Hyvä tietää – ensimmäisen työntekijän palkkaaminen
Ensimmäisen työntekijän palkkaaminen on varmasti yrittäjän elämän ainutlaatuisempia ja jännittävimpiä tapahtumia. Vajaa puolet Suomen yrittäjistä kasvaa työnantajien sarjaan ja työllistää vähintään yhden henkilön.
Työntekijän palkkaaminen on iloinen asia: kertoohan se usein yrityksen kasvusta ja menestyksestä. Työnantajuus tuo mukanaan myös uudenlaisia vastuita. Työnantajayrittäjän on hyvä tietää ja tarkistaa, mitä tilanteessa tulee huomioida ja mitä laki työnantajalta odottaa.
YEL vai TyEL?
Eläkevakuutus on yrittäjän tärkein vakuutus. Se on yrittäjälle pakollinen, aivan kuten sairausvakuutusmaksu. Eläkevakuutus takaa yrittäjälle eläkkeen ja on myös yrittäjän sosiaaliturvan perusta. Olipa työntekijöitä tai ei, yrittäjä vakuuttaa itsensä yrittäjän eläkevakuutuksessa eli YELissä. Ellei sitten esimerkiksi yhtiömuoto vaikuta vakuuttamiseen siten, että työ vakuutetaan työntekijän eläkelain mukaan.
Eläkevakuutus tarvitaan myös työntekijälle: näin työtekijällekin alkaa kertyä eläkettä. Yrittäjän palveluksessa oleva työntekijä vakuutetaan TyELissä. Näin tehdään aina, olipa työntekijöitä yksi tai useampia. Tai olipa työntekijä sitten kokoaikainen tai määräaikainen. Jo vähäinenkin työskentely ja yli 60 euron ansio kuukausitasolla vakuutetaan, jos työntekijä on 17–68-vuotias.
Miten se sitten hoituu? Helpointa on ottaa eläkevakuutus samasta eläkeyhtiöstä, missä yrittäjä itsekin on eläkevakuutettuna.
Jos yrityksessä on yksikin vakituinen työntekijä, työnantaja tekee Ilmarisen tai haluamansa eläkeyhtiön kanssa vakuutussopimuksen. On tärkeää, että se tehdään heti, kun työntekijä on palkattu – viimeistään seuraavan kuukauden aikana.
Työntekijän palkkaus ja sen sivukulut
Ensimmäinen työntekijä on nyt siis palkattu, hurraa! Eläkevakuutuskin on hänelle otettu. Työnantajalla lakisääteisiä sosiaalivakuutusvelvoitteita on toki muitakin, enemmän kuin itse yrittäjälle. Työnantajan velvoitteita työeläkevakuuttamisen ohella ovat:
- Sosiaaliturvamaksu (kansaneläke ja sairausvakuutus)
- Lakisääteisen tapaturmavakuutuksen ja sen liitännäisvakuutusten (työttömyysvakuutus ja työntekijöiden ryhmähenkivakuutus) ottaminen työntekijöille
Nämä tarkoittavat käytännössä työnantajamaksuja eli sivukuluja palkan päälle. Otetaanpa esimerkki. Työntekijä, jonka kuukausiansio on 2 000 euroa, maksaa pakollisine sivukuluineen työnantajalle noin 2 650 euroa. Ilmarisen verkkosivuilla voi laskea tarkemmin esimerkin avulla, mitä sivukulut tarkoittavat käytännössä. Laskuri erittelee työntekijälle maksettavat palkkakulut, työnantajan muut kustannukset eli palkan sivukulut ja työntekijän palkasta vähennettävät kulut.
Tapaturmavakuutuksen ja sen liitännäisvakuutukset, työttömyysvakuutuksen ja työntekijöiden ryhmähenkivakuutuksen, työnantaja ottaa haluamastaan vakuutusyhtiöstä. Sosiaalivakuutusmaksut työnantaja maksaa kokonaisuudessaan työeläke- ja vakuutusyhtiölle ja perii työntekijöiltä palkanmaksun yhteydessä työntekijän maksuosuuden. Verottajalle maksetaan sairausvakuutusmaksut ja työttömyysvakuutusmaksun perii Työttömyysvakuutusrahasto.
Pakollisten kulujen lisäksi työnantajan on syytä varautua myös muihin lisäkuluihin kuten sairausloman ajan palkkaan, työterveyshuollon kustannuksiin sekä vanhempainvapaiden kuluihin. Näistä Kela korvaa osan.
Minna Palomurto
Yhteyspäällikkö,
Ilmarinen
Kenelle YEL-vakuutus? Lue lisää Ilmarisen verkkosivuilta.
Lisää aiheesta
Miksi yhä useampi mielenterveyssyistä kuntoutusta hakenut saa kielteisen päätöksen? – Tässä kolme syytä
Työkyvyttömyyseläkettä haetaan eniten mielenterveyden häiriöiden vuoksi. Erityisesti nuorten työkyvyttömyyden pitkittyminen on huolestuttavaa, koska heillä olisi paljon työvuosia jäljellä. Miksi kuitenkin yhä useampi mielenterveyssyistä ammatillista kuntoutusta hakenut saa kielteisen päätöksen?
Mistä puhutaan, kun keskustellaan eläkkeiden uudistamisesta ja leikkaamisesta?
Meiltä on viime aikoina kyselty, mitä hallituksen leikkauspuheet tarkoittavat. Lisäksi moni pohtii omalta kohdaltaan, pieneneekö oma eläke, pääseekö vielä osittaiselle vanhuuseläkkeelle tai tuleeko ensi vuonna indeksikorotusta. Kaikesta voi päätellä, että julkinen keskustelu on herättänyt huolta niin työelämässä yhä olevissa kuin eläkeläisissä.
Miten muokataan työtä konkarille sopivaksi?
Työuraa ei voi ainakaan koko matkalta painella maaliin asti täydellä vauhdilla ja itseään jatkuvasti ylittäen. Tulevaisuudessa on yhä tärkeämpää, että sovitamme ja muokkaamme työtä elämäntilanteeseen sopivaksi. Sekä työssä olevasta että työelämään tulevasta työvoimasta täytyy pitää hyvää huolta. Miten voisimme entistä paremmin huomioida työn vaatimusten lisäksi työntekijöiden perustarpeet, elämäntilanteen ja terveydentilan?