Ihmiset sohvalla pöydän äärellä, kuvituskuva.
Blogit

Huutava ihminen tarvitsee läsnäoloa

Taannoin kummipoikani ristiäisissä pappi totesi juhlaväelle kastettavan pojan olevan paikan rehellisin ihminen. Vastasyntynyt ilmaiseekin kaikki tarpeensa rehellisesti ja tyyliltään hyvin primitiivisesti. Vanhempien jatkuva läsnäolo on lapsukaiselle välttämätöntä. Nälkä, väsymys, kuuma, kylmä ja moni muu tunne ilmaistaan voimakkaasti rääkäisten, tarvittaessa monta kertaa aikaan ja paikkaan katsomatta. Kilometrien lisääntyessä sanavarasto kasvaa, toisaalta myös tunteet ja tarpeet lisääntyvät sekä muuttavat muotoaan. Teini-ikäisellä kommunikointikykyä olisi jo syvempään tunteiden ilmaisuun, mutta epävarmuutta lisää uudet kokemukset ja ajatukset sekä minäkäsityksen vahva keskeneräisyys. On haastavaa olla täysin rehellinen itselleen tai muille ihmisille, kun palikat oman pään sisällä sinkoilevat ja hakevat paikkaansa.

Aikuisiällä minäkuva on vahvistunut ja näin ollen tunteiden ja tarpeiden ilmaisukyky on teoriassa jo helpompaa. Elämä koostuu kuitenkin monista eri yhteisöistä, joissa on erilaisia sääntöjä ja kemioita ihmisten välillä. Tämä luo toisenlaista epävarmuutta, kun esimerkiksi työelämässä lähtökohtana on elannon tuottaminen itselle ja mahdollisesti muille. Psykologiset perustarpeet eivät ole kuitenkaan minnekään hävinneet: ihminen tarvitsee tulla nähdyksi, kuulluksi sekä kohdatuksi myös työelämässä.

Olen pohtinut, miten työelämässä näitä tarpeita saisi parhaiten ruokittua. Tarpeiden täyttyminen on pääasiassa omasta tekemisestä ja asennoitumisesta kiinni, ja yksi tällaisen asenteen saavuttamista edistävä tekijä on esimiehen rooli työyhteisössä. Esimiehen täytyy olla läsnä. Esimiehen kommunikoinnin perustana on empatiakyky, toisen ihmisen arvostaminen ja tekemiseen luottaminen.

Vastasyntyneen ihmisen läsnäolon tarve poikkeaa tietenkin aikuisen tarpeesta. Kuitenkin psykologisen turvan ja hyvinvoinnin mahdollistaminen on mielestäni esimiehen päävastuu, vaikka aikuisten maailmassa turva tarkoittanee enemmänkin reiluutta ja hyvinvointi ennakoitavuutta. Työelämässä esimies voi omalla toiminnallaan tukea näiden tarpeiden täyttymistä ja toisaalta taas hankaloittaa näiden toteutumista. Esimiehen läsnäolo on mielestäni olennainen osa toimivaa työelämää sekä yksilön että ryhmän kohdalla, ja huojentavaa kyllä, läsnäolo koostuu suhteellisen pienistä asioista.

Läsnäolo on fyysistä ja henkistä. Ihmisen ja ryhmän toiveita sekä tarpeita kannattaa kuunnella ja keskustella niistä, eli yksinkertaisesti olla mukana arjessa. Läsnäolon vaikutuksen voimakkuutta vankistaa esimiehen ymmärrys kokonaisuudesta ja konkreettisesti siitä, mitä tiimi ja sen yksittäinen jäsen tekevät. Esimies arvostaa osaamista ja luottaa ammattitaitoon tarvittaessa ohjaten sekä tavoitteet mahdollisimman selvästi ilmaisten. Tekemisen rönsyillessä tai huolen painaessa esimies palauttaa fokuksen perustehtävän suorittamiseen sekä siihen, mihin itse voidaan vaikuttaa.

Esimiehen empaattisuus ja läsnäolo nousevat arvoon arvaamattomaan henkilökohtaisen tai kollektiivisen kriisin aikana. Esimies on käytettävissä tarvittaessa, eikä asioiden setvimistä tulisi jättää esimerkiksi kuukausittaiseen tapaamisen. Tukea tarvitaan tilanteen tullen ja ongelmien selvittämiseen varataan yhteinen aika. Esimiehen tulisi pyrkiä osallistumaan ongelmien ratkaisemiseen sekä antaa parhaan mahdollisen tuen luottaen työntekijän substanssiosaamiseen. Kuten useassa asiassa niin tässäkään lopputulos ei välttämättä ole paras anti, vaan yhdessä sen saavuttamiseksi tehty työ luo jo itsessään paljon hyvää.

Oskar Francke
palvelupäällikkö
Ilmarinen

Tee Ilmarisen testi ja tarkista, kuinka valmis sinä olet tulevaisuuden työelämään! futurescore.ilmarinen.fi

Pidä huolta omasta hymystäsi. Hymyyn eli parempaan työkykyyn ja hyvinvointiin kannattaa sijoittaa, jotta voit rakentaa parempaa työelämää. Katso: www.ilmarinen.fi/hymy

  • Ilkka vuori 22.12.2017 klo 22.00
    Lienet yksi niistä - kun täällä vouhkaat…
    Vastaa kommenttiin
  • Sirpa 27.12.2017 klo 22.00
    Hyvä kirjoitus : )
    Vastaa kommenttiin

Lisää uusi kommentti

0/4000
Viesti on pakollinen
Nimi on pakollinen
Sähköpostiosoite on pakollinen

Lisää aiheesta

Blogit 3.5.2021

Exit koronasta -suunnitelma työpaikoille – oikeastiko?

Viime viikkojen päivän ilahduttavin hetki on ollut noin kello 11.35, jolloin THL on julkistanut uudet koronaluvut. Ne ovat olleet laskusuunnassa ja yrityksissä on ruvettu entistä rohkeammin keskustelemaan etätyöläisten toimistoille paluusta.

Exit koronasta -suunnitelma työpaikoille – oikeastiko?

Blogit 28.4.2021

Alhainen korkotaso nakertaa tulevia eläkkeitä – miten säästämme lapsillemme 100 miljardia?

Suomalaisten eläkevaroja rahastoidaan, mutta samalla alhainen korkotaso syö odotettuja sijoitusten tuottoja. Onnistummeko nostamaan odotettuja sijoitustuottoja yhdellä prosenttiyksiköllä ja helpottamaan tulevien sukupolvien taakkaa 100 miljardilla eurolla? Katse tulisi kiinnittää siihen, miten eläkeyhtiöiden sijoitustoimintaan saadaan lisäjoustoja vastuuvelan tai vakavaraisuusvaateiden laskentaa muokkaamalla.

Alhainen korkotaso nakertaa tulevia eläkkeitä – miten säästämme lapsillemme 100 miljardia?

Blogit 21.4.2021

Korona – uusi naula globalisaation arkkuun?

Globalisaatio on ollut hyvä asia monin tavoin. Ihmisten välisen kanssakäymisen lisääntyminen lisää ymmärrystä, vähentää konflikteja ja rikastuttaa kokemusmaailmaamme. Lisäksi globalisaation tuomat elintasohyödyt ovat olleet merkittäviä ainakin meille suomalaisille. Suomi on pieni avotalous, jolle kansainvälinen kauppa on elintason säilyttämisen kannalta keskeistä. Suomi vie ja tuo, nettohyödyt ovat kansantaloudelle ja kansalaisille ilmeiset.

Korona – uusi naula globalisaation arkkuun?
Lisää ajankohtaisia artikkeleita