaa enemmän kuin ihmisen oman työhalun ja työkyvyn, mutta ihminen voi olla tuottava yhteiskunnan jäsen silloinkin, kun ei ole palkkatyössä tai yrittäjänä. Näitä uusia mahdollisuuksia voimme yhteiskunnassa löytää, kun käymme asioita selvittämään.
    Vastaa kommenttiin
  • Jairi Palonen 22.12.2019 klo 09.30
    Sosiaalisen pääoman perälauta vuotaa, koska jokaisella puolueella on vuosia ollut omat intressit, toimia vaan oman puolueensa hyväksi, tämä näkyy sosiaalisen pääoman romahtamisena ja kustannusten nousuna, erimuotoiset ongelmat(mm.huumeet, alkoholi, sosiaaliset sekä terveys/mielenterveys ongelmat) ovat lisääntyneet huimasti, nämä kaikki on kokonaisuuspääomasta pois, ja johtaa yhä syvempään velkaantumiseen.Pienen piirin "kabinetti" politiikka sen aika on auttamattomasti ohi. Nyt tulevan hallituksen pitäisi hakea poliittista luottamusta, jotta yhteisöllisyyden verkosto on toimiva, ja mahdollisimman laaja ja oikeudenmukainen . Tässä on myös iso vastuu etujärjestöillä ymmärtää, mikä on realimailma taloudessa. Esim. on 2007 kalliit palkkaratkaisut tehtiin kun Suomessa talous alkoi jo hiipua, tulokset näkyvät nyt kuntien ja valtion velkaantumisina, sekä työpaikkojen menetyksinä. Tämän myötä myös sosiaalinen pääoma on romahtanut , koska parhaiten sitä voimme pitää  yllä työn kautta. Sosiaalinen pääoma rakentuu luottamuksesta ,että saa aikaan luottamusta, ja kerryttää kansantalouden kokonaispääomaa.
    Vastaa kommenttiin

Lisää uusi kommentti

0/4000
Viesti on pakollinen
Nimi on pakollinen
Sähköpostiosoite on pakollinen

Lisää aiheesta

Blogit 21.7.2021

Hei liikkuja – onko mittalaitteesi renki vai isäntä?

Monelle meistä kunto- ja terveysliikkujista kesä on kestävyysliikunnan kulta-aikaa. Löydämme liikkumisen iloa muun muassa luonnosta nautiskellen kävelylenkin lomassa, lenkkipolkuja pinkoen tai pyörän selässä kiitäen. Monet hurahtavat laskemaan omia kilometrejään ja tähtäävät täysillä kohti omia tavoitteitaan tai kisailevat esimerkiksi pyöräkilometreistä Kilometrikisassa. Ranteeseen puetaan tietenkin suoritusta mittaava älylaite. Eihän sitä muuten tiedä liikkuneensa.

Hei liikkuja – onko mittalaitteesi renki vai isäntä?

Blogit 24.6.2021

Yrittäjät ansaitsevat yhtä hyvän eläketurvan kuin palkansaajatkin

Yrittäjien luottamus eläkejärjestelmään on vaatimaton Suomen Yrittäjien tuoreen tutkimuksen perusteella, alivakuuttaminen on yleistä ja valtion rahoitus on kasvussa. Vuoroin arvostellaan yrittäjiä ja eläkevakuuttajia alivakuuttamisesta. Mistä tässä on oikein kyse?

Yrittäjät ansaitsevat yhtä hyvän eläketurvan kuin palkansaajatkin

Blogit 17.6.2021

Digitaalinen alusta on hyvä renki, mutta huono isäntä

Vuodesta 2007, eli ensimmäisen iPhonen julkaisusta lähtien, voimistunut alustatalous on kovaa vauhtia laajenemassa perinteiseen, digitalisaation ulkopuolella olleeseen palveluliiketoimintaan. Korona-aika on vauhdittanut ilmiötä, josta osoituksena on esimerkiksi valtavasti kasvaneet algoritmijohtoiset ruuan kotiinkuljetuspalvelut. Painettujen puhelinluetteloiden jäätyä historiaan, perinteiset palvelualan pienyritykset joutuvat nykyään olemaan aktiivisesti läsnä somessa, Google-hauissa, kuluttaja-arvioissa ja kilpailutuksia tekevissä palveluissa ollakseen asiakkaiden näkökulmasta olemassa.

Digitaalinen alusta on hyvä renki, mutta huono isäntä
Lisää ajankohtaisia artikkeleita