Kaksi ihmistä istuvat pöydän äärellä ja katsovat tietokoneen näyttöä, kuvituskuva.
Blogit

Esimies, näin onnistut kehityskeskusteluissa

Loppuvuosi on useissa organisaatiossa kehityskeskusteluiden kuuminta aikaa. Verkko on pullollaan määritelmiä kehityskeskusteluista ja ohjeita onnistuneisiin keskusteluihin. Tuhannet yritykset valmentavat esimiehiä ja alaisia tuloksekkaisiin kehityskeskusteluihin. Miksi henkilöstökyselyissä kuitenkin usein saadaan vain keskinkertaisia arvioita kehityskeskustelujen hyödystä? Työntekijöiden kommentit esimiesten suorituksista kehityskeskusteluissa netin keskustelupalstoilla ovat surkuhupaisaa luettavaa ja saavat jokaisen itseään edes kohtuullisena esimiehenä pitävän punoittamaan kommenttien kohteena olevien esimiesten puolesta myötähäpeästä.

Peruskonsepti kehityskeskusteluihin on yksinkertainen ja kaikkien tiedossa: sitä lienee turha kerrata. Mikä meitä sitten oikein estää käymästä hyödyllisiä ja molemmille osapuolille virtaa-antavia keskusteluja, joista seuraisi yhdessä sovittavia kehitystoimenpiteitä ja niiden toteutumista? Alla on muutamia ajatuksiani esimiehenä ja HR-edustajana onnistuneisiin kehityskeskusteluihin – ennen kaikkea esimiesten poimittaviksi ja eteenpäin vietäviksi. Mielestäni kaiken punainen lanka on ennakkoon valmistautuminen.

1. Ota keskustelut tosissaan

Ensinnäkin kyse on ennakkoasenteesta: jos osapuolet suhtautuvat kehityskeskusteluun jo etukäteen tympääntyneesti, ovat onnistumisen mahdollisuudet huonot. Asenteiden pitäisi muuttua! Minulla ei ole tarjota tähän ei ole hokkuspokkus-keinoa, mutta ainakin itseäni onnistunut keskustelu ja sen johtaminen toivottuihin lopputuloksiin auttaa motivoitumaan seuraaviin keskusteluihin.

Päätä esimiehenä, että haluat satsata keskusteluihin tosissasi ja kannusta myös tiimiläisiäsi tekemään niin. Pyydä myös alaisiltasi palautetta keskustelujen onnistumisesta.

2. Varmista yhdenmukaiset odotukset

Asenteiden lisäksi kyse on ennakko-odotuksista. Jos osapuolten odotukset keskustelun sisällölle ovat erilaiset, on keskustelussa vaikea saavuttaa hyvää lopputulosta. Käy tiimisi kanssa etukäteen läpi heidän odotuksiaan kehityskeskusteluille ja kertaa keskustelun tavoitteet. Kerro myös, miten toivot alaistesi valmistautuvan keskusteluun.

Jos pidättelet korjaavan palautteen antamista koko vuoden ja läväytät kaiken pöytään keskustelussa, saat varmasti keskustelun tehokkaasti tyrehtymään ja tyrittyä. Alaisen ei tulisi kokea suuria yllätyksiä keskustelussa.

3. Tunne alaisesi

Esimiehenä sinulla tulee olla tarpeeksi ennakkotietoja keskustelun läpiviemiseksi. Jos esimiehenä et ole riittävän hyvin perillä henkilön työtehtävistä, työtilanteesta, osaamisesta tai muista alaisen työhön liittyvistä asioista, et saa keskustelusta uskottavaa ja aika menee sinun tietojen ajan tasalle päivittämiseen. Nämä itsestään selvät asiat pitää olla tiedossasi jo ennen keskustelua. Silloin voitte keskittyä oleellisiin kehittymisasioihin.

4. Pyydä myös alaista valmistautumaan ennakkoon

Kehityskeskustelun pitäisi olla alaisen – ei esimiehen – show. Jos mietit esimiehenä pääsi puhki mm. miten alaisesi työtä, työskentelyä ja osaamista pitäisi kehittää ja millä toimenpiteillä, niin keskustelusta tulee helposti sinun yksinpuheluasi eikä siitä seuraa kummallekaan mitään ”heureka!” -elämyksiä. Koska kyse on alaisen kehittymisestä, hänen tulee ottaa valmistautumisessa vähintään yhtä suuri rooli kuin esimiehen. Tässä auttaa esimerkiksi se, että alainen valmistelee keskustelun aihealueita, luonnostelee keskustelurungon ja toimittaa pohdinnan tuloksen esimiehelle jo etukäteen.

5. Varaa aikaa seurannalle

Etteivät sovitut asiat jäisi pölyttymään kehityskeskustelulomakkeelle vaan ne konkretisoituvat, kannattaa tehdä sovittujen asioiden seurannan kalenterointi jo keskustelussa tai heti sen jälkeen. Näin varmistatte, että keskustelussa sovittuihin asioihin palataan. Seuraamalla asioiden kehittymistä, ne tulevat todennäköisemmin tehtyä.

Poimi Ilmarisen työhyvinvoinnin työkaluista myös vinkkejä kehityskeskusteluihin. Löydät sieltä muun muassa ohjeen kehityskeskusteluiden käymiseen ja esimerkki lomakkeen kehityskeskusteluihin.

Minna Santala
henkilöstöpäällikkö
Ilmarinen

  • Essi Liljemark 22.2.2018 klo 22.00
    Hyviä ohjeita! Keskusteluyhteyden löytymistä ja keskustelun antoisuutta edesauttaa myös se, että huolehditaan rennosta, häiriöttömästä ympäristöstä ja varataan keskustelulle ja jälkitoimille riittävästi aikaa.
    Vastaa kommenttiin
    • Ilse Vogt 5.3.2018 klo 22.00
      Napakka kuvaus kehityskeskustelun ydinperiaatteista.
      Vastaa kommenttiin
  • Johanna Kemppinen 30.12.2018 klo 22.00
    Kehityskeskustelun jälkeen innostus tulee olla katossa ja tehdä suunnitelman työn imuun 🙂
    Vastaa kommenttiin

Lisää uusi kommentti

0/4000
Viesti on pakollinen
Nimi on pakollinen
Sähköpostiosoite on pakollinen

Lisää aiheesta

Blogit 24.6.2021

Yrittäjät ansaitsevat yhtä hyvän eläketurvan kuin palkansaajatkin

Yrittäjien luottamus eläkejärjestelmään on vaatimaton Suomen Yrittäjien tuoreen tutkimuksen perusteella, alivakuuttaminen on yleistä ja valtion rahoitus on kasvussa. Vuoroin arvostellaan yrittäjiä ja eläkevakuuttajia alivakuuttamisesta. Mistä tässä on oikein kyse?

Yrittäjät ansaitsevat yhtä hyvän eläketurvan kuin palkansaajatkin

Blogit 17.6.2021

Digitaalinen alusta on hyvä renki, mutta huono isäntä

Vuodesta 2007, eli ensimmäisen iPhonen julkaisusta lähtien, voimistunut alustatalous on kovaa vauhtia laajenemassa perinteiseen, digitalisaation ulkopuolella olleeseen palveluliiketoimintaan. Korona-aika on vauhdittanut ilmiötä, josta osoituksena on esimerkiksi valtavasti kasvaneet algoritmijohtoiset ruuan kotiinkuljetuspalvelut. Painettujen puhelinluetteloiden jäätyä historiaan, perinteiset palvelualan pienyritykset joutuvat nykyään olemaan aktiivisesti läsnä somessa, Google-hauissa, kuluttaja-arvioissa ja kilpailutuksia tekevissä palveluissa ollakseen asiakkaiden näkökulmasta olemassa.

Digitaalinen alusta on hyvä renki, mutta huono isäntä

Blogit 10.6.2021

Mitä jos lehmät lentäisivät ja kaikki tekisivät mielekkäitä töitä?

Mitä jos robotit ja tekoäly avustavat kaikista työkykyisiä? Mitä jos terveystoimijat ja eläkeyhtiöt yhdistyisivät? Tai mitä jos hyvinvointi ja työkyky onkin jatkossa vain yksilön asia ja vastuu? Entä jos nykyinen työsuhdemalli poistuisi ja kaikki olisivat yrittäjiä?

Mitä jos lehmät lentäisivät ja kaikki tekisivät mielekkäitä töitä?
Lisää ajankohtaisia artikkeleita