Blogit

Eläkevaroille parempaa tuottoa sääntelyä kehittämällä?

Suomen ikärakenne kehittyy epäsuotuisaan suuntaan ja vanhushuoltosuhde on kasvussa. Matalan syntyvyyden myötä ikärakenteen paranemista ei voi pitää todennäköisenä tulevaisuudessakaan. Ikärakenteen muutos vaikuttaa hoivamenojen ja eläkkeiden kautta merkittävästi julkisten menojen kasvuun. Kun työikäisen väestön määrä vähenee, on entistä harvalukuisemman joukon kannettavana yhä suurempi menotaakka.

Eläkejärjestelmässä ikärakenteen muutokseen on varauduttu eri tavoin. Vuoden 2017 eläkeuudistuksella pidennettiin työuria ja sidottiin eläkeikä odotettavissa olevaan elinikään. Suomessa eläkkeitä on myös rahastoitu 1960-luvulta lähtien ja eläkevarojen määrä on jo yli 200 miljardia euroa. Kertyneiden eläkevastuiden määrä on kuitenkin moninkertainen, yli 800 miljardia euroa (stat.fi). Pystyäksemme kansakuntana selviämään väestön ikääntymiseen liittyvistä haasteista jatkossakin, on ensiarvoisen tärkeää, että sijoitetuille eläkevaroille saatava tuotto olisi mahdollisimman hyvä. Kuten Etlan tuoreessa raportissa (etla.fi) todetaan, on eläkevarojen tuotoilla vaikutusta paitsi eläkemaksuihin ja työllistämisen kustannuksiin, myös kansantalouteen ja talouden kestävyyteen laajemmin.

Viimeaikaisessa julkisessa keskustelussa on kiinnitetty huomiota myös siihen, että suomalaisten eläkesijoitusten tuotot ovat jääneet muita Pohjoismaita heikommalle tasolle (ETK:n tuottovertailu 20.5.2021, etk.fi). Yhdeksi selittäväksi tekijäksi on nostettu erot vakavaraisuussääntelyssä.

Vakavaraisuus turvaa eläkevaroja

Suomessa yksityisten alojen työeläkevakuutusyhtiöiden sijoitustoimintaan liittyvää riskinottoa rajoitetaan ns. vakavaraisuussäännöillä. Vakavaraisuus on eläkelaitoksen varojen ja vastuiden erotus. Kunkin eläkelaitoksen sijoitusjakauman perusteella tälle lasketaan yhden vuoden horisontilla laskennallinen tappioriski, eli vakavaraisuusvaade, joka ei saa ylittää eläkelaitoksen vakavaraisuuden määrää.

Vakavaraisuussääntelyn tarkoitus on äärimmäisen tärkeä: turvata eläkevarat ja viime kädessä eläke-etuudet sekä toimia kehikkona, jonka avulla liiallista riskinottoa työeläkejärjestelmässä vältetään. Nykyisessä sääntelyssä on kuitenkin ongelmallisia piirteitä eläkesijoittamisen kannalta. Suurimmat ongelmakohdat ovat nykysääntöihin rakenteellisesti liittyvä lyhytjänteisyys sekä myötäsyklisyys.

Eläkesijoittajan horisontti on pitkä

Sääntelykehikossa riskiä arvioidaan yhden (!) vuoden horisontilla. Tässä tarkastelussa esimerkiksi osakesijoitusten riski näyttäytyy erittäin suurena, koska osakkeiden lyhyen aikavälin tappioriski on luonnollisesti varsin suuri. Vastaavasti eläkevarojen sijoittaminen patjan alle tai pitäminen pankkitilillä näyttäytyy riskittömänä sijoituksena, koska lyhyen tähtäimen tappioriski on olematon.

Eläkesijoittajan kannalta lyhyen aikavälin tappioriskiä relevantimpi näkökulma on kuitenkin riski siitä, että varojen tuotto jää koko sijoitushorisontin aikana toivottua matalammaksi. Sijoitushorisontti on eläkesijoittajalla useita kymmeniä vuosia. Tällä horisontilla tarkasteltuna riski siitä, että esimerkiksi hajautetun osakesalkun tuotto olisi huonompi kuin pankkitalletuksen, on olematon.

Sääntelykehikon lyhyt aikajänne ohjaa siis sijoituksia lyhytjänteisesti turvalliselta vaikuttaviin, matalan odotetun tuoton kohteisiin. Nykyisessä negatiivisten reaalikorkojen maailmassa tämä ohjausvaikutus tuntuu erityisen irvokkaalta. Verrattuna sellaisiin maihin ja toimijoihin, joilla vastaavaa mekanismia ei ole, on Suomen työeläkeyhtiöiden sijoitusomaisuudessa karkeasti arvioituna n. 20 prosenttia vähemmän osaketyyppisiä sijoituksia. Tämän vaikutus odotettuun tuottoon lienee prosenttiyksikön luokkaa.

Kannattaako ostaa kalliilla ja myydä halvalla?

Nykyinen sääntely johtaa myötäsykliseen käyttäytymiseen, koska eläkelaitosten vakavaraisuuden tulee jatkuvasti ylittää edellä kuvatulla logiikalla laskettava vakavaraisuusvaateen määrä. Kun osakekurssit laskevat, eläkelaitosten vakavaraisuus heikkenee. Pystyäkseen varmistamaan sen, että eläkelaitos saa suurella varmuudella pidettyä vakavaraisuutensa viranomaisvaateiden yläpuolella, johtaa heikkenevä vakavaraisuus siihen, että laitoksen täytyy pienentää sijoitustensa riskillisyyttä.

Toisin sanoen esimerkiksi osakesijoitusten arvon laskiessa niitä ei osteta salkkuun lisää, vaan pahimmillaan joudutaan osakkeita myymään tai suojaamaan johdannaistransaktioilla. Kun osakekurssit taas nousevat ja vakavaraisuus vahvistuu, on toimijoilla vastaavasti enemmän riskinottokapasiteettia ja syntyy painetta nostaa sijoitusallokaatioiden riskitasoa. Syntyy nk. myötäsyklinen kierre, jossa osakkeita ostetaan kurssien ollessa huipulla ja myydään kurssien ollessa pohjilla.

Tämä käyttäytyminen vaikuttaa empiirisesti toteutuneen Suomessa, vaikka kaikki toimijat varmasti aktiivisesti tätä pyrkivätkin välttämään. Ilmiön vaikutusta odotettuihin tuottoihin on vaikea arvioida, mutta olen nähnyt arvioita, joissa sen suuruusluokaksi on haarukoitu jopa 1 – 1,5 prosenttiyksikköä vuositasolla.

Joustavammalla sääntelyllä parempaa riskinkantokykyä

Eläkesijoittamisen sääntelyä olisi syytä kehittää siten, että eläkelaitosten vastuisiin tai vakavaraisuuteen tuodaan lisäjoustoja, jotka käytännössä kasvattaisivat riskinottokapasiteettia nykyisestä. Näin sijoitusallokaatioita saataisiin muokattua lähemmäs kymmenien vuosien sijoitushorisontilla toimivan sijoittajan kannalta rationaalista strategiaa. Myös vakavaraisuusvaateiden sääntelyä tulisi kehittää siten, että vaateissa huomioidaan sijoittajien pitkä aikahorisontti. Samoin vakavaraisuusvaateiden osalta on hyvä selvittää, voidaanko niihin luoda kontrasyklisyyttä vahvistavia elementtejä, eli vakavaraisuusvaateet laskisivat markkinaromahduksissa ja kiristyisivät vastaavasti pitkien nousukausien aikana.

Edellä kuvattu vakavaraisuussääntelyyn liittyvä ongelmatiikka on laajalti tiedostettua, ja asiaa on käsitelty mm. Eläketurvakeskuksen selvityksessä (etk.fi). Joskus ainoana ratkaisuna esitetään nykymuotoisen hajautetun eläkejärjestelmän purkamista. Hajautetun eläkejärjestelmän mahdollisiin hyötyihin ja haittoihin liittyy paljon näkökulmia, jotka ovat varmasti analysoimisen arvoisia. Itse haluaisin kuitenkin korostaa, että eläkesijoitusten sääntelyä pitää ja voidaan hyvinkin kehittää myös hajautetun järjestelmän puitteissa.

Vakavaraisuussääntelyn kehittämisen potentiaalinen vaikutus julkisen talouden kannalta on miljardiluokkaa vuosittain. Pitkällä horisontilla, korkoa korolle -ilmiön takia, vieläkin enemmän. On erittäin hyvä, että sääntelyn kehittäminen alkaa saada huomiota. On tärkeää löytää parhaat keinot sijoitustuottomahdollisuuksien kohentamiseen.

Matias Klemelä
talous- ja riskienhallintajohtaja, Ilmarinen
Twitter: @matiasklemela

  • Tapio Miettinen 27.5.2021 klo 08.59
    Keskittymällä oleelliseen on avainasemassa. - Ei turhia kuluja asiakashankinnoissa - Pitäydytään ydintoiminnassa erillaisten tyky-tempausten sijaan - Pienennetään kuluja mm. järjestelmien kehittämisessä - Vältetään turhan henkilökunnan haalimista ja ylläpitoa Perustulot ovat lakisääteisiä. Miettisin tarkkaan miksi tätä rahaa jaetaan runsaina bonuksina ja palkanlisinä henkilökunnalle.
    Vastaa kommenttiin
  • Kalle Paloheimo 28.5.2021 klo 11.47
    Ongelma ei ole raha sinänsä vaan kohtuullinen tuotanto luontoon nähden. Tuotannon pitäisi olla luonnon kantokyvyn rajoissa, joka on mielestäni alle vuotuisen kasvun ihanne tilanteessa alle vuotuisen luonnollisen kasvun. Pitäisi elää tasapainossa luonnon kanssa ja sen hyväksi. Itse pyrin tulemaa toimeen 11000 eur/vuosi netto joka luullakseni on globaali keskikulutus.
    Vastaa kommenttiin
  • Kalle Paloheimo 28.5.2021 klo 11.51
    Mitä vähemmän teettää työtä ja kuluttaa luonnonvaroja, sitä enemmän niitä jää tulevaisuuteen...
    Vastaa kommenttiin
  • kommentti 29.5.2021 klo 18.13
    Riskienhallinnassa on jokin mennyt pieleen, jos ollaan tällaisessa tilanteessa: "Toisin sanoen esimerkiksi osakesijoitusten arvon laskiessa niitä ei osteta salkkuun lisää, vaan pahimmillaan joudutaan osakkeita myymään tai suojaamaan johdannaistransaktioilla. Kun osakekurssit taas nousevat ja vakavaraisuus vahvistuu, on toimijoilla vastaavasti enemmän riskinottokapasiteettia ja syntyy painetta nostaa sijoitusallokaatioiden riskitasoa. Syntyy nk. myötäsyklinen kierre, jossa osakkeita ostetaan kurssien ollessa huipulla ja myydään kurssien ollessa pohjilla." Eli ongelmana on se, jos pääomat pääsevät laskemaan lähelle vakavaraisuusvaatimuksia, eli jos omaisuutta on hukattu niin paljon, että lakisääteiset vaatimukset eivät meinaisi enää täyttyä. Silloin joutuu pahimmillaan myymään omistuksia, eikä pääse enää jatkamaan riskinoton lisäämistä uusin osakeostoin. Jos eläkeyhtiö ei liiku lähellä riskitasojen minimeitä, tätä ongelmaa ei kai samalla tavoin ole. Eläkejärjestelmä on toki pitkäaikainen järjestely, jossa on vuosikymmenentenkin perspektiivit, mutta niin pitkiä ajanjänteitä on vaikea valvoa eteenpäin. Menneen osalta se onnistuu helpommin. Esimerkkinä vaikeuksista vakavaraisuusvaatimusten arvioinnissa on vaikkapa eläkejärjestelmämme toistaiseksi ainoa konkurssiin mennyt eläketoimija, vuonna 2018 konkurssiin joutunut eläkekassa, jonka osalta kai edelleenkin kiistellään siitä, olisivatko yhtiön pääomat aikoinaan riittäneet vai eivät, ja että pitääkö eläkevakuutuksen kyseiseltä eläketoimijalta aikoinaan ottaneiden maksaa konkurssipesään jälkikäteen vielä vakuutusmaksuihin liittyviä täydennyksiä vai ei. Käytännön vaikeus vakavaraisuusvaatimusten osalta kulminoituu kai asiakashyvitysten maksatukseen. Kysymys on jatkuvasti siitä, että onko vakavaraisuus niin hyvä, että saa maksaa alennuksia vanhoille asiakkaille vai pitääkö eläkesäästöt jättää eläkkeiden maksuun - ja jos saa maksaa asiakashyvityksiä, miten paljon niitä kannattaa minäkin vuonna maksaa työnantajille.
    Vastaa kommenttiin
  • kommentti 29.5.2021 klo 18.22
    Viimeksi mainitun asian osalta olen miettinyt sitä, minkä takia Ilmarinen ei kerro avoimesti siitä nettisivuillaan, että asiakashyvitystä voi saada myös sellainen kotitaloustyönantaja, joka on työeläkeyhtiön sopimusasiakas. Esimerkiksi tämän vuoden tiedotteessa 1.3.2021 otsikolla "Työnantaja, katso asiakashyvitys ja maksunalennukset verkossa" Ilmarisen nettisivuilla tiedotettiin: "Palkka.fi-yrityskäyttäjänä nyt on hyvä hetki vaihtaa laskun lähettäjäksi Ilmarinen. Tällöin voimme kohdistaa asiakashyvityksen muodostuville laskulle." Sama onnistuu Palkka.fi:n kotitalouskäyttäjänäkin, jos toimii työnantajana. Palkka.fissä saa silloin valittua työeläkeyhtiön kanssa tehdyn sopimuksen mukaisen työeläkeyhtiön, jolloin asiakashyvitys saadaan kohdistettua muodostuville laskuille. Mahdollisuudesta saada asiakashyvityksiä informoidaan työeläkevakuutusyhtiöiden tiedotuksessa usein jostain syystä vain työnantajayrityksiä, vaikka myös monet työnantajana toimivat kotitaloudet saattaisivat olla oikeutettuja asiakashyvitysten saamiseen.
    Vastaa kommenttiin
  • kommentti 29.5.2021 klo 18.30
    ETK:n nettisivujen tuoreesta blogista osui silmiin vielä kiintoisa huomio asiaan liittyen, jossa ETK:n johtaja kirjoitti, että "säätelystä huolimatta Ilmarinen menestyi viime vuonna hyvin, ja toisaalta vapaammin sijoittava Keva ei yltänyt hyvään tuottotasoon." Yksittäinen vuosi on toki vain yksittäinen vuosi. Vapauskaan ei ilmeisesti välttämättä takaa korkeampia tuottoja. Sillä on väliä, mitä sijoitukset tarkalleen ottaen ovat. Pitkällä aikavälillä on merkitystä kulurakenteellakin ja sen pienuudella.
    Vastaa kommenttiin

Lisää uusi kommentti

0/4000
Viesti on pakollinen
Nimi on pakollinen
Sähköpostiosoite on pakollinen

Lisää aiheesta

Blogit 14.9.2021

Työnantajien välittäminen näkyy ja tuntuu

Työskentelen Ilmarisessa ammatillisen kuntoutuksen asiantuntijana. Me kuntoutusasiantuntijat autamme ihmisiä jatkamaan työelämässä vaivoista ja sairauksista huolimatta. Etsimme asiakkaillemme uusia, juuri heidän työkyvylleen sopivia tehtäviä ja koulutusta. Asiakkaideni työt jatkuvat ja mieleni kevenee. Työni on parhaimmillaan ihan mahtavaa!

Työnantajien välittäminen näkyy ja tuntuu

Blogit 9.9.2021

Miten navigoin oikein osaamisen valtamerellä?

Muuttuvassa työelämässä osaaminen vanhenee ja uutta pitäisi oppia nopeammin kuin koskaan ennen. Kuulemma myös vapaa-aikaa pitäisi käyttää opiskeluun, jotta pysyy vauhdissa mukana. Mietitkö sinäkin, miten jaksat arjen pyörityksessä ja pidät samalla jatkuvasti omasta markkinakelpoisuudestasi huolta? Ainainen riittämättömyyden tunne ahdistaa.

Miten navigoin oikein osaamisen valtamerellä?

Blogit 6.9.2021

Neljä askelta vaikuttavaan ergonomiaan

Monen tekijän tulee osua kohdalleen, kun tavoitteena on tukea työkykyä ja samalla saada aikaan sujuvaa työtä sekä tuottavuutta. Miten ja minkälainen ergonomia voi auttaa kohti haluttuja tuloksia?

Neljä askelta vaikuttavaan ergonomiaan
Lisää ajankohtaisia artikkeleita