Blogit

Työkykyjohtaminen osaksi työnantajamielikuvaa

Mitä jos yrityksesi ei saisi rekrytoitua huippuosaajia siksi, että työkykyjohtamisen taso ei teillä ole työnhakijan mielestä tarpeeksi hyvä? Työnantajamielikuvan merkitys kasvaa, ja erityisesti nuoret tutkivat työpaikkaa etsiessään organisaation arvoja ja vastuullisuutta sekä mielikuvaa työnantajana.

Työnantajamielikuvan merkitys korostuu entisestään, kun pätevistä työnhakijoista on pulaa. Tätä näen erityisesti oman työni kautta Varsinais-Suomessa: monella toimialalla on jo selkeästi haasteita rekrytoinnissa.
 
Työ- ja elinkeinoministeriön kuukausittain julkaiseman työllisyyskatsauksen mukaan marraskuun 2019 lopussa työttömien työnhakijoiden osuus työvoimasta Varsinais-Suomessa oli 7,8 prosenttia, mikä on 0,3 prosenttiyksikköä pienempi kuin vuotta aiemmin. Työttömien määrä Varsinais-Suomen maakunnassa on pienempi kuin koko maassa (8,7 %), ja yli puolessa Varsinais-Suomen kunnista työttömyys jää alle seitsemän prosentin tason.
 
Osalla paikkakunnista alueemme työnantajat joutuvatkin jo tosissaan kisaamaan osaavasta henkilöstöstä: tiettyjen ammattiryhmien kohdalla ollaan välillä todella hankalassa tilanteessa, kun päteviä hakijoita ei aina tunnu löytyvän.

Mikä on työkykyjohtamisen taso?

Kun työnhakija perehtyy kiinnostaviin organisaatioihin tai näkee työpaikkailmoituksessa mielenkiintoiseen tehtävän, mielestäni yksi olennainen asia voisi (tai pitäisi) olla potentiaalisen työnantajan työkykyjohtamisen taso. Kuinka paljon organisaatiossa sairastetaan, millainen vaihtuvuus siellä on ja millainen on esimiestyön laatu? Onko potentiaalisessa työpaikassa paljon työkyvyttömyyseläketapauksia, kuinka kauan keskimäärin työntekijät viihtyvät organisaatiossa ja millainen on työilmapiiri tehdyissä mittauksissa? Nämä mittarit kertovat, miten työntekijästä pidetään huolta. Mittareiden valossa työnhakija saisi kattavan kuvan siitä, vastaako organisaation todellisuus hienoja korulauseita työpaikkailmoituksessa.
 
Tämä avaisi toki työnantajamielikuvan lisäksi myös toisen näkökulman työkykyjohtamiseen – yksilön oman vastuun. Jos työkykyjohtamisen taso organisaatiossa näyttää mittareiden valossa hyvältä, mikä on minun oma panokseni ja sitoutumiseni työkykyyni, jos pääsen ko. organisaatioon töihin? Osaanko johtaa itseäni mm. riittävän palautumisen varmistamiseksi tai huolehdinko omasta fyysisestä kunnostani tarpeeksi työn vaatimuksiin nähden?
 
Edellä kuvatun kaltainen näkymä työkykyjohtamiseen sekä työnhakijan kiinnostus aiheeseen on toistaiseksi työkykypäällikön toiveunta, mutta voisi hyvinkin olla tavoitetila tulevaisuuden työelämässä. Yritykset panostavat tällä hetkellä työkykyjohtamiseen hyvin vaihtelevasti, ja kuvaamani työmarkkinoiden vaatima läpinäkyvyys yrityksen toimintaan ja vastuullisuuteen toisi varmasti lisäpainetta työkykyjohtamisen osaamisen ja tekemisen kasvattamiseksi.
 
Pia Eskola
työkykypäällikkö, Ilmarinen
Turku
 
 
 
  • Esko Piirainen 7.2.2020 klo 06.00
    Hyviä ajatuksia Pia! Mitenkä näät mitkä valmiudet työnantajalla olisi viedä tätä näin jalostetusti ja mikä rooli eläkeyhtiöllä voisi tässä olla?
    Vastaa kommenttiin

Lisää uusi kommentti

0/4000
Viesti on pakollinen
Nimi on pakollinen
Sähköpostiosoite on pakollinen

Lisää aiheesta

Blogit 1.6.2023

Täsmätyökykyisenä täsmätöihin?

On kulunut lähes kolme vuotta siitä, kun Ilmarisen johtaja Kari-Pekka Martimo julkaisi blogin Osittain vai riittävän työkykyinen. Ajatus täsmätyökyvystä toi erityisryhmien työllistymisen kentälle uuden ja positiivisen tavan tarkastella osatyökykyisten henkilöiden työ- ja työllistymiskykyä. Idean julkistus sattui juuri koronapandemian alussa. Mitä kuuluu täsmätyökyvylle ja täsmätyöllistymiselle nyt?

Täsmätyökykyisenä täsmätöihin?

Blogit 25.5.2023

Miten työelämän pitäisi muuttua, jotta se olisi inhimillisesti kestävää?

Suurin osa työssä käyvistä ihmisistä kokee säännöllisesti työn imua. Motivoitunutkin työntekijä voi kuitenkin kuormittua työssään liiaksi. Inhimillisesti kestävän työelämän rakentaminen vaatii sitä, että käännämme katseemme työuupumuksen ehkäisystä työn voimavarojen tukemiseen.

Miten työelämän pitäisi muuttua, jotta se olisi inhimillisesti kestävää?

Blogit 19.5.2023

Kun sairastuin, työ oli ankkurini muutoksessa

Joku viisas on sanonut, että muutos on kuin tuuli purjehtijalle. Emme voi vaikuttaa siihen, mistäpäin tuulee ja kuinka kovaa, mutta onneksi voimme säätää purjeemme niin, että myrskystä huolimatta pääsemme perille. Matruuseina meitä saattaa pelottaa, kun meillä ei ole täydellistä kontrollia ja hallintaa. Silloin on vain luotettava kapteenin kykyyn saattaa vene turvallisesti määränpäähänsä.

Kun sairastuin, työ oli ankkurini muutoksessa
Lisää ajankohtaisia artikkeleita