Blogit

Mikä eläkepäätöksen antamisessa kestää?

Niin kuin kaikki muukin maailmassa, myös eläkkeiden käsittely on nopeutunut vuosien saatossa tietotekniikan kehittyessä. Parhaimmillaan vanhuuseläkepäätöksen voi saada vuorokaudessa ja sairausperusteisen eläkepäätöksenkin parissa viikossa.

On kuitenkin tilanteita, jolloin kaikki ei mene yhtä sujuvasti. Mikä siinä päätöksessä näin digitalisoituneena aikana sitten oikein kestää? Se että kaikki ei ole automaattista. Eläkekäsittelyssä on edelleen ihmissilmiä ja ammattitaitoa vaativia työvaiheita, joiden ruuhkautuminen voi hidastaa päätöksenantoa. On myös tilanteita, jolloin käsittelyssä kestää aina. Näistä kerron seuraavaksi.

Ulkomailla työskentely, ulkomailla asuminen tai eläkkeen saaminen ulkomailta hidastaa eläkehakemuksen käsittelyä. Näin on siksi, että suomalaista eläkettä myönnettäessä on selvitettävä voiko toisen maan eläke vaikuttaa Suomen eläkkeen määrään. Toisesta maasta voidaan tarvita myös lisätietoja, joiden saaminen vie usein aikansa.

Eläkettä hakevan ansio- tai työhistoriatiedoissa voi toisinaan olla puutteita. Niiden selvittely esimerkiksi työnantajan kanssa vie aikaa. Oma eläketurva kannattaakin tarkistaa vuosittain sähköiseltä työeläkeotteelta, ja jos löydät työhistoriatiedoista puutteita, käynnistä selvittelyt hyvissä ajoin ennen eläkkeen hakemista. Näin eläkepäätöksen antaminen ei viivästy.

Kun eläkettä haetaan sairauden perusteella, tarvitaan eläkepäätöstä varten aina ajantasainen B-lääkärinlausunto. A-todistukset, kopiot kanta-arkistosta tai epikriisit tuovat lääkärille lisätietoa, mutta pelkästään niiden perusteella ei päätöstä voida tehdä. Tyypillisin syy miksi eläkepäätöksen antamisessa kestää, onkin, että yhtiö odottaa oikeita lausuntoja esimerkiksi terveydenhuollosta.

Sairausperusteisissa eläkkeissä selvitetään pääsääntöisesti aina kuntoutuksen mahdollisuudet. Tällöin eläkeasian käsittelyssä voidaan odottaa työnantajan näkemyksiä esimerkiksi työkokeilumahdollisuuksista, ja näin asian käsittely kestää.

Sairausperusteisissa etuuksissa eläkepäätöksen saaminen kestää myös usein siksi, että päätöksen tekeminen edellyttää harkintaa, ehkä jopa useamman vakuutuslääkärin ja eläkeasiantuntijan näkemystä. Lisäksi osassa eläkehakemuksia saatetaan tilannetta arvioida myös yhdessä Kelan kanssa, jos maksettavaksi on tulossa myös kansaneläkettä. Näin varmistetaan oikeudenmukainen ja huolellinen ratkaisu.

Eläkehakemusta tehdessä keskeistä on täyttää huolellisesti omat yhteystiedot, tilinumero, mistä alkaen eläkettä hakee ja erityisesti vanhuuseläkettä hakiessaan on tärkeää kertoa, milloin työsuhde päättyy. Kannattaa suosia sähköistä hakemusta, jolloin palvelu ohjaa täyttämään kaikki tärkeät osiot. Mahdollisten liitteiden toimittaminen heti hakemusvaiheessa nopeuttaa myös asian ratkaisemista.

Eläkepäätös annetaan mahdollisimman nopeasti, aina kuitenkin huolellisuusperiaatetta noudattaen. Kyse on kuitenkin loppuelämän toimeentulosta ja siksi erittäin tärkeästä päätöksestä.

  • Tapio Miettinen 1.2.2021 klo 17.52
    Ne on sitten prosessit automatisoitu niin pitkälle kuin voidaan. Vai vieläkö tarvitaan paljonkin porukkaa miettimään samoja prosesseja?
    Vastaa kommenttiin

Lisää uusi kommentti

0/4000
Viesti on pakollinen
Nimi on pakollinen
Sähköpostiosoite on pakollinen

Lisää aiheesta

Blogit 17.2.2021

Työeläke on osa elämää ja Ilmarinen yhteiskuntaa

Työurani Ilmarisessa päättyy helmikuussa 38 vuoden jälkeen. Olen saanut olla mukana hienossa tarinassa. Luon nyt muutaman katseen menneeseen, siihen, miten työeläke on elänyt ajassa ja muuttunut vuosikymmenten mittaan.

Lue artikkeli

Blogit 8.2.2021

Inflaatio – toivotun vieraan epätoivottu paluu

Rahoitusmarkkinoita voidaan ajatella kansainvälisinä cocktail-kutsuina, joihin saapuu toivottuja ja usein myös pelättyjä vieraita. Rahoitusmarkkinat ovat kuin kaljakellunta Vantaanjoella: kukaan ei suoranaisesti ole isäntä, mutta tapahtuma kerää suuren osallistujamäärän.

Lue artikkeli

Blogit 2.2.2021

Korona ravisteli HR-käytäntöjä – Muutos on mahdollisuus

Korona-ajan epävarmuus on luonut akuutin ja suuren kysynnän yhteiskunnalliselle viestinnälle ja ohjeistukselle, ja myös työnantajien viestintä- ja muutosaktiivisuudelle on ollut korostunut tarve. Korona on vauhdittanut henkilöstöjohtamisen käytäntöjen muotoilemista.

Lue artikkeli
Lisää ajankohtaisia artikkeleita