Blogit

Työkykyjohtaminen osaksi työnantajamielikuvaa

Mitä jos yrityksesi ei saisi rekrytoitua huippuosaajia siksi, että työkykyjohtamisen taso ei teillä ole työnhakijan mielestä tarpeeksi hyvä? Työnantajamielikuvan merkitys kasvaa, ja erityisesti nuoret tutkivat työpaikkaa etsiessään organisaation arvoja ja vastuullisuutta sekä mielikuvaa työnantajana.

Työnantajamielikuvan merkitys korostuu entisestään, kun pätevistä työnhakijoista on pulaa. Tätä näen erityisesti oman työni kautta Varsinais-Suomessa: monella toimialalla on jo selkeästi haasteita rekrytoinnissa.
 
Työ- ja elinkeinoministeriön kuukausittain julkaiseman työllisyyskatsauksen mukaan marraskuun 2019 lopussa työttömien työnhakijoiden osuus työvoimasta Varsinais-Suomessa oli 7,8 prosenttia, mikä on 0,3 prosenttiyksikköä pienempi kuin vuotta aiemmin. Työttömien määrä Varsinais-Suomen maakunnassa on pienempi kuin koko maassa (8,7 %), ja yli puolessa Varsinais-Suomen kunnista työttömyys jää alle seitsemän prosentin tason.
 
Osalla paikkakunnista alueemme työnantajat joutuvatkin jo tosissaan kisaamaan osaavasta henkilöstöstä: tiettyjen ammattiryhmien kohdalla ollaan välillä todella hankalassa tilanteessa, kun päteviä hakijoita ei aina tunnu löytyvän.

Mikä on työkykyjohtamisen taso?

Kun työnhakija perehtyy kiinnostaviin organisaatioihin tai näkee työpaikkailmoituksessa mielenkiintoiseen tehtävän, mielestäni yksi olennainen asia voisi (tai pitäisi) olla potentiaalisen työnantajan työkykyjohtamisen taso. Kuinka paljon organisaatiossa sairastetaan, millainen vaihtuvuus siellä on ja millainen on esimiestyön laatu? Onko potentiaalisessa työpaikassa paljon työkyvyttömyyseläketapauksia, kuinka kauan keskimäärin työntekijät viihtyvät organisaatiossa ja millainen on työilmapiiri tehdyissä mittauksissa? Nämä mittarit kertovat, miten työntekijästä pidetään huolta. Mittareiden valossa työnhakija saisi kattavan kuvan siitä, vastaako organisaation todellisuus hienoja korulauseita työpaikkailmoituksessa.
 
Tämä avaisi toki työnantajamielikuvan lisäksi myös toisen näkökulman työkykyjohtamiseen – yksilön oman vastuun. Jos työkykyjohtamisen taso organisaatiossa näyttää mittareiden valossa hyvältä, mikä on minun oma panokseni ja sitoutumiseni työkykyyni, jos pääsen ko. organisaatioon töihin? Osaanko johtaa itseäni mm. riittävän palautumisen varmistamiseksi tai huolehdinko omasta fyysisestä kunnostani tarpeeksi työn vaatimuksiin nähden?
 
Edellä kuvatun kaltainen näkymä työkykyjohtamiseen sekä työnhakijan kiinnostus aiheeseen on toistaiseksi työkykypäällikön toiveunta, mutta voisi hyvinkin olla tavoitetila tulevaisuuden työelämässä. Yritykset panostavat tällä hetkellä työkykyjohtamiseen hyvin vaihtelevasti, ja kuvaamani työmarkkinoiden vaatima läpinäkyvyys yrityksen toimintaan ja vastuullisuuteen toisi varmasti lisäpainetta työkykyjohtamisen osaamisen ja tekemisen kasvattamiseksi.
 
Pia Eskola
työkykypäällikkö, Ilmarinen
Turku
  • Esko Piirainen 7.2.2020 klo 06.00
    Hyviä ajatuksia Pia! Mitenkä näät mitkä valmiudet työnantajalla olisi viedä tätä näin jalostetusti ja mikä rooli eläkeyhtiöllä voisi tässä olla?
    Vastaa kommenttiin

Lisää uusi kommentti

0/4000
Viesti on pakollinen
Nimi on pakollinen
Sähköpostiosoite on pakollinen

Lisää aiheesta

Blogit 10.6.2021

Mitä jos lehmät lentäisivät ja kaikki tekisivät mielekkäitä töitä?

Mitä jos robotit ja tekoäly avustavat kaikista työkykyisiä? Mitä jos terveystoimijat ja eläkeyhtiöt yhdistyisivät? Tai mitä jos hyvinvointi ja työkyky onkin jatkossa vain yksilön asia ja vastuu? Entä jos nykyinen työsuhdemalli poistuisi ja kaikki olisivat yrittäjiä?

Mitä jos lehmät lentäisivät ja kaikki tekisivät mielekkäitä töitä?

Blogit 2.6.2021

Koko kylän kehnoin piika

Onnekseni synnyin tähän maailman aikaan. Osaamiseni ja ominaisuuteni sopivat varsin hyvin 2020-luvun yhteiskunnan tarpeisiin, mutta 1800-luvulla olisin ollut toivottoman ei-toivottua työvoimaa.

Koko kylän kehnoin piika

Blogit 27.5.2021

Eläkevaroille parempaa tuottoa sääntelyä kehittämällä?

Suomen ikärakenne kehittyy epäsuotuisaan suuntaan ja vanhushuoltosuhde on kasvussa. Matalan syntyvyyden myötä ikärakenteen paranemista ei voi pitää todennäköisenä tulevaisuudessakaan. Ikärakenteen muutos vaikuttaa hoivamenojen ja eläkkeiden kautta merkittävästi julkisten menojen kasvuun. Kun työikäisen väestön määrä vähenee, on entistä harvalukuisemman joukon kannettavana yhä suurempi menotaakka.

Eläkevaroille parempaa tuottoa sääntelyä kehittämällä?
Lisää ajankohtaisia artikkeleita