Blogit

Voiko sijoittaja vaikuttaa ilmastonmuutokseen?

Ilmastonmuutoksella ei tarkoiteta nopeita ja paikallisia säätilan muutoksia, vaan merkittäviä pitkän aikavälin muutoksia ilmastossamme. Sama koskee eläkesijoittajaa: me emme voi katsoa pelkkiä lyhytaikaisia markkinaliikkeitä vaan talouden ja yhteiskunnan muutoksia on tarkasteltava huomattavasti pidemmällä aikaperspektiivillä.

Eläkejärjestelmämme on rakennettu siten, että hyvien sijoitusvuosien aikana kerätään puskureita varmasti aikanaan eteen tulevien huonompien aikojen varalle. Tuottavuus ja turvaavuus ovat sijoituspäätöksissä aina keskeisesti mukana, ja suomalainen eläkejärjestelmä on osoittanut vahvuutensa myös kansainvälisissä vertailuissa.

Ilmastonmuutos koskettaa meitä kaikkia, mutta sen kaikkia vaikutuksia ei tiedetä. Pitkäjänteisenä eläkesijoittajana meidän pitää pyrkiä ennustamaan, miten nämä erilaiset vaikutukset muokkaavat esimerkiksi kuluttajakäyttäytymistä, poliittista päätöksentekoa, yritysten toimintamahdollisuuksia ja niiden rahoitusratkaisuja. Nämä kaikki voivat vaikuttaa yritysten arvoon ja tulokseen, ja siten myös sijoittajan tuottoihin.

Ilmastonmuutoksen vaikutuksia voi pyrkiä hahmottamaan esimerkiksi lämpötilan ja vedenpinnan muutoksia kuvaavien skenaarioiden kautta. Pariisin ilmastosopimus asettaa tavoitteeksi maksimissaan kahden asteen lämpötilannousun. Tällä pieneltä kuulostavalta muutoksella on kuitenkin merkittäviä vaikutuksia kasvillisuuteen, eläinkuntaan ja vaikkapa merivirtoihin. Arvioimalla muutosten merkityksiä sijoittaja voi valita ja yhdistellä omaan salkkuunsa aiheeseen kuuluvia teemoja liittyen esimerkiksi raaka-aineiden käytön tehokkuuteen, ympäristöystävällisyyteen, elinkaariajatteluun tai tuotekehittelyn innovatiivisuuteen.

Muutokset luovat mahdollisuuksia. Sijoittaja voi valita salkkuunsa yhtiöitä, jotka hyötyvät uusista liiketoimintamahdollisuuksista tai hallitsevat erityisen hyvin ilmastonmuutokseen liittyviä riskejä. Näiden riskien ja mahdollisuuksien arviointiin on käytössä erilaisia työkaluja. Me Ilmarisessa käytämme sisäisen analyysin lisäksi mm. ulkopuolisia arviointeja, ympäristöseikat huomioon ottavia vertailuindeksejä sekä hiilijalanjäljen laskentaa tehdessämme sijoituspäätöksiä ja arvioidessamme ympäristöön liittyviä riskejä sijoitussalkussamme.

Sijoittajalla on omilla valinnoillaan mahdollisuus vaikuttaa siihen, mitä rahoitusmalleja yrityksillä on käytettävissään. Mitä useampi sijoittaja katsoo sijoituskohteitaan ilmastonmuutoksen näkökulmasta, sitä suurempi vaikutus sillä on myös sijoituskohteena olevien yritysten tekemiin valintoihin.

Ilmarinen on jo vuosien ajan tehneet yhteistyötä eri organisaatioiden ja muiden sijoittajien kanssa ilmastonmuutokseen liittyvissä kysymyksissä. Olemme myös asettaneet itsellemme kunnianhimoiset ja konkreettiset ilmastotavoitteet, jotka on kuvattu ilmastoperiaatteiden tiekartassa. Tavoitteet ja mittarit auttavat ohjaamaan toimintaa, ja avoin raportointi tekee työn näkyväksi. Ilmarisen yritysvastuuraportti palkittiin viime viikolla sarjansa toiseksi parhaana kansainvälisessä kilpailussa, jossa oli mukana 2 500 vastuullisen sijoittamisen raporttia eri puolilta maailmaa.  Hieno tunnustus pitkäjänteisestä työstämme vastuullisen sijoittamisen edelläkävijänä!

Mikko Mursula
Kirjoittaja on Ilmarisen sijoitusjohtaja. Mikko Mursula puhuu ilmastorahoitusta käsittelevässä paneelikeskustelussa Suomen ilmastohuippukokouksessa 13.6.2018.

  • Tero Kaihlavirta 13.6.2018 klo 21.00
    Totta kai voi. Jos uusiutuvan suurenergiantuotannon hiilinieluinakin toimivien tekniikoiden kehittäjällä ei ole itsellään taloudellisia resursseja, tällöin vaikkapa sosiaalisesti vastuulliseen yrittämiseen luottava sijoittaja voi tulla ilmastonmuutokseen ratkaisuja tarjoavan kehitystyön tueksi. Uudet uusiutuvat ja päästöttömät energianlähteethän eivät ole välttämättä mitään nopeita pikavoittoja tuottavia sijoituskohteita, mutta pitkäjänteiseen kehitystyöhön sitoutuneet ja sijoittavat yksityiset tai yhtiöt voivat saada sijoittamilleen investoinneille jossain vaiheessa kohtuullisen suuriakin voittoja esimerkiksi kehitysyrityksen omistuksessa olevien patenttien kautta.
    Vastaa kommenttiin

Lisää uusi kommentti

0/4000
Viesti on pakollinen
Nimi on pakollinen
Sähköpostiosoite on pakollinen

Lisää aiheesta

Blogit 3.5.2021

Exit koronasta -suunnitelma työpaikoille – oikeastiko?

Viime viikkojen päivän ilahduttavin hetki on ollut noin kello 11.35, jolloin THL on julkistanut uudet koronaluvut. Ne ovat olleet laskusuunnassa ja yrityksissä on ruvettu entistä rohkeammin keskustelemaan etätyöläisten toimistoille paluusta.

Exit koronasta -suunnitelma työpaikoille – oikeastiko?

Blogit 28.4.2021

Alhainen korkotaso nakertaa tulevia eläkkeitä – miten säästämme lapsillemme 100 miljardia?

Suomalaisten eläkevaroja rahastoidaan, mutta samalla alhainen korkotaso syö odotettuja sijoitusten tuottoja. Onnistummeko nostamaan odotettuja sijoitustuottoja yhdellä prosenttiyksiköllä ja helpottamaan tulevien sukupolvien taakkaa 100 miljardilla eurolla? Katse tulisi kiinnittää siihen, miten eläkeyhtiöiden sijoitustoimintaan saadaan lisäjoustoja vastuuvelan tai vakavaraisuusvaateiden laskentaa muokkaamalla.

Alhainen korkotaso nakertaa tulevia eläkkeitä – miten säästämme lapsillemme 100 miljardia?

Blogit 21.4.2021

Korona – uusi naula globalisaation arkkuun?

Globalisaatio on ollut hyvä asia monin tavoin. Ihmisten välisen kanssakäymisen lisääntyminen lisää ymmärrystä, vähentää konflikteja ja rikastuttaa kokemusmaailmaamme. Lisäksi globalisaation tuomat elintasohyödyt ovat olleet merkittäviä ainakin meille suomalaisille. Suomi on pieni avotalous, jolle kansainvälinen kauppa on elintason säilyttämisen kannalta keskeistä. Suomi vie ja tuo, nettohyödyt ovat kansantaloudelle ja kansalaisille ilmeiset.

Korona – uusi naula globalisaation arkkuun?
Lisää ajankohtaisia artikkeleita