Työeläkekuntoutus tähtää pidempiin työuriin
Työterveyslaitos julkisti tänään tutkimuksen työeläkekuntoutuksen vaikuttavuudesta. Työterveyslaitoksen tutkimuksen mukaan ammatillisella kuntoutuksella on pientä myönteistä vaikuttavuutta työhön osallistumiseen.
Tutkimuksessa verrattiin työeläkekuntoutusta saaneiden ja sen ulkopuolella olleiden työhön osallistumista kolme vuotta ennen kuntoutusta ja kolme vuotta sen jälkeen. Kuntoutusjaksot alkoivat vuosina 2008–2010. Tarkastelun kohteena oli tuki- ja liikuntaelinten sairauksiin ja mielenterveyden häiriöihin liittyvä kuntoutus. Tutkimuksen mukaan kuntoutuksen vaikutus työllistymiseen jäi suhteellisen pieneksi.
Kuntoutuksen käytännöt ovat muuttuneet
Tutkimus ei kuitenkaan huomioinut kaikkia kuntoutuksen onnistumiseen vaikuttaneita seikkoja, eikä se kerro kuntoutuksen vaikuttavuudesta tänä päivänä. Tutkimusryhmästä suljettiin pois yli 40 prosenttia kuntoutusta saaneista. Tutkimuksessa ei myöskään otettu huomioon sairauden vaikeusastetta eikä kuntoutuksen sisältöä. Näin ollen tutkimustulosten yleistettävyys jää epävarmaksi.
Tutkimuksessa tarkasteltiin kymmenen vuoden takaista ammatillista kuntoutusta, jolloin käytännöt poikkesivat nykyisistä. Eläkehakemuksen yhteydessä annettiin tuolloin kuntoutuskehotus eikä suoraan päätöstä kuntoutusoikeudesta, kuten nykyään tehdään.
Lisäksi tutkitulla jaksolla työterveyshuollon rooli kuntoutukseen ohjaamisessa oli vasta kehittymässä. Työnantajan, työntekijän ja työterveyshuollon yhteiset työterveysneuvottelut eivät olleet vielä vakiintuneessa käytössä. Näin ollen kuntoutus alkoi myöhemmin ja työn muokkaaminen ja muut kuntoutussuunnitelmat olivat nykyistä jäsentymättömämpiä.
Kuntoutuksen oikea-aikaisuus ja tarkoituksenmukaisuus ratkaisevan tärkeää
Kuntoutuksen vaikuttavuuden kannalta olennaista on sen oikea-aikaisuus ja yksilöllinen suunnittelu hakijan terveydentila huomioiden.
On tärkeää, että kuntoutujan lääkinnällinen hoito ja kuntoutus ovat riittävän pitkällä ennen kuin työeläkekuntoutus alkaa. Kuntoutusta voidaan kuitenkin suunnitella jo toipilasaikana. Tämä auttaa kuntoutujaa orientoitumaan kohti työelämää. Kuntoutujan oma motivaatio onkin ratkaisevassa roolissa.
Kuntoutuja saa tarvittaessa apua kuntoutussuunnitelman tekemiseen oman työeläkeyhtiönsä kautta. Kuntoutuksen ja sen suunnittelun viivästyminen heikentävät tuloksia, kun ajatukset suuntautuvat eläkettä eikä työelämää kohti.
Kuntoutustoimet pitää suunnitella niin, että kuntoutujan terveydentila ja jaksaminen otetaan riittävästi huomioon. Jos työntekijä palaa oman työnantajansa palvelukseen, tulee työtä muokata riittävästi. Jos taas paluu aiempaan työhön ei ole mahdollista, työkokeilu ja sen jälkeinen koulutus saattavat olla tarpeen. Tavoitteena on työuran jatkuminen pitkällä tähtäimellä.
Tarvitsemme lisää tutkimusta ja kuntoutuksen kehittämistä
Kuntoutukseen käytetään eläkejärjestelmän resursseja, joten on tärkeää tutkia sen vaikuttavuutta ja muokata kuntoutusprosesseja tutkitun tiedon perusteella. Koska kuntoutuksen päätavoite on selättää terveysongelmien aiheuttama eläköitymisen uhka, tulee selvittää parhaat kuntoutuspolut eri sairauksien kohdalla ja eri vaiheissa työuraa.
Ihannetilanteessa oikeat henkilöt ohjautuvat ammatilliseen kuntoutukseen ja kuntoutus toteutuu oikea-aikaisesti, sujuvasti ja johdonmukaisesti. Tarvitsemme nykyistä tiiviimpää yhteistyötä eri toimijoiden välillä, jotta kuntoutujille taataan sujuva polku. Kuntoutujan motivaation tukeminen ja kuntoutusprosessin riittävän tiivis seuranta vaativat lisää huomiota.
Onnistuessaan ammatillinen kuntoutus tarjoaa työntekijälle lisää työvuosia, ansioita ja elämänlaatua. Työnantaja saa puolestaan pidettyä kokeneen osaajan talossa. Samalla työkyvyttömyyseläkkeiden kustannukset pysyvät paremmin hallinnassa ja koko yhteiskunta hyötyy. Tämän tavoitteen saavuttamiseksi tarvitaan hyvin toteutuvia kuntoutuskäytäntöjä sekä kuntoutusprosessin kriittistä arviointia ja kehittämistä.
Maija Haanpää
ylilääkäri, Ilmarinen
Ammatillinen kuntoutus
- Ammatillinen kuntoutus on työeläkelaitosten tarjoamaa palvelua, joka tukee työntekijää jatkamaan työssä tai palaamaan sinne, jos sairaus uhkaa työkykyä. Tavoitteena on siis tukea työuran jatkumista ja vähentää työkyvyttömyyttä.
- Ammatillisen kuntoutuksen keinoja ovat työkokeilu, työhönvalmennus, uudelleenkoulutus, oppisopimuskoulutus ja yrittäjyyden tukeminen.
- Kuntoutuksen vaikuttavuutta seurataan vuosittain. Ilmarisen kuntoutujista takaisin työelämään palasi viime vuonna noin 70 prosenttia. Kuntoutuksen oikea-aikaisuus ja yksilöllinen kuntoutuspolku takaavat parhaat tulokset.
-
Sairaiden puolestapuhuja 10.5.2019 klo 21.00
Minua niin sylettää lukea näitä Ilmarisen edustajien puheenvuoroja. Ruma totuus on, että suuret joukot täysin työkyvyttömiä mielenterveys- ja muita potilaita, jotka eivät ole kyenneet töihin jopa kymmeniin vuosiin saavat kerta toisensa jälkeen aina kielteisen kuntoutustukipäätöksen. Heille aiheuttaa sanoin kuvaamatonta inhimillistä kärsimystä jo olemassa olevan sairauden lisäksi se, että heidät pakotetaan olemaan työnhakijana TE-toimiston ja aktiivimallin armoilla. Toiseksi, kielteisten päätösten tekaistut perustelut tyyliin "olette ollut töissä (1990-luvulla, terveenä) kaupassa, joten teille ei myönnetä kuntoutustukea (työkyvyttömyyseläkettä)" ovat sairaita ihmisiä syvästi loukkaavia. Valitusmahdollisuus sosiaaliturvan muutoksenhakulautakuntaan on todellisuudessa kuollut kirjain potilaan oikeusturvan kannalta, koska siellä istuvat päättämässä jopa samat tai samanmieliset vakuutusyhtiöiden lääkärit, jotka hylkäävät valitukset. Eipä siis ihme, että Ilmarisella on tarvetta hehkuttaa kuntoutuksiaan. Ehkä joku jopa uskoo, että vakuutusyhtiöissä välitetään työkyvyttömistäkin.Vastaa kommenttiin
-
martti merikanto 10.5.2019 klo 21.00
Kun joutuu esim. työtapaturman vuoksi työkyvyttömäksi niin siitä alkaa pitkä ja raskas taistelu korvauksista. Tästä on tuhansia tapauksia esimerkkinä ja lisää tulee. Vakuutus yhtiö kiertää hommaa niin kauan, että ihminen ehtii kuolla sitä ennen. Vakuutusyhtiöstä tulee lääkäri joka päättää onko sinusta töihin. Ja kaiken lisäksi näkemättä ja tutkimatta ihmistä. Siitä vaan, koita pärjätä. Mitä tekee päättäjät, antavat tapahtua tuolaista. Vakuutusyhtiöiden lääkäreiden tarkoitus on tehdä ihmisistä (sairaista) terve pelkällä lausunnolla ja olla jumalan sijaisena. Nytkin tehdään vakuutusyhtiölle karhunpalvelusta HUS:ssa kun sinne on perustettu tutkimusyksikkö mm. noista sähkö oireista kärsivien ihmisten vaivoista. On palkattu sellainen lääkäri vetämään hommaa joka on kirjoilla vakuutusyhtiössä ja samalla on Kelan kirjoissa. Ja on sitten päättämässä noiden ihmisten korvauksista. Miten voidaan tehdä niin suuri munaus. Kaveri oli telkkarissa Perjantai ohjelmassa ja jo puheista sai sellaisen käsityksen, hommasta ei tule mitään. Sellainen pitää vaihtaa ja katsoa, että asenne on kohdallaan.Vastaa kommenttiin
- Juhani Nissilä 10.5.2019 klo 21.00
Juuri näin, kun kirjoitat. Urittävät hullun raivolla pitää vanhat/sairaat töissä mahdollisimman pitkään. Tämähän johtaa siihen, että nuoret pidetään työttömänä mahdollisimman pitkään. Veikkaan, että nuorten pitämisenä työttömänä tulee pitkällä juoksulla suurin lasku yhteiskunnalle. Ps. Työttömänä ei paljon suunnitella tulevaisuutta, ei hommata puolisoa eikä lapsia !Vastaa kommenttiin
- Juhani Nissilä 10.5.2019 klo 21.00
-
Marjatta Hurskainen 10.5.2019 klo 21.00
Totta on, liikaa tapahtuu esim. sellaisia työtapaturmia, joissa työntekijä pudotetaan työterveyshuollon ja työnantajan vakuutuslaitoksen väliin, eikä todellakaan kumpikaan puoli tee työtapaturmassa vammautuneelle työntekijälle hoitosuunnitelmaa, miten vamman vaatiman tutkimusten/hoidon kanssa edetään, puhumattakaan, että sitten oikeasti vielä pääsisi ajoissa vammansa vaatimaan asianmukaiseen kuntoutukseen. - Jos vammautuneena et itse lähde heti toimellisesti hakemaan vammaasi apua ja tutkimuksia, jäät siis arvailemaan - missä mennään, mikä taho oikeasti hoitaa - vammaudut lisää ts. työtapaturmavammasi jää huonolle hoidolle. - Jokainen taho nähtävästi yrittää luistaa hoitamisvastuusta ja TAKOA RAHAA, mutta sittenhän se "loppulasku" koituu kuitenkin yhteiskunnan kontolle, kun vammautunutta ei hoideta asianmukaisesti ja ajoissa, sairaan-/terveydenhoidon ammattilaisten ammattitaidolla, mihin periaatteessa nämä ammattilaiset ovat kouluttautuneet toimiakseen potilaitten parantumiseksi.Vastaa kommenttiin
-
Pentti Haapanen 30.5.2019 klo 21.00
Oma kokemukseni on myönteinen, tosin jouduin HUS kipuklinikalle, kun sairauteni oli edennyt jo tasolle "ei paluuta terveeksi". Ensimmäisen diagnoosin löytymiseen meni noin 2 vuotta, joka oli todella ikävää, koska omassa päässä alkoi itää epäilys "luulosairaudesta". Onneksi Maija Haanpää määräsi lääkkeet ja tuki psyykettäni. Diagnooseja alkoi löytymään, koska borrelioosi , jonka sairastin 70-80 luvun vaihteessa oli jo runnellut minua suuresti. Tuberkuloosikin kävi, hoidettiin, ja meni. Niska ja kaularangan ahtauma on viimeisin löydös, johon en saa apua edes leikkauksen avulla, koska neurokirurgi totesi keuhkoleikkauksen ym keuhkosairauksien vuoksi olisi erittäin todennäköistä, etten enää heräisi. Lääkäri Haanpään potilaana olo keskeytyi, koska löytyi sopiva, kesä- ja talvilääkitys Ortonin ajalta. Suomen Kipu ry:n vertaistukiryhmässä kuuli mitä mieltä sairaat ovat terveyskeskus, HUS, ja vakuutusyhtiöiden lääkäreistä, selitykset olivat kirjavia, poikkeuksena oli ettei kukaan sanonut mitään myönteistä vakuutusyhtiöiden lääkäreistä. Ymmärrän sen tavallaan, mutta jokaisessa työpaikassa pitää olla työntekijöitä, myös vakuutusyhtiössä. Nykytilanteeni on siedettävä, mutta nykyinen Kalasataman "hyvinvointi(?)keskuksen" lääkärillä, ei ole tietotaito-osaamista, eikä aikaa paneutua sairauteni hoitoon riittävällä panoksella. Noin 15 vuoden monisairaan liikuntarajoitteisen kipupotilaan, joka olen, olen myös oppinut etsimään diagnoosieni uusimmat hoitotavat ja lääkityksen. Mikäli olisi mahdollista tilaisin heti ajan lääkäri Maija Haanpäälle vaan vakuutusyhtiöllä ei ole valitettavasti vastaanottoa. Toivon etten pahoittanut kenenkään mieltä kirjoituksellani, koska se ei todellakaan ole tarkoitukseni. Toivon voimia ja jaksamista jokaiselle sairaalle.Vastaa kommenttiin
- Pentti Haapanen 9.6.2019 klo 21.00
Tuli mieleen onko Maija Haanpäällä praktiikkaa?Vastaa kommenttiin
- Pentti Haapanen 9.6.2019 klo 21.00
Lisää aiheesta
Miksi yhä useampi mielenterveyssyistä kuntoutusta hakenut saa kielteisen päätöksen? – Tässä kolme syytä
Työkyvyttömyyseläkettä haetaan eniten mielenterveyden häiriöiden vuoksi. Erityisesti nuorten työkyvyttömyyden pitkittyminen on huolestuttavaa, koska heillä olisi paljon työvuosia jäljellä. Miksi kuitenkin yhä useampi mielenterveyssyistä ammatillista kuntoutusta hakenut saa kielteisen päätöksen?
Mistä puhutaan, kun keskustellaan eläkkeiden uudistamisesta ja leikkaamisesta?
Meiltä on viime aikoina kyselty, mitä hallituksen leikkauspuheet tarkoittavat. Lisäksi moni pohtii omalta kohdaltaan, pieneneekö oma eläke, pääseekö vielä osittaiselle vanhuuseläkkeelle tai tuleeko ensi vuonna indeksikorotusta. Kaikesta voi päätellä, että julkinen keskustelu on herättänyt huolta niin työelämässä yhä olevissa kuin eläkeläisissä.
Miten muokataan työtä konkarille sopivaksi?
Työuraa ei voi ainakaan koko matkalta painella maaliin asti täydellä vauhdilla ja itseään jatkuvasti ylittäen. Tulevaisuudessa on yhä tärkeämpää, että sovitamme ja muokkaamme työtä elämäntilanteeseen sopivaksi. Sekä työssä olevasta että työelämään tulevasta työvoimasta täytyy pitää hyvää huolta. Miten voisimme entistä paremmin huomioida työn vaatimusten lisäksi työntekijöiden perustarpeet, elämäntilanteen ja terveydentilan?