Blogit

Eläkkeiden rahoitus on turbulenssissa, pitkän aikavälin näkymissä kuitenkin myötätuulta

Vuosi 2022 on toistaiseksi ollut eläkesijoittajan kannalta synkkä. Osakemarkkinat ovat luisuneet, inflaatio lähtenyt pahemman kerran laukalle, korkosijoitusten tuotot ovat nousseiden markkinakorkojen myötä olleet historiallisen surkeat. Samalla Eläketurvakeskuksen julkaisemien pitkän aikavälin laskelmien mukaan eläkkeiden rahoitusnäkymät ovat parantuneet merkittävästi viime vuosien hyvien sijoitustuottojen ansiosta. Silti rahoitukselle riittää haasteita rahapolitiikan kiristyessä, syntyvyyden jatkuessa matalana ja työikäisten määrän vähetessä.

Yksityisten työeläkeyhtiöiden sijoitustuotto oli kesäkuun lopussa keskimäärin noin -5,5 prosenttia. Kolmannella neljänneksellä pörssikurssit ovat jatkaneet laskuaan, ja korkojen nousu on edelleen rokottanut korkosijoitusten tuottoa. Alkuvuonna monien epälikvidien sijoituskohteiden, kuten kiinteistöjen ja pääomasijoitusten arvoja ei ole vielä alennettu merkittävässä määrin, mutta on odotettavissa, että näihin omaisuuslajeihin kohdistuu lähikuukausina merkittäviä arvonalennuspaineita. Samalla inflaation odotetaan olevan tältä vuodelta seitsemän prosentin tasolla, joten varojen reaalituotto jäänee tänä vuonna poikkeuksellisen heikoksi.

Myös syntyvyys on Suomessa jatkanut noin 2010 alkanutta trendinomaista alentumistaan parin positiivisen vuoden jälkeen. Palkkojen nousun odotetaan olevan inflaatiota heikompaa lähiaikoina, eli reaalipalkat alenevat. Osittain rahastoivassa eläkejärjestelmässä eläkkeet rahoitetaan osittain sijoitusvaroista ja osittain tämän hetken palkoista. Palkkojen ja sijoitusvarojen reaalinen alentuminen heikentävät siis molemmat eläkkeiden maksupohjaa. Kiristyvän rahapolitiikan, nousseiden energian hintojen ja kasvaneen geopoliittisen riskitason myötä talouskasvuennusteita on leikattu globaalisti. Lähiaikojen kehityksestä on harvinaisen vaikeata löytää mitään ilon aiheita.

ETK: Eläkkeiden pitkän aikavälin rahoitusnäkymät ovat parantuneet

Draaman kaaren kannalta mielenkiintoinen juonenkäänne nähtiin kuitenkin 13.10.2022, kun Eläketurvakeskus julkisti päivitetyt laskelmansa eläkejärjestelmän pitkän aikavälin ennakoidusta kehityksestä (etk.fi). Edellinen päivitys ennustelaskelmiin oli tehty vuonna 2019 ennen koronapandemiaa. Laskelmien mukaan eläkevakuutusmaksun pitkän aikavälin nousupaine olisi hellittänyt. Kun vuonna 2019 laskelmien mukaan vuonna 2080 odotettu eläkemaksutaso oli järkyttävä 30 prosenttia, on maksutaso päivitetyissä laskelmissa enää noin 26 prosenttia. Muutoksen syynä on pääasiassa eläkesijoitusten epätavallisen vahva tuottokehitys vuosina 2019–2021. ETK:n laskelmissa on huomioitu inflaatio ja sijoitustuotot heinäkuun 2022 loppuun asti.

ETK käyttää laskelmissaan oletuksena, että eläkesijoitusten reaalituotto on seuraavien kymmenen vuoden ajan 2,5 prosenttia ja sen jälkeen 3,5 prosenttia. Tuotto-oletuksia ei ole tältä osin muutettu, vaikka erityisesti korkotasossa on tapahtunut melko dramaattinenkin muutos. Markkinoiden odottamat pitkän aikavälin reaalikorot ovat alkuvuonna nousseet 1,5–2 prosentilla. Reaalikorkojen nousun pitäisi heijastua melko suoraan sijoitusvarojen odotettuun reaalituottoon.

ETK:n laskelmissa runsaan prosenttiyksikön perusoletusta korkeampi tai matalampi tuotto vaikuttaisi lähes puolitoista prosenttiyksikköä työeläkemaksun tasoon vuonna 2040. Pitkällä aikavälillä (2090) runsaan prosenttiyksikön korkeampi tuotto mahdollistaisi lähes 10 prosenttiyksikköä peruslaskelmaa (26 %) matalamman työeläkemaksun. Alkuvuoden korkomarkkinakehityksen voi siis nähdä tervehdyttäneen eläkejärjestelmän rahoitusasemaa, vaikka tätä ei ETK:n laskelmissa suoraan edes näekään, koska tuotto-odotuksiin ei ole kajottu.

Kuten aina, liittyy pitkän aikavälin ennusteisiin merkittävää epävarmuutta. Talouskasvuun ja sijoitusmarkkinoihin liittyvät epävarmuudet ovat tällä hetkellä poikkeuksellisen suuria. Liian ruusuiseen tulevaisuuteen ei siis pidä tuudittautua. Vaikka laskelmissa nousupaine on lieventynyt, voi ennakoitua maksutasoa edelleen perustellusti pitää korkeana. Eläkesijoittamiseen liittyvät uudistukset ovat siis edelleen erittäin tarpeellisia.

Väestörakenne aiheuttaa ongelmia eläkkeiden rahoitukselle

Eläkesijoittajan, kuten jokaisen pitkäaikaissäästäjän, kannalta vaikein toimintaympäristö on matalien, jopa negatiivisten reaalikorkojen tila. Markkinoiden reaalikorkojen nousu on siis pitkän aikavälin kestävyyden kannalta hyvä asia. Positiivinen rahan hinta lienee myös markkinatalouden dynamiikan ja sitä kautta talouden tehokkuuden kehittymisen kannalta myönteinen asia, kun elinkelvottomat yritykset ja kannattamattomat hankkeet eivät enää automaattisesti tule rahoitetuksi keskuspankki- tai valtiovetoisesti.

Joudumme kuitenkin vielä jännittämään, miten kivulias prosessi reaalikorkojen nousun aiheuttama kaikkien omaisuuserien arvojen aleneminen tulee lopulta olemaan. Pelkään, että pahin ei vielä ole takana lyhyen tähtäimen markkinamyllerryksessä. Eläkkeiden pitkän aikavälin rahoituksen haasteena on edelleen väestörakenne. Tätä suuntaa on vaikea kääntää ilman työperäisen maahanmuuton kasvua. Kun eläkkeiden rahoitus lepää jatkossa entistä enemmän sijoitustuottojen varassa, kasvaa väistämättä myös markkinaliikkeisiin liittyvä epävarmuus.

Matias Klemelä
talous- ja riskienhallintajohtaja, Ilmarinen
Twitter: @matiasklemela (twitter.com)

Lisätietoja

  • Tapio Miettinen 13.10.2022 klo 13.16
    Ilmarisenkin lakisääteisesti asiakkailtaan laskuttamilla pääomilla pitää jo pystyä toimimaan kustannustehokkaasti ja kannattavasti kuten muutkin vastuuntuntoiset yritykset. Itku osakekursseista ja liiallinen panostus lisäbusineksiin pitää loppua.
    Vastaa kommenttiin
  • pannapulla 20.10.2022 klo 14.18
    Eikä vieläkään hävetä nuorukaisia kun lafka maksaa palkan puppugeneraattorilla tuotettujen blogien julkaisemisesta. Turbulenssi on kaasujen ja nesteen virtaukseen liittyvä termi. Homman nimi on, että sinä saat kyllä palkan mutta sen maksajilla ei ole mitään takuuta että he saavat koskaan eläkettä. Suomessa valtavan suuri osa muiden palkat tuottavista miehistä kuolee ennen eläkeikää tai sen kynnyksellä. Totta helvetissä se teille mummoille kelpaa.
    Vastaa kommenttiin
  • Ville Vallaton 23.10.2022 klo 20.12
    Hyvin ootte hoitanut eläkkeiden hoidon. Ja luja luottamus et itsekin tässä loppusuoralla saa nauttia täyden työeläkkeen antimia. Jatkakaa samaa linjaa.
    Vastaa kommenttiin
  • Matti Aario 24.10.2022 klo 06.40
    Tässä kommentoidaan eläkerahastojen kasvun hajontaa. Tilastomatematiikan professorini sanoi aikoinaan: "älkää juosko hajonnan perässä". Tässä juostaan. Osakesijoituksiin perustuvat sijoitukset vaihtelevat hetkellisesti varsin laajoissakin rajoissa. Jokaista notkoa ja huippua ei kannata kommentoida eikä varsinkaan tehdä niistä pitkälle meneviä johtopäätöksiä. Jos haluaa olla objektiivinen, tarkastelun alaiseksi voisi ottaa esim. viiden vuoden liukuvan keskiarvon, jossa keskiarvosta uusin vuosi aina poistaa vanhimman. Näin saataisiin esiin eläkejärjestelmän varojen kasvua kuvaava keskipitkän aikavälin trendi. Oman lukunsa ansaitsee sitten ne 40-50 vuoden päähän ulottuvat ennusteet eläkejärjestelmämme tilasta. Kukaan ei pysty tekemään minkäänlaisia luotettavia taloudellisia ennusteita näin pitkälle aikavälille, ei edes tanskalainen taloustieteen professori. Tästä saimme juuri muistutuksen: kolme vuotta sitten tehty ennuste suomalaisen eläkejärjestelmän tilasta jouduttiin nyttemmin korjaamaan päinvastaiseksi.
    Vastaa kommenttiin
    • insinööri 26.10.2022 klo 13.51
      Matti Aariolta hyvä kommentti. Ennusteiden teko, jossa mennyttä tilastoidaan, haluamaltaan jaksolta, jonka perusteella tehdään ennusteita, on viihdyttävää ja ovat paikkansa pitäviä "siinä hetkessä olevassa todellisuudessa, mitä oikeana pidetään". Viimeiset 10-20vuotta rahastoihmiset, ovat tästä hyvä esimerkki. Aikana, jolloin raha on ilmaista, ja rahaa pumpataan markkinoille osakkeet nousevat keskimäärin, vaikka osaamista ei olisi laisinkaan, eli tikkaa heittämällä yritysten joukkoon, voi helposti lyödä osakeindeksit, sitten kun tässä ympäristössä heille nousee tunne, että he ovat olleet fiksuja, on melko vaarallinen yhtälö, tahot, jotka pelaavat muiden rahoilla. Kurssilasku ei vielä ole kunnolla alkanutkaan, ja kun kurssit tippuvat nykyisestä ja pako alkaa myös valtiolainoista, kun valtiot eivät pysty lyhentämään, on pirumerrassa. Eläkkeistä puhumisessa, jossa päällimmäisenä huoli on väestön ikääntyminen, asiantuntijat ja päättäjät yhdessä vaativat "työperäistä maahanmuuttoa" on kyse aikamoisesta kuplasta. Tarkoitan sitä, että viimeisen 10-vuoden aikana Suomeen on tullut työperäistä maahanmuuttoa enemmän kuin ikinä ja todellinen työttömyys on n. 400 000, ei kestä kertakaikkiaan kriittistä keskustelua. Toki asiaa lobataan voimalla, ja ravintolat, rakennusliikkeet, teollisuus, sairaalat jne. ottavat mielellään alle 10 euron työntekijöitä kuin maksaa kotimaiselle 15 eur, tämä on vain raakaa matematiikkaa. Asiantuntijoiden toivoisi menevän vaikka edes 5:ksi vuodeksi rakennusalalle tai ravintola-alalle tekemään töitä,, jolloin asiat selkenesivät, puhumattakaan taksialasta....
      Vastaa kommenttiin

Lisää uusi kommentti

0/4000
Viesti on pakollinen
Nimi on pakollinen
Sähköpostiosoite on pakollinen

Lisää aiheesta

Blogit 26.1.2023

Ulkomaantyö on usein seikkailua byrokratiaviidakossa – Autamme sinua selviämään siitä

Ulkomaantyössä on olennaista tietää, minkä maan sosiaaliturvaan kuulut. Muuttaessa ulkomaille on myös tärkeää, että kaikki viranomaisdokumentit ja vakuutukset ovat kunnossa. Näiden asioiden selvittäminen saattaa tuntua haastavalta ja aikaa vievältä, varsinkin jos olet ensimmäistä kertaa tutustumassa uuteen kulttuuriin, yhteiskuntaan ja sen normeihin. Tiesitkö, että asiakkaamme saa apua ulkomaantyön vakuuttamiseen Ilmarisesta?

Ulkomaantyö on usein seikkailua byrokratiaviidakossa – Autamme sinua selviämään siitä

Blogit 12.1.2023

Kolme tänä vuonna henkilöstöhallintoon vaikuttavaa trendiä

Tarjoaako vuosi 2023 suuria mullistuksia HR:n toimintakentässä? Tuskin, sillä tunne on hiukan sama kuin Sitran julkaisemia megatrendejä lukiessa. Oikeastaan kaikki esille tuodut asiat ovat jo tuttuja, mutta uutta on niiden syventyminen ja trendien luomien uhkakuvien kääntäminen mahdollisuuksiksi.

Kolme tänä vuonna henkilöstöhallintoon vaikuttavaa trendiä

Blogit 30.12.2022

Erilaisuutta hyödyntävä yritys voittaa

Kun puhumme monimuotoisuudesta, emme puhu esimerkiksi vain sukupuolesta, uskonnosta, kansallisuudesta tai sukupuolisesta suuntauksesta vaan kaikesta, mikä tekee meistä yksilöitä ja erottaa meidät toisista ihmisistä. Osa näistä asioista on näkyviä, mutta suurin osa näkymättömiä, kuten esimerkiksi vakaumus, poliittiset mielipiteet tai vaikka sairaus.

Erilaisuutta hyödyntävä yritys voittaa
Lisää ajankohtaisia artikkeleita