Blogit

Työkykyjohtaminen osaksi työnantajamielikuvaa

Mitä jos yrityksesi ei saisi rekrytoitua huippuosaajia siksi, että työkykyjohtamisen taso ei teillä ole työnhakijan mielestä tarpeeksi hyvä? Työnantajamielikuvan merkitys kasvaa, ja erityisesti nuoret tutkivat työpaikkaa etsiessään organisaation arvoja ja vastuullisuutta sekä mielikuvaa työnantajana.

Työnantajamielikuvan merkitys korostuu entisestään, kun pätevistä työnhakijoista on pulaa. Tätä näen erityisesti oman työni kautta Varsinais-Suomessa: monella toimialalla on jo selkeästi haasteita rekrytoinnissa.

Työ- ja elinkeinoministeriön kuukausittain julkaiseman työllisyyskatsauksen mukaan marraskuun 2019 lopussa työttömien työnhakijoiden osuus työvoimasta Varsinais-Suomessa oli 7,8 prosenttia, mikä on 0,3 prosenttiyksikköä pienempi kuin vuotta aiemmin. Työttömien määrä Varsinais-Suomen maakunnassa on pienempi kuin koko maassa (8,7 %), ja yli puolessa Varsinais-Suomen kunnista työttömyys jää alle seitsemän prosentin tason.

Osalla paikkakunnista alueemme työnantajat joutuvatkin jo tosissaan kisaamaan osaavasta henkilöstöstä: tiettyjen ammattiryhmien kohdalla ollaan välillä todella hankalassa tilanteessa, kun päteviä hakijoita ei aina tunnu löytyvän.

Mikä on työkykyjohtamisen taso?

Kun työnhakija perehtyy kiinnostaviin organisaatioihin tai näkee työpaikkailmoituksessa mielenkiintoiseen tehtävän, mielestäni yksi olennainen asia voisi (tai pitäisi) olla potentiaalisen työnantajan työkykyjohtamisen taso. Kuinka paljon organisaatiossa sairastetaan, millainen vaihtuvuus siellä on ja millainen on esimiestyön laatu? Onko potentiaalisessa työpaikassa paljon työkyvyttömyyseläketapauksia, kuinka kauan keskimäärin työntekijät viihtyvät organisaatiossa ja millainen on työilmapiiri tehdyissä mittauksissa? Nämä mittarit kertovat, miten työntekijästä pidetään huolta. Mittareiden valossa työnhakija saisi kattavan kuvan siitä, vastaako organisaation todellisuus hienoja korulauseita työpaikkailmoituksessa.

Tämä avaisi toki työnantajamielikuvan lisäksi myös toisen näkökulman työkykyjohtamiseen – yksilön oman vastuun. Jos työkykyjohtamisen taso organisaatiossa näyttää mittareiden valossa hyvältä, mikä on minun oma panokseni ja sitoutumiseni työkykyyni, jos pääsen ko. organisaatioon töihin? Osaanko johtaa itseäni mm. riittävän palautumisen varmistamiseksi tai huolehdinko omasta fyysisestä kunnostani tarpeeksi työn vaatimuksiin nähden?

Edellä kuvatun kaltainen näkymä työkykyjohtamiseen sekä työnhakijan kiinnostus aiheeseen on toistaiseksi työkykypäällikön toiveunta, mutta voisi hyvinkin olla tavoitetila tulevaisuuden työelämässä. Yritykset panostavat tällä hetkellä työkykyjohtamiseen hyvin vaihtelevasti, ja kuvaamani työmarkkinoiden vaatima läpinäkyvyys yrityksen toimintaan ja vastuullisuuteen toisi varmasti lisäpainetta työkykyjohtamisen osaamisen ja tekemisen kasvattamiseksi.

Pia Eskola
työkykypäällikkö, Ilmarinen
Turku

@PiaEskola

Lue lisää Ilmarisen työkykypalveluista:

Työkykyjohtamisen vuosi - tutustu teemoihin ja hyödynnä arjessa

Tutustu Ilmarisen työkykyjohtamisen palveluihin

Pia Eskola

työkykypäällikkö Muut blogikirjoitukset kirjoittajalta

Julkaistu 9.1.2020

Lukuaika 2 min

Esko Piirainen 7.2.2020 klo 06.00
Hyviä ajatuksia Pia! Mitenkä näät mitkä valmiudet työnantajalla olisi viedä tätä näin jalostetusti ja mikä rooli eläkeyhtiöllä voisi tässä olla?

Vastaa kommenttiin

Vastaa kommenttiin

Viesti (Pakollinen kenttä)

0/4000

Viesti on pakollinen

Nimi (Pakollinen kenttä) Nimi on pakollinen

Sähköpostiosoite (Pakollinen kenttä) Sähköpostiosoite on pakollinen

Lisää aiheesta

Blogit 17.8.2022

Sota aiheutti energiakriisin - miten Eurooppa pärjää uudessa tilanteessa?

Vuosi 2022 on ollut yllättävien poliittisten ja taloudellisten kulkusuuntien aikaa, jossa Euroopassa vallinnut status quo on peruuttamattomasti poissa. Entiseen tuskin on palaamista. Venäjän aloittama Ukrainan invaasio on monille maille tarkoittanut, ettei ulkopoliittiseen pelaamiseen ole enää varaa. Toisin kuin vuoden 2014 Krimin miehityksen yhteydessä, nyt on monille tullut aika valita leiri, jota haluaa nykyisessä poliittisessa ympäristössä kannattaa. Euroopan energiamarkkinat ovat tilanteesta johtuen sekaannuksen tilassa, mikä luonnollisesti kiinnostaa myös eläkesijoittajaa.

Blogit 4.8.2022

Mikä säilyisi ja muuttuisi 1.1.2023 YEL-lakimuutoksessa?

Yrittäjät ja media ovat havahtuneet vilkkaaseen keskusteluun ennen juhannusta eduskunnan käsittelyyn annetusta yrittäjän eläkelain (YEL) uudistuksesta. Koska julkisuudessa näkyy osin vääränlaisia käsityksiä suunnitteilla olevasta muutoksesta, tiivistän muutamia keskeisiä nostoja, mikä säilyisi ja muuttuisi YEL-lakimuutoksen myötä, jos hallituksen esitys pysyy eduskunnan käsittelyssä nykyisellään.