Blogit

Inflaatio haastaa eläkejärjestelmän rahoitusta, mutta eläkeläisten asema on turvattu

Euroalueen inflaatio kiihtyi toukokuussa ennätykselliseen 8,1 prosenttiin viime vuoteen verrattuna. Erityisesti ruuan ja energian hintojen raju nousu vaikuttaa jo kaikkien palkansaajien ja eläkeläisten arkeen ja taloudenpitoon. Myös eläkejärjestelmän kannalta nykyinen inflaatioympäristö on hyvin haastava.

Maksussa olevat eläkkeet indeksoidaan niin kutsutun työeläkeindeksin mukaisesti. Indeksi koostuu 80 prosenttia kuluttajahintainflaatiosta ja 20 prosenttia ansiotasoindeksin muutoksista. Tulevan vuoden eläkkeitä korotetaan 1.1. alkaen kuluvan vuoden syksyllä kiinnitettävällä indeksikorotuksella. Työeläkeindeksin tarkoituksena on turvata työeläkkeiden ostovoima.

Työeläkeindeksin käyttöä maksussa olevien eläkkeiden kasvattamiseen on kritisoitu sillä, että eläkkeensaajien keskimääräinen ostovoima on jäänyt jälkeen palkansaajien ostovoiman kehityksestä. Näin onkin historiassa ollut. Tyypillisesti yli ajan reaalipalkkojen voi odottaa nousevan työn tuottavuuden parantuessa, eli palkkojen nousuvauhti on tyypillisesti kustannusinflaatiota korkeampi. Edellisen 50 vuoden aikana ansiotaso on Suomessa noussut vuotuisesti keskimäärin 1,6 prosenttia kuluttajahintoja nopeammin ja 2010-luvulta lähtien ero on ollut 0,6 prosenttia vuodessa.

Eläkkeensaajien ostovoima kehittyy hyvin suhteessa palkansaajiin

Kirjoitin vielä alkuvuodesta pitäväni reaalipalkkojen merkittävää alenemista epätodennäköisenä tai ainakin lyhytaikaisena ilmiönä. Inflaation voimakkuus ja mm. Venäjän aloittama hyökkäyssota Ukrainassa ovat kuitenkin tulleet tämän kirjoituksen jälkeen yllätyksenä. Nykyisessä taloustilanteessa näyttää erittäin todennäköiseltä, että vuodelta 2022 kuluttajahintojen nousu tulee olemaan selvästi palkkojen nousua voimakkaampaa.

ETK:n ennuste kuluttajahintainflaatiolle on 5,4 prosenttia ja ansiotason nousulle vastaavasti 2,6 prosenttia. Näiden ennusteiden toteutuessa reaalipalkkojen aleneminen olisi vuonna 2022 voimakkaampaa kuin kertaakaan edellisen 50 vuoden aikana lukuun ottamatta vuotta 1977, jolloin kuluttajahinnat nousivat 12,7 prosenttia ja palkat vain 8,4 prosenttia. Eläkkeensaajien ostovoiman odotetaan siis kehittyvän lyhyellä tähtäimellä poikkeuksellisen hyvin suhteessa keskimääräiseen palkansaajaan. On kuitenkin hyvä huomioida, että keskimääräisen eläkkeenkin ostovoima heikkenee, vaikka kehitys ei olekaan niin heikkoa kuin palkansaajilla.

Eläkejärjestelmän ja erityisesti eläkkeiden rahoituksen kannalta alenevat reaaliansiot ovat myrkkyä. Suomen osittain rahastoivassa eläkejärjestelmässä maksussa olevista eläkkeistä noin ¾ rahoitetaan nykyisten työntekijöiden palkoista. Rahoituksen tasapaino heikkenee, jos maksettavat eläkkeet kasvavat nopeammin kuin palkkasumma.

Inflaatio vaikuttaa sijoitustuottoihin

Korkea inflaatio vaikuttaa myös sijoitustuottoihin. Inflaation nousu johtaa lähtökohtaisesti korkeampaan korkotasoon. Korkojen nousu puolestaan syö sijoitusten nimellistuottoja. Riskitön korko on sisällä kaikkien omaisuuslajien hinnoittelussa, ja korkojen nousu heikentää kaikkien omaisuusluokkien tuottoja. Työeläkelaitosten tuotot lienevätkin alkuvuoden osalta keskimäärin selvästi pakkasella. Arvelen lisäksi, että erityisesti epälikvideimmissä omaisuusluokissa, kuten kiinteistöissä, korkojen nousu tulee näkymään viiveellä selvästi nykyistä voimakkaammin, mikä tulee osaltaan vaikuttamaan tuottonäkymiin. Kun nimellistuotoista vielä vähennetään inflaatio, eli tarkastellaan sijoitusten reaalituottoja, on vuodella 2022 kaikki mahdollisuudet muodostua poikkeuksellisen heikoksi sijoitusvuodeksi.

Eläkerahastojen reaaliarvon sulaminen ei luonnollisestikaan paranna järjestelmän kestävyyttä. Positiivista on kuitenkin se, että vaikka korkojen nousu heikentää sijoitustuottoja lyhyellä tähtäimellä, luo korkeampi korkotaso terveemmän pohjan sijoitustoiminnalle pitkällä aikavälillä ja parantaa pitemmän aikavälin odotettuja tuottoja. Ultrakevyen rahapolitiikan päättymistä on odotettu pelonsekaisesti jo vuosia. Rahapolitiikan kiristymisen vaikutusten lopullinen mittakaava on vielä paljastumatta, mutta ennakoin varsin kivuliasta prosessia. Kriisin jälkeen kuvittelen maailmantalouden kuitenkin olevan terveemmällä pohjalla.

Matias Klemelä 
talous- ja riskienhallintajohtaja, Ilmarinen
@matiasklemela (twitter.com)

  • Matti Aario 1.7.2022 klo 15.08
    Työssäkäyvien kuukausittain maksamien työeläkemaksujen nettorahoitusosuus maksuinpannuista työ- ja työkyvyttömyyseläkkeistä on tällä hetkellä lähes 90 prosenttia. Osa työeläkemaksuista kierrätetään työeläkerahastojen kautta, jotta niiden osuus rahoituksesta saadaan näyttämään suuremmalta. Kun tämä kirjanpidollinen voimistelu jätetään huomiotta rahastojen nettorahoitusosuus jää runsaaseen 10 prosenttiin. Asia käy selville Eläketurvakeskuksen tekemästä kaaviosta, josta työeläkkeiden rahavirrat käyvät selville.
    Vastaa kommenttiin
    • Lauri Saukkoriipi 12.7.2022 klo 11.30
      Tämä on aivan oikea havainto. Myös ETKn PTS - suunnitelmassa tilanne (10% ja 90%) jatkuu vuoteen 2085.... Todelliset eläkerahastot ovatkin yrityksissä, joiden palkanmaksukykyyn eläkkeet perustuvat. ETKn ja Telan kaavioista voi myös laskea, kuinka paljon palkansaajien + työnantajien suorittamia eläkemaksuja nostettiin / laskettiin rahastoinnin takia viime vuonna. Rahastoinnin avulla eläkemaksua alennettiin 2,4 % -yksikköä. Lisärahastoinnin takia maksuprosenttia nostettiin 4,4 %-yksikköä ts. 20 % => 24,4 %. Eläkerahastoinnin takia eläkemaksut olivat viime vuonna 2 %-yksikköä suuremmat verrattuna siihen, että eläkerahastointiin ei olisi alunperinkään ryhdytty. Eläkerahastoinnilla on ollut ja tulee olemaan merkittävä negatiivinen vaikutus Suomen talouteen. Saksassa ei tehdä eläkerahastoinia. Eläkemaksu <20%.
      Vastaa kommenttiin
  • Jukka 3.7.2022 klo 05.27
    Inflaatio haastaa eläkeläiset, mutta eläkejärjestelmän asema on turvattu!
    Vastaa kommenttiin
  • Veikko Kumpumäki 8.7.2022 klo 20.42
    Hyvä analyysi nykytilanteesta ja olen samaa mieltä. Tuo tuleva Kriisi on jo näköpiirissä ja siltä ei voine välttyä kukaan. Ei ainakaan ne pääomapiirit, joiden omaisuuserät ovat pörssissä? Kuten kirjoittaja toteaakin, ovat kaikkien munat samassa korissa ja kriisin jälkeen maailma jatkaa taas kulkuaan.
    Vastaa kommenttiin
  • Erkki Myllylä 9.7.2022 klo 10.07
    "Eläkkeensaajien ostovoima kehittyy hyvin suhteessa palkansaajiin" Voiko se olla mahdollista taitetulla indeksillä?. Kun eläketulon verotus on rankkaa meillä Suomessa, sitä perustellaan että eläkeläiset käyttävät eniten terveyspalveluja. Taitettua indeksiä pitäisi kyetä korjaamaan eläkeläisen edun suuntaan, kuten eräs kansanedustaja asiaa ajoi, lyötiin hiljaiseksi.
    Vastaa kommenttiin
  • mietintää 11.7.2022 klo 21.12
    Nykyisten eläkeläisten asema on turvattu. Tulevien ei ole muuta kuin siltä osin, että laki määrää maksamaan eläkkeet - mutta entä jos rahaa ei ole? Eläkerahastot riittävät useaksi vuodeksi. Mutta eivät välttämättä vuosikymmeniksi, jos syntyvyys pysyy alhaalla, ja rahastoitujen eläkkeiden tuotot jäävät pieniksi. Yrittäjien eläkkeet maksetaan jo nyt merkittävältä osin suoraan valtion budjetista, ja merimieseläkkeetkin osin - kun eläkemaksut eivät ole riittäneet vuosikausiin kattamaan lakisääteistä eläkemenoa. Mutta valtiollakaan ei resurssit taida riittää työeläkkeiden vastaavaan subventioon. Työllisyysasteet ja samalla eläkejärjestelmiin virtaavat eläkemaksut, ja tulevaisuudessa takaisin lain mukaan maksettavat eläkekertymät, ovat nyt isoja - mutta ennusteiden mukaan kohta on edessä taantuma, kun naapurimaan sodan vaikutukset alkavat heijastua koko Eurooppaan - mistä on tavannut seurata taantuma tai jopa lama naapurimaihinkin. Reaaliset eli inflaation ylittävät rahastoitujen eläkkeiden sijoitustuotot voivat olla kortilla nyt jopa usean vuoden ajan - samaan aikaan kun eläkeläisten määrä kasvaa. Voi olla, että ennen kuin nykyiset nuoret ikäluokat pääsevät aikanaan eläkkeelle, pitää eläkkeitä vielä leikata.
    Vastaa kommenttiin
  • Lauri Saukkoriipi 12.7.2022 klo 10.23
    Blogin alussa mainitaan prosentit 1,6 ja 0,6. Kyseessähän ei ole prosentit vaan prosenttiyksiköt . Paremman kuvan tilanteesta antaisivat suoraan indeksi arvot normeerattuna esim vuodelle 2010.
    Vastaa kommenttiin

Lisää uusi kommentti

0/4000
Viesti on pakollinen
Nimi on pakollinen
Sähköpostiosoite on pakollinen

Lisää aiheesta

Blogit 4.8.2022

Mikä säilyisi ja muuttuisi 1.1.2023 YEL-lakimuutoksessa?

Yrittäjät ja media ovat havahtuneet vilkkaaseen keskusteluun ennen juhannusta eduskunnan käsittelyyn annetusta yrittäjän eläkelain (YEL) uudistuksesta. Koska julkisuudessa näkyy osin vääränlaisia käsityksiä suunnitteilla olevasta muutoksesta, tiivistän muutamia keskeisiä nostoja, mikä säilyisi ja muuttuisi YEL-lakimuutoksen myötä, jos hallituksen esitys pysyy eduskunnan käsittelyssä nykyisellään.

Mikä säilyisi ja muuttuisi 1.1.2023 YEL-lakimuutoksessa?

Blogit 1.8.2022

Tuliko loma tarpeeseen?

Entä jos tuleva syksy ja talvi olisivat sellaiset, että ensi kesänä loma ei tulisikaan välttämättömään tarpeeseen?

Tuliko loma tarpeeseen?

Blogit 13.7.2022

Taide luo merkityksellistä elämää myös eläkeiässä

Hyvinvoiva ikääntyvä väestö on kaikkien etu. Nykyisessä vauraassa yhteiskunnassamme hyvinvointiin liittyvät ongelmat eivät suinkaan ole kadonneet, vaan muuttaneet muotoaan. Elämän merkityksellisyyden ja osallisuuden kokemukset – tai niiden puute – ovat nousseet suurimmiksi ikääntyneen väestön hyvinvointia määrittäviksi tekijöiksi. Hyvinvointia kuitenkin edelleen tarkastellaan enimmäkseen terveyden ja taloudellisen toimeentulon näkökulmista, jolloin itse koettu elämänlaatu jää ulkoapäin määriteltyjen tavoitteiden (syö terveellisesti, liiku riittävästi!) varjoon. Hyvinvointi rakentuu ennen kaikkea yksilön kokemukselle elämästä elämisen arvoisena – merkityksellistä elämää ei saavuteta pelkästään terveyssuosituksia noudattaen.

Taide luo merkityksellistä elämää myös eläkeiässä
Lisää ajankohtaisia artikkeleita