Menestystä työkykyjohtamisella?
Otsikon kysymyksen esitin Kauppalehden Menestyjät -tapahtumassa Ilmarisen puheenvuorossa. Jo muutama luku Finterveys 2017 -tutkimuksesta liittyen suomalaisten terveyteen pysäyttää: 60 prosentilla naisista on korkea kolesteroli, 75 prosenttia miehistä on vähintään ylipainoisia ja 25 prosenttia nukkuu mielestään liian vähän. Työkyvyn käsite on vielä laajempi.
Työkyvyn pohjana on ihmisen fyysinen ja psyykkinen toimintakyky, mutta työkyvyssä on kyse aina myös itse työstä ja sitä kautta myös esimerkiksi osaamisesta ja motivaatiosta. Ihminen voi olla työkyvytön yhteen työhön, mutta työkykyinen tai osatyökykyinen toiseen työhön. Työn muutos on tuonut työelämään uusia mahdollisuuksia, mutta myös uudenlaisia riskejä ja uudessa mittakaavassa. Väestö vanhenee, töissä ollaan pidempään ja toisaalta työelämään on tullut sukupolvi, jonka odotukset työlle ja johtamiselle voivat olla erilaiset.
Työkyvyttömyyseläkkeet ja pitkät sairauspoissaolot ovat kääntyneet nousuun ja yksi merkittävä tekijä on mielenterveysongelmien kasvu, joka on noussut tuki- ja liikuntaelinsairauksien rinnalle työkyvyttömyyden syynä. Viime vuonna noin 20 000 ihmistä jäi työkyvyttömyyseläkkeelle. Jokainen työkyvyttömyystapaus, joka saadaan ennaltaehkäistyä tai ihminen kuntoutettua takaisin työelämään on inhimillisesti arvokasta. Se on myös taloudellisesti kannattavaa. Tekemätön työ maksoi suomalaisille yrityksille 3,6mrd euroa (Lähde: Tekemättömän työn katsaus 2019) ja mielenterveysongelmien kustannukset Suomessa ovat 5,3% BKT:sta (Lähde: Työterveyslaitos).
Hyvä henkilöstökokemus tuottaa hyvää asiakaskokemusta
Toinen näkökulma on henkilöstön hyvinvoinnin merkitys yrityksen tulokseen ja uudistumiseen. Mitä osaavampia me olemme ja mitä paremmin me työssä voimme, sitä paremmat edellytykset meillä on auttaa yritystä liiketoimintatavoitteiden saavuttamisessa. Hyvinvoiva henkilöstö oppii vuorovaikutuksessa, luo uutta ja tuottaa erinomaista asiakaskokemusta. Asiakaskokemus syntyy työssä ja vain hyvä henkilöstökokemus tuottaa hyvää asiakaskokemusta.
Strategista työkykyjohtamista voisi lähestyä kysymyksellä, onko työkykyjohtaminen sinun yrityksessäsi kustannus vai investointi? Onko se joukko irrallisia reaktiivisia toimenpiteitä vai suunnitelmallista ja ennaltaehkäisevää ja johdetaanko sitä tavoitteilla ja mittareilla? Me osaamme huoltaa koneita, laitteita ja kiinteistöjä, mutta ei aina olla kovin hyviä tämän päivän tärkeimmän resurssin, ihmisen, huoltamisessa. Työkykyjohtamisen ei pitäisi olla erillistä, vaan osa yrityksen strategista ja operatiivista johtamista. Parhaissa yrityksissä työkykyjohtaminen ei ole HR:n irrallista tekemistä, vaan on aina myös liiketoiminnan agendalla ja sillä on vahva ylimmän johdon tuki.
Satsaukset työkykyjohtamiseen kannattaa nähdä investointina. Työkykyriskien ennaltaehkäisemisestä hyötyy niin yksilö, yritys kuin yhteiskunta.
Päivi Jääskeläinen
asiakkuusjohtaja, Ilmarinen
@jaaskelainenpa
Lue lisää
Työkykyjohtamisen vuosi - tutustu teemoihin ja hyödynnä arjessa
Tutustu Ilmarisen työkykyjohtamisen palveluihin
-
Jani Lepistö 18.12.2019 klo 20.29
Mitenkäs Ilmarisella hoidetaan työkykyjohtamista? Jutustasi pisti silmään seuraava lause: Hyvinvoiva henkilöstö oppii vuorovaikutuksessa, luo uutta ja tuottaa erinomaista asiakaskokemusta. Itsellä asiakas kokemus teidän osalta että kaks ja puol kuukautta kestänyt että teille sai yel tulon siirretty sellasena kuin sopiessa ollut puhe. Vaatinut toistakymmentä puhelua ja yhtä monta uutta henkilöä yrittänyt virheittänne korjata. Aina luvattu et homma kunnossa vaikkei ole ollut? Olen teillekki asiasta laittanut spostia kun asiakaspalveliat ei ole saaneet asiaa kuntoon. Onkohan Ilmarisen johdolta opittu kulttuuri että siirretään jollekki muulle henkilölle vaikeat asiat eikä hoideta asioita kuntoon. Ei kanneta vastuuta virheistä. Miksiköhän yel vakuutuksissa on määritelty että pitää vuosi olla samassa yhtiössä asiakkaana. Vaikka koen että ette pysty hoitamaan omaa tehtävänne ni en saa sanottua sopimusta irti.Vastaa kommenttiin
- Sami / Ilmarinen 20.12.2019 klo 08.05
Kiitos palautteesta ja pahoittelut huonosta asiakaskokemuksestanne! Välitän palautteen eteenpäin, jotta voimme parantaa toimintaamme.Vastaa kommenttiin
- Sami / Ilmarinen 20.12.2019 klo 08.05
-
HARRI KESTI 26.12.2019 klo 20.58
Toimin Pk-teollisuudelle ICT-Konsulttina n.13,5v. Sain jonkin tasoisen aivoifarktin se sen seurauksena siirryin eläkkeelle.Vastaa kommenttiin
Lisää aiheesta
Mistä puhutaan, kun keskustellaan eläkkeiden uudistamisesta ja leikkaamisesta?
Meiltä on viime aikoina kyselty, mitä hallituksen leikkauspuheet tarkoittavat. Lisäksi moni pohtii omalta kohdaltaan, pieneneekö oma eläke, pääseekö vielä osittaiselle vanhuuseläkkeelle tai tuleeko ensi vuonna indeksikorotusta. Kaikesta voi päätellä, että julkinen keskustelu on herättänyt huolta niin työelämässä yhä olevissa kuin eläkeläisissä.
Miten muokataan työtä konkarille sopivaksi?
Työuraa ei voi ainakaan koko matkalta painella maaliin asti täydellä vauhdilla ja itseään jatkuvasti ylittäen. Tulevaisuudessa on yhä tärkeämpää, että sovitamme ja muokkaamme työtä elämäntilanteeseen sopivaksi. Sekä työssä olevasta että työelämään tulevasta työvoimasta täytyy pitää hyvää huolta. Miten voisimme entistä paremmin huomioida työn vaatimusten lisäksi työntekijöiden perustarpeet, elämäntilanteen ja terveydentilan?
Monipuoliset mielenterveyspalvelut ehkäisevät ennenaikaista eläköitymistä
Käsittelemme Ilmarisessa viikoittain valtavan määrän ihmisten eläkehakemuksia ja olemme näin mukana ihmisten elämien dramaattisissakin käänteissä. Työkyvyttömyyseläkkeelle päätyminen on niin yksilön kuin yhteiskunnankin kannalta murheellinen tapahtuma. Yleisimpiä syitä työkyvyttömyyseläkkeelle ovat mielenterveyden häiriöt. Tuoreen väitöstutkimuksen perusteella mielenterveyspalveluiden kehittäminen monimuotoisemmiksi voisi estää ennenaikaista eläköitymistä.