Rohkea ja joustava työnantaja houkuttelee nyt työnvaihtajia
Pandemian aikana monet ovat miettineet elämänsä suuntaa ja harkinneet työpaikan vaihtoa. Uusi työnantaja, uusi työympäristö, uudet ihmiset ja toimintatavat – mikä siinä uudessa niin viehättää?
Joillekin se on luontaista vaihtelunhalua. Ei jaksa innostua samasta, vaan on aina mentävä kohti uutta. Toisille se on uteliaisuuden ja oppimisen sinfoniaa – on mahtavaa oppia uutta vanhan päälle. Osalle se on itsensä haastamista – halua kokeilla kykyjään ja kokea voittajafiilis, kun huomaa pärjäävänsä. Jotkut taas hakevat itselleen parempaa statusta työelämän hierarkiassa.
Nämä ovat meitä eteenpäin vieviä draivereita. Sitten on niitä ’pehmeämpiä’ draivereita, jotka myös saavat ihmiset liikahtamaan työpaikaltaan.
Jotkut kaipaavat työympäristöltään rauhaa ja harmoniaa – liian kilpailevat työkaverit vievät energiaa ja motivaatiota. Osa voi huonosti, kun työpaikalla on jatkuvia muutoksia ja käännöksiä. Toisilta työympäristön suunnittelun ja järjestyksen puute vie parhaimman terän työstä. Osa nauttii yhteisöllisyydestä, osa yksin tekemisestä – ja jos työpaikalla arvostetaan enemmän jompaakumpaa, voi olla vaikea kytkeytyä tiimiin.
Meissä ihmisissä on nämä piirteet ja tarpeet iloisena sekamelskana. Esimerkiksi johtaja, joka on kilpailuhenkinen, mutta turvallisuushakuinen eikä halua uudistaa, ellei ole ihan varma, että tämä on ’the winning formula’. Tai kehittäjä, joka on innostunut innovoimaan ja kehittämään uutta, mutta ei saa itsestään parasta irti, jos työympäristö on kaoottisessa epäjärjestyksessä.
Pandemia pysäytti ja antoi aikaa ajatella
Pandemia pysäytti meidät kaikki uuden tilanteen äärelle. Joillekin tämä toi jatkuvan kriisijohtamisen omaan työhön - onko meillä huomenna riittävästi terveitä työntekijöitä? Entä materiaaleja ja tuotteita asiakkaille? Osalle tämä toi taas aikaa, yksinoloa ja tilaa AJATELLA. Minkälaista elämäni on? Mikä on minulle tärkeää? Mitä minä tarvitsen? Olenko tehnyt oikeita valintoja? Mitä haluan seuraavaksi?
Mitä tästä yhteisestä pysähdyksestä voi seurata? Mitä tämä tuo tullessaan?
Lisää joustavuutta työhön
Osaammeko jatkossa paremmin pysähtyä kuuntelemaan omia tarpeitamme? Tehdä tietoisempia ja parempia valintoja? Ja käykö tässä niin, että tämä tietoisuuden vahvistuminen vähentää taas meidän joustavuutta ja yhteistyöhalua muiden suuntaan?
Työnantajilla on nyt hyvä mahdollisuus hyödyntää tätä pohdintaa ja tietoisuutta. Minkälainen työpaikka me haluamme jatkossa olla? Mitä meillä arvostetaan? Mitä ihmiset nyt kaipaavat? Keitä me haluamme houkutella meille? Ja jotta saamme heidät houkuteltua ja pidettyä - mihin suuntaan meidän täytyy työpaikkana kehittyä? Nyt on paikka tehdä rohkeita valintoja, erottautua ja houkutella juuri niitä työntekijöitä, joita tarvitaan tulevaisuudessa.
Työntekijät odottavat jatkossa taatusti enemmän joustavuutta, koska vapauden makuun on jo päästy. Ja mahdollisuutta räätälöidä omaa työtään vapaammin – oman elämän, omien vahvuuksien ja tarpeiden mukaan. Tulevaisuudesta on yhtenä esimerkkinä brittiyhtiö Arup, joka otti käyttöön seitsemän päivän työviikon (kauppalehti.fi), jossa asiantuntijat saavat itse jaksottaa työnsä. Työnantajille onkin tuhannen taalan kysymys: mikä on se yhteinen liima, joka tekee meistä meidät? Ja joka saa ihmiset valitsemaan meidät yhä uudelleen?
Minna Gentz
Asiantuntijajohtaja/Director, Customer Insight
Ilmarinen
Lisää aiheesta
Saanko esihenkilönä kysyä, koska jäät eläkkeelle?
Eläkkeelle siirtyminen on luonnollinen osa työuraa ja elämää. Silti eläkkeelle siirtymisen suunnitelmista ei jostain syystä juurikaan puhuta ennakkoon. Vallalla on myös käsitys, ettei esihenkilö saisi edes kysyä henkilön eläköitymissuunnitelmista, koska kyse on henkilökohtaisesta päätöksestä. Tämä ei pidä paikkaansa.
Julkisen sektorin tuottavuuden parantaminen on välttämätöntä
Suomen talous sakkaa pahasti ja pysyvästi, totesi tasavallan presidentti Sauli Niinistö avatessaan valtiopäivät helmikuun alussa. Suomessa ei ole ollut merkittävää reaalista talouskasvua 16 vuoteen. Samana aikana julkisen sektorin huolestuttavan tuntuva velkaantuminen on jatkunut, Niinistö totesi. Ongelma on merkittävä. Tuottavuusloikka on välttämätöntä, ja se on mahdollista toteuttaa.
Teknologiaosasto ei synnytä tekoälykästä yritystä
Modernien teknologioiden hyödyntäminen on myös vastuullista työeläketurvan hoitoa, jotta eläkevarojen käyttö ja niiden turvaaminen on tulevaisuudessakin kustannustehokasta ja läpinäkyvää.