Blogit

Syökö kiihtynyt inflaatio tulevat eläkkeet?

Inflaation odotettua voimakkaampi kiihtyminen voi aiheuttaa eläkeläiselle ja palkansaajalle huolta tulevaisuuden eläketurvasta. Inflaatio ei kuitenkaan suoraan uhkaa eläkkeitä, eikä sen ole juuri havaittu heikentävän rahastoitujen eläkevarojen reaalituottoja. Eläkejärjestelmän kannalta kauhuskenaario sen sijaan toteutuisi, jos reaalipalkat alenisivat samalla kun työllisyys heikkenisi. Näin on käynyt Suomessa vain harvoin.

Inflaation kehitys on ollut keskeinen talouteen ja markkinoihin liittyvä teema viimeisten kuukausien aikana. Inflaatio eli rahan ostovoiman heikkeneminen kiihtyi viime vuonna muun muassa energian hintojen voimakkaan nousun myötä.

Inflaatiota ovat nostaneet myös tuotanto- ja toimitusketjuihin liittyvät haasteet. Vahva taloustilanne on globaalisti kiristänyt työmarkkinoita ja nostanut palkkoja. Inflaation odotetaan alenevan, mutta sen odotettua voimakkaampi kiihtyminen ja tähän kytkeytyvät keskuspankkien toimenpiteet muodostavat yhden keskeisen riskitekijän markkinoiden kannalta.

Eläkeläisen, eläkeikää lähestyvän ja eläkevakuutusmaksuja maksavan palkansaajan mieltä saattaakin askarruttaa, minkälaisen riskin kiihtyvä inflaatio aiheuttaa eläketurvalle ja toisaalta eläkejärjestelmälle.

Palkkojen noustessa eläkkeen ostovoima kasvaa

Eläke-etujen ostovoima on Suomessa turvattu indeksoimalla eläkkeet inflaatiota vastaan. Indeksitarkistus perustuu Tilastokeskuksen kuluttajahinta- ja ansiotasoindeksien muutoksiin. Maksussa olevia eläkkeitä korotetaan työeläkeindeksin perusteella, jossa hintatason muutoksen osuus on 80 prosenttia ja palkansaajien ansiotason muutoksen osuus 20 prosenttia. Kertyneitä mutta ei vielä maksussa olevia eläkkeitä tarkistetaan palkkakertoimella, jossa painot ovat päinvastaiset: kuluttajahintojen muutoksen paino on 20 prosenttia ja ansiotason muutoksen paino on 80 prosenttia.

Indeksitarkistukset turvaavat siis eläkkeen ostovoiman, ja kertyneen eläkkeen ostovoima kasvaa, mikäli keskimääräiset reaalipalkat nousevat. Historiallisesti ansiotason nousu on ollut kuluttajahintojen nousua voimakkaampaa, ja myös kuluttajahintojen ja ansiotason muutosten välinen korrelaatio on varsin vahva.

Eläkkeiden inflaatioriski on pieni

Eläkkeensaajan tai eläkettä ansainneen palkansaajan kannalta eläkkeisiin ei siis liity olennaista suoraa inflaatioriskiä. Epäsuora inflaatioriski aiheutuu siitä, miten inflaatio mahdollisesti vaikuttaa eläkejärjestelmän rahoitukselliseen tasapainoon, eli palkkasumman ja rahastoitujen eläkevarojen reaaliarvon kehittymiseen suhteessa eläkevelvoitteiden reaaliarvoon.

Rahastoidut eläkevarat on sijoitettu hajautetusti erityyppisiin sijoituskohteisiin. Inflaatioriskille alttiimmat omaisuusluokat ovat pitkät kiinteäkorkoiset korkosijoitukset, lähinnä valtioiden ja yritysten joukkovelkakirjalainat. Kiihtyvä inflaatio johtaa nousevaan korkotasoon ja korkojen nousu alentaa korkosijoitusten arvoa. Erityisesti valtionlainojen paino eläkerahastoissa on pienentynyt viime vuosien aikana. Yrityslainoissa painopiste on siirtynyt lyhyemmän duraation sijoitustuotteisiin ja muun muassa lainamuotoisiin listaamattomiin instrumentteihin, joiden korkoriski on vähäisempi. Lähes puolet eläkerahastoista on sijoitettu osaketyyppisiin sijoituskohteisiin, joiden reaaliarvon voi olettaa olevan kohtalaisesti suojattu inflaatiota vastaan, sillä yritykset voivat pääsääntöisesti siirtää nousevat tuotantokustannukset hintoihin. Lisäksi eläkerahastoista merkittävä osa on sijoitettu reaaliomaisuusluokkiin, erityisesti kiinteistöihin, jotka antavat todennäköisesti hyvää suojaa inflaatiota vastaan, joskin esimerkiksi kiinteistömarkkinat saattavat olla herkkiä korkotason muutoksille.

Ilmarisessa olemme analysoineet oman sijoitusallokaatiomme herkkyyttä inflaatiolle. Simuloinneissamme pitkän aikavälin reaalituottojen korrelaatio erilaisten pitemmän aikavälin inflaatioskenaarioiden suhteen on arvioitu hyvin vähäiseksi, eli korkea inflaatio ei lähtökohtaisesti heikennä reaalituottoja. Kohonneen inflaation skenaarioissa talouskasvu on tyypillisesti vauhdikasta, jolloin monet omaisuusluokat tuottavat nousevasta korkotasosta huolimatta varsin hyvin. Rahastoitujen eläkevarojen reaalituotonkin kannalta inflaatioriski vaikuttaa siis varsin pieneltä.

Suomessa eläkkeet ovat hyvin turvattuja

Suurin riski eläkejärjestelmässä liittyy maksujen ja korvausten tasapainoon. Inflaatio nostaa eläkelupauksia edellä kuvatun indeksoinnin kautta. Mikäli kustannusinflaatio siirtyy palkkoihin, nostaa inflaatio myös ansiotasoa ja sitä kautta palkkasummaa. Eläke-etujen indeksoinnissa käytetään kustannus- ja ansiotasoindeksejä, joten niin kauan kuin ansiotason nousu ylittää kustannustason nousun (eli reaalipalkat nousevat), parantaa inflaatio eläkejärjestelmän tasapainoa.

Kohtuullinen inflaatio on siis hyvästä, erityisesti palkkojen nousu. Luonnollisesti ratkaisevaa on kuitenkin se, ettei keskipalkkojen nousu aiheuttaisi kansatalouden kilpailukyvylle haittaa alentamalla työllisyyttä. Eläkejärjestelmän kannalta kauhuskenaario olisi reaalipalkkojen aleneminen yhdistettynä työllisyyden heikkenemiseen. Tällöin eläke-edut kasvaisivat palkkasummaa nopeammin ja rahoituspohja rapautuisi. Tämä on kuitenkin melko epätodennäköistä. Ansiotason nousu on jäänyt kustannustason noususta jälkeen vain poikkeuksellisilla periodeilla historiassa, kuten 1970-luvun hyvin korkean inflaation ja 1990-luvun laman aikoihin.

Eläkkeet ovat siis hyvin turvattuja, ja suomalaisen perusluonteen vastaisesti naapurinkin palkankorotuksista olisi syytä olla iloinen. Tärkeintä eläkejärjestelmän ja tulevien eläkkeiden kannalta on työllisyyden myönteinen kehittyminen yhdistettynä maltilliseen ja vakaaseen inflaatioon.

Matias Klemelä
talous- ja riskienhallintajohtaja, Ilmarinen
@matiasklemela (twitter.com)

  • Rile 19.2.2022 klo 14.29
    Tuskin syö tulevia eläkkeitä mutta on syönyt jo olemassa olevia eläkkeitä ja kovan verotuksen sekä taitetun indeksin turvin tilanne on todella huono.
    Vastaa kommenttiin
    • Masa 20.2.2022 klo 13.50
      Ehdottomasti samaa mieltä. Pientä eläkettä saavana ja pieniä pankkisäästöjä omaavana ei kyllä voi nähdä inflaation ja taitetun indeksin ns. hyviä puolia kun ovat pelkästään huonoja. Enkä kyllä näe tätä eläke yhtiönkään etuna. Onkohan tämän lausujan takana oikeasti eläkeyhtiö ilmarinen. Nim. Eläkkeellä taitettu
      Vastaa kommenttiin
    • Kyösti Tomperi 3.3.2022 klo 15.50
      Ilmarisen edustaja laulaa työnantajansa virttä. Eläkkeensaajien ostovoima verrattuna palkansaajan ostovoimaan jää jatkuvasti jälkeen. Tänäkin vuonna eläkeläisen ostovoima jää pakkasen puolelle, todistaa Ilmarinen mitä tahansa.
      Vastaa kommenttiin
  • Tarja Kaltiomaa 28.2.2022 klo 18.12
    Rahoitustoimiala ei vielä ole kehittynyt nykyiseen yhteiskunnallisen toiminnallisuuden mukaiseen täyteen mittaansa. Ihmisinä olemme sokeita rahoitustoimialan mahdollisuuksiin paikata yhteiskunnallisten erilaisten tarpeiden osalta mahdollisuuksia, joita sillä voi paikata. Suomessa on onnistuttu kehittämään useita yhteiskuntaa vakauttavia rahoitusjärjestelmiä ja ehkä muun maailman kannalta vielä innovaatioita. Tästä meidän suomalaisten kuuluu olla ylpeitä. Missä muissa edes länsimaissa on vielä vakuutusluontoinen eläkejärjestelmä? Me suomalaiset olemme uskoneet ihmisinä ihmisarvoon ja koko elämänkaaren mittaiseen ihmisarvoon ja uskaltaneet rahoittaa työelämän jälkeisiä ihmisen vielä hyvinkin toiminnallisia vuosia. Tämä saattaa olla kansainvälisessä mielessä jopa neuvotteluvahvuus, kun vertaillaan jo eurooppalaistenkin maiden välisiä taloussuhteita. Muutoinkin, kun monet muut toimialat taloudessa ovat kehittyneet jonkinasteiseen kypsyyteen, mielestäni rahoitusalalla on vielä runsaasti kehittymisen varaa. Olen kirjoittanut aiheesta useita blogikirjoituksia. 28.2.2022 Tarja Kaltiomaa
    Vastaa kommenttiin

Lisää uusi kommentti

0/4000
Viesti on pakollinen
Nimi on pakollinen
Sähköpostiosoite on pakollinen

Lisää aiheesta

Blogit 4.8.2022

Mikä säilyisi ja muuttuisi 1.1.2023 YEL-lakimuutoksessa?

Yrittäjät ja media ovat havahtuneet vilkkaaseen keskusteluun ennen juhannusta eduskunnan käsittelyyn annetusta yrittäjän eläkelain (YEL) uudistuksesta. Koska julkisuudessa näkyy osin vääränlaisia käsityksiä suunnitteilla olevasta muutoksesta, tiivistän muutamia keskeisiä nostoja, mikä säilyisi ja muuttuisi YEL-lakimuutoksen myötä, jos hallituksen esitys pysyy eduskunnan käsittelyssä nykyisellään.

Mikä säilyisi ja muuttuisi 1.1.2023 YEL-lakimuutoksessa?

Blogit 1.8.2022

Tuliko loma tarpeeseen?

Entä jos tuleva syksy ja talvi olisivat sellaiset, että ensi kesänä loma ei tulisikaan välttämättömään tarpeeseen?

Tuliko loma tarpeeseen?

Blogit 13.7.2022

Taide luo merkityksellistä elämää myös eläkeiässä

Hyvinvoiva ikääntyvä väestö on kaikkien etu. Nykyisessä vauraassa yhteiskunnassamme hyvinvointiin liittyvät ongelmat eivät suinkaan ole kadonneet, vaan muuttaneet muotoaan. Elämän merkityksellisyyden ja osallisuuden kokemukset – tai niiden puute – ovat nousseet suurimmiksi ikääntyneen väestön hyvinvointia määrittäviksi tekijöiksi. Hyvinvointia kuitenkin edelleen tarkastellaan enimmäkseen terveyden ja taloudellisen toimeentulon näkökulmista, jolloin itse koettu elämänlaatu jää ulkoapäin määriteltyjen tavoitteiden (syö terveellisesti, liiku riittävästi!) varjoon. Hyvinvointi rakentuu ennen kaikkea yksilön kokemukselle elämästä elämisen arvoisena – merkityksellistä elämää ei saavuteta pelkästään terveyssuosituksia noudattaen.

Taide luo merkityksellistä elämää myös eläkeiässä
Lisää ajankohtaisia artikkeleita