Blogit

Mikä säilyisi ja muuttuisi 1.1.2023 YEL-lakimuutoksessa?

Yrittäjät ja media ovat havahtuneet vilkkaaseen keskusteluun ennen juhannusta eduskunnan käsittelyyn annetusta yrittäjän eläkelain (YEL) uudistuksesta. Koska julkisuudessa näkyy osin vääränlaisia käsityksiä suunnitteilla olevasta muutoksesta, tiivistän muutamia keskeisiä nostoja, mikä säilyisi ja muuttuisi YEL-lakimuutoksen myötä, jos hallituksen esitys pysyy eduskunnan käsittelyssä nykyisellään.

Miksi muutoksia lähdettiin suunnittelemaan?

Sosiaali- ja terveysministeriö perusti alkusyksystä 2020 työryhmän selvittämään keinoja yrittäjän eläketurvan parantamiseksi hallitusohjelman mukaisesti. Uudistuksessa on toistaiseksi keskitytty työtulon määrittämiseen, koska työtulo toimii yrittäjän eläkemaksujen, eläketurvan ja muun sosiaaliturvan perusteena ja sen määrittäminen on tällä hetkellä haastavaa sekä yrittäjien että eläkeyhtiöiden näkökulmasta. Työryhmän ensisijainen tavoite on ollut vähentää yrittäjien alivakuuttamista, millä tarkoitetaan sitä, että yrittäjän työtulo on liian alhainen suhteessa hänen todellisen työpanoksensa arvoon.

Eläketurvakeskuksen selvityksen (etk.fi) mukaan alivakuuttaminen on lisääntynyt erityisesti viime vuosina. Vuoden 2014 jälkeen keskimääräinen YEL-työtulo on laskenut selvästi suhteessa yleisen ansiotason kehitykseen erityisesti nuoremmissa ikäluokissa. Vuonna 2021 yrittäjien keskimääräinen työtulo oli 21.600 €/v ja reilulla kolmanneksella se oli alle 10.000 €/v.

Oikeantasoinen työtulo on tärkeä ensisijaisesti yrittäjälle itselleen, koska sen perusteella määräytyy paitsi tuleva vanhuuseläke, myös muut sosiaalietuudet, kuten sairaus- ja vanhempainpäivärahat. Eläkevakuutus tuo turvaa myös työkyvyttömyyden ja perheen huoltajan kuoleman varalle.

Valtion maksuosuus kasvussa

Maksussa olevat yrittäjien YEL-eläkkeet rahoitetaan samana vuonna yrittäjiltä kerätyillä YEL-maksuilla. YEL-eläkkeitä varten ei siis kerry sijoitettavaa rahastoa. Valtio kustantaa sen osuuden YEL-eläkkeistä, johon YEL-maksut eivät riitä. Valtion osuus kustannuksista on vuosina 2010–2020 noussut 100 milj. eurosta 350 milj. euroon vuodessa.

Suomen työeläkejärjestelmän keskeinen lähtökohta on, että jokainen kerryttää omalla työllään oman eläketurvansa. Yrittäjien työtulon käyttöön näyttää viime vuosina muodostuneen käytäntöjä, jossa eläketurva ei ole suurella osalla yrittäjistä toimeentulon kannalta riittävällä tasolla. Toimeentuloriskit siirtyvät viime kädessä veronmaksajille kansaneläkkeen ja muun sosiaaliturvan kustannuksina maksettavaksi. Hallitus esittää nyt, että yrittäjät maksaisivat työpanostaan vastaavan eläketurvan itselleen.

Työtulon käsite säilyy ennallaan, mutta sitä tarkennetaan

Työtulon käsite säilyy ennallaan. Työtulolla tarkoitetaan edelleen palkkaa, joka kohtuudella olisi maksettava, jos yrittäjä palkkaisi yrittäjätoimintaansa suorittamaan vastaavan ammattitaidon omaavan henkilön. On aivan loogista, että nykyisellä työtulokäsitteellä työtulon määrittelyn pohjatietona käytetään yrittäjän toimialan palkansaajien mediaanipalkkaa.

Lakiuudistus ei kuitenkaan sisällä julkisessa keskustelussa nyt pelättyä tasapäistämistä, jossa työtulo määritellään suoraviivaisesti pelkästään toimialan mediaanipalkan perusteella.

Yrittäjäkohtainen harkinta säilyy ja yrittäjää kuullaan edelleen

Lakiesitys sisältää selkeästi vaatimukset, että työtulo määritellään yksilöllisesti ja määrittelyssä otetaan huomioon myös muut yrittäjän työpanoksen arvoon liittyvät tiedot, kuten työpanoksen määrä, yrittäjätoiminnan laajuus ja yrittäjän ammattitaito. On yrittäjien edun mukaista, että laissa tarkennetaan työtulon yksilöllistä määrittelyä ja käytäntöjä heidän eläketurvansa yhdenvertaisen toimeenpanon vuoksi.

Eläkeyhtiöt kuuntelevat jatkossakin yrittäjiä ja pyytävät heiltä työtulon määrään vaikuttavia tietoja. Eläkeyhtiöt käyttävät kokonaisharkintaa vahvistaessaan yrittäjien työtuloja. Kokonaisharkinnassa otetaan huomioon YEL-lain vaatimukset, yrittäjiltä saadut tiedot, yritystoiminnasta julkisista rekistereistä saadut tiedot ja Eläketurvakeskuksen YEL-lain soveltamisohjeet. Työtulojen tasoissa on siis yrittäjillä yksilöllistä liikkumavaraa.

Yrittäjä ei voi itse määrittää työtuloaan

YEL-lakimuutoksessa täsmennetään kriteerejä, joilla eläkeyhtiöt vahvistavat YEL-vakuutusten työtulot. Lakimuutos ei muuta sitä tosiasiaa, että eläkeyhtiö on edelleen se taho, joka työtulon vahvistaa. Finanssivalvonta (Fiva) totesi eläkeyhtiöiden YEL-työtulojen vahvistamiskäytäntöjen valvonnan jäljiltä kesäkuussa 2021, että vastuuta työtulon tasosta on siirretty eläkeyhtiöissä säädösten vastaisesti liikaa yrittäjälle itselleen. Fiva edellyttää, että eläkeyhtiöt lisäävät harkintaa yrittäjien työtulojen vahvistamisessa.

Suurin muutos koskee eläkeyhtiöiden velvollisuutta tarkistaa työtulot säännöllisesti

Yrittäjien työtuloja päivitetään tällä hetkellä pääsääntöisesti kahdessa tilanteessa: yrittäjän hakiessa siihen muutosta ja eläkeyhtiöiden toimesta aina vuodenvaihteessa palkkakertoimella. Työtulojen ylläpito on siis käytännössä pitkälti yrittäjän itsensä vastuulla. Lakiuudistuksessa edellytetään, että eläkeyhtiöt tarkistavat jatkossa työtulojen tasot säännöllisesti joka kolmas vuosi. Eläkeyhtiöt tekevät yrittäjille tarkistuksista kirjallisen ehdotuksen, johon yrittäjien edellytetään reagoivan määräajassa. Yrittäjä voi täydentää ehdotusta antamalla täydentäviä tietoja työtulonsa tasosta.

Työtulopäätösten parempi perustelu

Eläkeyhtiöiden työtulopäätökset ovat yrittäjille merkittäviä heidän toimeentulonsa näkökulmasta, koska työtulo vaikuttaa laajasti yrittäjän sosiaaliturvaan. Työtulon vahvistaminen perustuu laissa säädettyyn työtulon määritelmään ja sen pohjalta tehtyyn kokonaisharkintaan. Kun päätöksen tekeminen edellyttää eri seikkojen punnintaa ja kokonaisarviointia, päätöksen perustelujen merkitys korostuu.

Lakimuutoksessa edellytetäänkin, että työtulopäätökset ja niissä käytetyt tiedot perustellaan jatkossa paremmin. Muutos hälventää epätietoisuutta työtulojen määrittelyn perusteista lisäämällä päätösten läpinäkyvyyttä. Selkeämmät perustelut mahdollistavat myös eläkeyhtiöiden työtulokäytäntöjen yhdenmukaisuuden valvonnan.

Ilmariselle on tärkeää toimia vastuullisesti yrittäjien eläketurvan toimeenpanijana

Ilmariselle on tärkeää huolehtia yrittäjien riittävästä eläketurvasta lain edellyttämällä tavalla. Suomen järjestely, jossa yrittäjien eläkemaksu ja -turva määräytyy arvioidun työtulon perusteella verotettavien tulojen sijaan, on kansainvälisesti vertailtuna poikkeuksellinen. YEL-lakiuudistuksella selkeytetään työtulokäsitettä ja sen kriteereitä, mikä helpottaa työtulojen määrittämistä ja ylläpitoa oikealla tasolla.

Eläkeyhtiöt eivät hyödy taloudellisesti työtulojen tason nostosta tai suuremmista YEL-maksuista, sillä YEL-maksut menevät eläkkeellä olevien yrittäjien eläkkeisiin. Eläkeyhtiöiden toimintakustannuksiin tarkoitettu euromääräinen hoitokulukorvaus on sidottu YEL-vakuutusten kappalemäärään.

Ilmarisen tavoitteena on parantaa yrittäjäasiakkaidensa eläketurvaa. Yrittäjät ansaitsevat yhtä hyvän eläke- ja sosiaaliturvan kuin palkansaajat heti yrittäjäuran alkuvaiheesta alkaen. Asiantuntijamme neuvovat aktiivisesti yrittäjiä työtulon oikealle tasolle asettamisessa niin yrittäjäuran alussa kuin työtulojen ajan tasalla pitämisessä. Teemme päivittäin töitä sen eteen, että yrittäjät kokevat Ilmarisen ykkösvaltiksi hyvän palvelun.

Minna Hakkarainen
vakuutusjohtaja, Ilmarinen
@minnahakka65 (Twitter.com)

Lue lisää:

  • Jorma Turpeinen 4.8.2022 klo 12.55
    Vihdoin hieman valoa tuohon hämäryyteen. Kaiken pitää perustua
    Vastaa kommenttiin
  • Jarkko Gustafsson 5.8.2022 klo 14.13
    Mikä on tuottavaa työtä, jotta eläke olisi "ansaittu"?!
    Vastaa kommenttiin
  • Pentti Martikainen 8.8.2022 klo 11.50
    Ratkaiseva ei ole työpanos vaan se mitä asiakas on valmis maksamaan työpanoksesta. Monessa pienyrityksessä riippumatta työpanoksesta tulot eivät välttämättä vain riitä menoihin tai käypään palkkaan. Yrittäjä riski ja yhtiön taloudellinen tilanne ovat ratkaisevia sekä yrityksen tulovirta ja tulos. Tämän takia työpanoksen mediaani ei voida kopioida suoraan työsuhteista pohjaksi yrittäjäeläke maksuihin. Moni yrittäjä on taloudellisessa vaikeuksissa muutenkin. Se että yhteiskunta takaa yrittäjille minimieläkkeen kuten kaikille muille vähävaraisille ei voi olla peruste eläkemaksujen nostamiselle sellaiselle yrittäjälle, joilla muutenkin on taloudellisesti vaikeata. Yrityksen taloudellisesta tilanteesta ja tulo-virrasta johtuen on usein niin ettei yrittäjä voi nostaa palkkaakaan yrityksestä. Erkiseen on vielä aloittavat yritykset ja osa-aika yrittäjät. Huono pohja ehdotukselle! Pentti Martikainen KTM, yrityskonsultti
    Vastaa kommenttiin
  • Tapio Anttila 8.8.2022 klo 21.06
    Aivan älytön suunnitelma. Yrittäjiä on erilaisia. Kausi- osaaika ym. Kyllä eläkemaksut pitää perustua palkkatuloon. Eikä arvioon. jäätölönmyyjä Helsingin kauppotorilla on eri asemassa kuin Kilpisjärvellä.
    Vastaa kommenttiin
  • Karoliina Ojala 11.8.2022 klo 20.12
    Luovan työn tekijöillä mediaanipalkka ei voi olla se, mitä valtion tai kunnan tukemissa taidelaitoksissa työntekijöillä on. Yksityisyrittäjä hankkii joka työtilaisuuden itse ja maksaa kaikki kustannukset itse, toisin kuin palkansaaja taidelaitoksessa, jota pyöritetään pitkälti verotuloilla. Valtion tukemissa laitoksissa palkansaajat ovat myös työehtosopimusten piirissä. Luovan alan yrittäjällä pelkkä toimeentulo on usein satunnaista. Jos kaikki tulot, jotka ovat usein puhtaasti esimerkiksi lipputuloista riippuvaisia, menevät eläkemaksuihin, yritystoiminnan joutuu lopettamaan kokonaan ja näin luovan free-kenttä tuhoutuu täysin. Tämä olisi katastrofaalista koko kulttuurielämän kannalta. Koronan jälkeen tämä on aivan kuolinisku.
    Vastaa kommenttiin
  • Esa-Pekka Luokkamäki 13.8.2022 klo 17.26
    Sellaiset eivät saisi olla tekemässä YEL:n kanssa, jotka eivät itse ole maksaneet YEL-vakuutusta. Virkamiehen pöydän takana on helppo tehdä päätös, koska oman eläkkeen maksaa työnantaja, samoin on myös palkannauttijalla, jolla työnantaja maksaa eläkkeen. Kukaan muu kuin YEL-vakuutettu ei ymmärrä, miten korkeaa YEL-vakuutusmaksua on mahdollista maksaa- Jos lainsäädäntö nyt muutetaan, ajautuu moni pien-yrittäjä konkurssiin tai joutuu lopettamaan yrityksensä. Tämä uudistus tuo vain lisää työttömyyttä, näköjään näin Mariinin hallitus haluaa ja kepu hyväksyy tämän, kun ei kosketa MYEL-VAKUUTUKSEN rahoitukseen, jonka 50 % maksaa yhteiskunta
    Vastaa kommenttiin
  • Hannu Kantola 15.8.2022 klo 07.27
    Jos palkkatyöläisellä, joka jää palkkatyöstä eläkkeelle, on myös oma yritys, jonka voisi ottaa pois "naftaliinista" ja aloittaa uudelleen satunnaisen yritys- toiminnan. Joutuuko yrittäjä silloin maksamaan YEL-eläkettä, jos ei halua yritystoiminnan enää kasvattavan eläkettään, koska työt ovat satunnaisia?
    Vastaa kommenttiin

Lisää uusi kommentti

0/4000
Viesti on pakollinen
Nimi on pakollinen
Sähköpostiosoite on pakollinen

Lisää aiheesta

Blogit 4.8.2022

Mikä säilyisi ja muuttuisi 1.1.2023 YEL-lakimuutoksessa?

Yrittäjät ja media ovat havahtuneet vilkkaaseen keskusteluun ennen juhannusta eduskunnan käsittelyyn annetusta yrittäjän eläkelain (YEL) uudistuksesta. Koska julkisuudessa näkyy osin vääränlaisia käsityksiä suunnitteilla olevasta muutoksesta, tiivistän muutamia keskeisiä nostoja, mikä säilyisi ja muuttuisi YEL-lakimuutoksen myötä, jos hallituksen esitys pysyy eduskunnan käsittelyssä nykyisellään.

Mikä säilyisi ja muuttuisi 1.1.2023 YEL-lakimuutoksessa?

Blogit 1.8.2022

Tuliko loma tarpeeseen?

Entä jos tuleva syksy ja talvi olisivat sellaiset, että ensi kesänä loma ei tulisikaan välttämättömään tarpeeseen?

Tuliko loma tarpeeseen?

Blogit 13.7.2022

Taide luo merkityksellistä elämää myös eläkeiässä

Hyvinvoiva ikääntyvä väestö on kaikkien etu. Nykyisessä vauraassa yhteiskunnassamme hyvinvointiin liittyvät ongelmat eivät suinkaan ole kadonneet, vaan muuttaneet muotoaan. Elämän merkityksellisyyden ja osallisuuden kokemukset – tai niiden puute – ovat nousseet suurimmiksi ikääntyneen väestön hyvinvointia määrittäviksi tekijöiksi. Hyvinvointia kuitenkin edelleen tarkastellaan enimmäkseen terveyden ja taloudellisen toimeentulon näkökulmista, jolloin itse koettu elämänlaatu jää ulkoapäin määriteltyjen tavoitteiden (syö terveellisesti, liiku riittävästi!) varjoon. Hyvinvointi rakentuu ennen kaikkea yksilön kokemukselle elämästä elämisen arvoisena – merkityksellistä elämää ei saavuteta pelkästään terveyssuosituksia noudattaen.

Taide luo merkityksellistä elämää myös eläkeiässä
Lisää ajankohtaisia artikkeleita