Matias Klemelä
Talous- ja riskienhallintajohtaja
Eläkkeiden rahoitus on turbulenssissa, pitkän aikavälin näkymissä kuitenkin myötätuulta
Vuosi 2022 on toistaiseksi ollut eläkesijoittajan kannalta synkkä. Osakemarkkinat ovat luisuneet, inflaatio lähtenyt pahemman kerran laukalle, korkosijoitusten tuotot ovat nousseiden markkinakorkojen myötä olleet historiallisen surkeat. Samalla Eläketurvakeskuksen julkaisemien pitkän aikavälin laskelmien mukaan eläkkeiden rahoitusnäkymät ovat parantuneet merkittävästi viime vuosien hyvien sijoitustuottojen ansiosta. Silti rahoitukselle riittää haasteita rahapolitiikan kiristyessä, syntyvyyden jatkuessa matalana ja työikäisten määrän vähetessä.
Inflaatio haastaa eläkejärjestelmän rahoitusta, mutta eläkeläisten asema on turvattu
Euroalueen inflaatio kiihtyi toukokuussa ennätykselliseen 8,1 prosenttiin viime vuoteen verrattuna. Erityisesti ruuan ja energian hintojen raju nousu vaikuttaa jo kaikkien palkansaajien ja eläkeläisten arkeen ja taloudenpitoon. Myös eläkejärjestelmän kannalta nykyinen inflaatioympäristö on hyvin haastava.
Syökö kiihtynyt inflaatio tulevat eläkkeet?
Inflaation odotettua voimakkaampi kiihtyminen voi aiheuttaa eläkeläiselle ja palkansaajalle huolta tulevaisuuden eläketurvasta. Inflaatio ei kuitenkaan suoraan uhkaa eläkkeitä, eikä sen ole juuri havaittu heikentävän rahastoitujen eläkevarojen reaalituottoja. Eläkejärjestelmän kannalta kauhuskenaario sen sijaan toteutuisi, jos reaalipalkat alenisivat samalla kun työllisyys heikkenisi. Näin on käynyt Suomessa vain harvoin.
Lisää vakautta eläkejärjestelmän rahoitukseen
Tilastokeskuksen 30.9. julkaiseman väestöennusteen mukaan syntyvyys ei ole Suomessa ikärakenteen kannalta riittävällä tasolla. Vaikka syntyvyys on aivan viime aikoina noussut hieman alimmalta tasoltaan, on ennakoitu kehitys pidemmällä aikavälillä huolestuttavaa. Suomen väestö vanhenee ja työikäisten määrä laskee. Tämä johtaa myös kysymykseen eläkkeiden rahoituksen kestävyydestä tulevaisuudessa.
Eläkevaroille parempaa tuottoa sääntelyä kehittämällä?
Suomen ikärakenne kehittyy epäsuotuisaan suuntaan ja vanhushuoltosuhde on kasvussa. Matalan syntyvyyden myötä ikärakenteen paranemista ei voi pitää todennäköisenä tulevaisuudessakaan. Ikärakenteen muutos vaikuttaa hoivamenojen ja eläkkeiden kautta merkittävästi julkisten menojen kasvuun. Kun työikäisen väestön määrä vähenee, on entistä harvalukuisemman joukon kannettavana yhä suurempi menotaakka.
Alhainen korkotaso nakertaa tulevia eläkkeitä – miten säästämme lapsillemme 100 miljardia?
Suomalaisten eläkevaroja rahastoidaan, mutta samalla alhainen korkotaso syö odotettuja sijoitusten tuottoja. Onnistummeko nostamaan odotettuja sijoitustuottoja yhdellä prosenttiyksiköllä ja helpottamaan tulevien sukupolvien taakkaa 100 miljardilla eurolla? Katse tulisi kiinnittää siihen, miten eläkeyhtiöiden sijoitustoimintaan saadaan lisäjoustoja vastuuvelan tai vakavaraisuusvaateiden laskentaa muokkaamalla.
Syntyvyys, sijoitustuotot ja työkyvyn kehitys – mikä lopulta ratkaisee eläkkeiden tulevaisuuden?
Jos työeläkemaksujen taso huolestuttaa, kannattaa kiinnittää katse syntyvyyteen. Eläkemaksun tulevaan tasoon vaikuttavat monet tekijät, mutta syntyvyys ja työllisyys ovat selvästi suurimmat.
Yksi plus yksi on enemmän kuin kaksi – fuusiolla tehokkuutta eläketurvaasi
Kahden yhtiön fuusio on usein vaikea urakka, mutta samalla se voi olla hieno mahdollisuus. Ilmarisen ja Eteran yhdistymisestä tuli vuodenvaihteessa kuluneeksi kaksi vuotta. Kun nyt katson taaksepäin, voin hyvällä syyllä todeta, että yhdistymiselle asetetut tavoitteet on saavutettu. Tuloksena on syntynyt vakavarainen, kustannustehokas ja kilpailukykyiset asiakasedut tarjoava työeläkeyhtiö. Molempien yhtiöiden vahvuudet yhdistämällä olemme rakentaneet innovatiivistä, ketterää ja monipuolisia palveluja tarjoavaa työelämän kumppania.