HR = Henkilöstö ja Robotit
Meillä Ilmarisessa henkilöstö ja robotit kuuluvat samaan organisaatioon. Mutta miksi? Eihän nyt HR ymmärrä roboteista mitään?
Ajatusmallimme lähtee siitä, että robotiikkaan liittyvät keskeiset kysymykset eivät ole teknisiä. Ne eivät liity siihen, minkä tekniikan valitsemme ohjelmistorobotiikkamme pohjaksi tai kenen konesalissa robotiikkamme pyörii. Ne liittyvät työn tulevaisuuteen. Kun robotiikka ei ole IT:n ajama hanke, keskustelu automaattisesti ohjautuu teknisistä asioista strategisiin kysymyksiin.
Muutoksen vauhti huimaa
Tekniikkaa oleellisempaa onkin pohtia, kuinka robotiikka tulee muuttamaan työelämää. Minkälaisia osaamisia meiltä tullaan tulevaisuudessa vaatimaan? Kuinka organisaatiomme toimii, kun yhä useampi työkaverimme onkin algoritmi? Ja kuinka kaikki tämä tulee muuttamaan toimintatapojamme, liiketoimintamme prosesseja ja koko työnteon luonnetta? Robotiikkaan liittyvät kysymykset koskevat meitä kaikkia ja ne ovat aivan liian tärkeitä jätettäviksi vain ammattilaisille.
Tekoälyn ja koneoppimisen alalla kehityksen vauhti huimaa. Tämä tulee muuttamaan kaikkien meidän elämää enemmän kuin nyt osaamme edes arvata. Ja on jo muuttanutkin. Tekoäly ei ole jotakin mikä joskus tulee, vaan se on jo täällä. Meidän jokaisen taskussa. Ranteessa. Autossa. Työpöydällä. Eräänä päivänä vain huomaamme, että kas – maailma on muuttunut.
Mutta miksi HR?
Työelämään koneoppiminen hiipii kahta kautta. Toisaalta robotiikka nappaa meiltä kaikilta työstämme niitä kaikkein tylsimpiä tehtäviä. Toistettavia rutiineja ja Copy-Paste -töitä: vertaa tarjoukset, etsi erot, täytä tämän kvartaalin luvut toiseen dokumenttiin. Ohjelmistorobotiikka ei vie varmastikaan kenenkään työtä sellaisenaan. Se vie vain robotin pois ihmisestä ja antaa ihmisen keskittyä luovaan työhön, asiakkaiden kohtaamiseen ja tekemään tulkintoja siitä, mitä se digityökaveri onkaan löytänyt. Kone oppii, mutta ihminen ymmärtää.
Toisaalta teknologinen kehitys on aina ja suurelta osinkin toimintatapojen muutosta. Kun toimintatavat muuttuvat, on meidän ihmisten osattava reagoida muutokseen, opittava uusia taitoja sekä muutettava käyttäytymistämme. Työ ja sen tekeminen muuttuvat ja näissä muutoksissa HR:llä on organisaatioissa keskeinen rooli.
Pysy uteliaana ja huolehdi osaamisestasi
Harkittaessa uuden henkilön rekrytointia ensimmäisen kysymyksen pitäisikin olla ”voisiko osan vanhoista tehtävistä automatisoida ja vapauttaa tehtävästä aikaa asiakkaan kohtaamiseen?” Toisaalta robotiikka ja digitalisaatio luovat koko ajan uusia osaamisvaatimuksia ja myös kokonaan uusia tehtäviä, joita eilen ei vielä ollut edes olemassa.
Vielä emme tiedä, miltä tulevaisuuden työelämä näyttää. Varmaa lienee vain se, ettei se näytä samalta kuin työelämä tänään. Ja muutos on nopeaa. Paras tapa varautua tulevaisuuden työelämään on pysyä uteliaana ja huolehtia siitä, että oma osaaminen pysyy ajassa mukana. Yrityksissä yksi HR:n keskeisimmistä tehtävistä on auttaa organisaatiota tunnistamaan tulevaisuuden tärkeitä osaamisia ja toisaalta tukea ihmisten ja koko organisaation kasvua ja kehittymistä oikeaan suuntaan.
Siksi HR on meillä = Henkilöstö ja Robotit.
Sami Ärilä
henkilöstöjohtaja
Twitter: @SamiArila, LinkedIn
Katso Ilmarisen avoimet työpaikat. Haettavana mm. robotiikan teknistä asiantuntijaa (hakuaika 6.11.2018 saakka)
Lisää aiheesta
Monipuoliset mielenterveyspalvelut ehkäisevät ennenaikaista eläköitymistä
Käsittelemme Ilmarisessa viikoittain valtavan määrän ihmisten eläkehakemuksia ja olemme näin mukana ihmisten elämien dramaattisissakin käänteissä. Työkyvyttömyyseläkkeelle päätyminen on niin yksilön kuin yhteiskunnankin kannalta murheellinen tapahtuma. Yleisimpiä syitä työkyvyttömyyseläkkeelle ovat mielenterveyden häiriöt. Tuoreen väitöstutkimuksen perusteella mielenterveyspalveluiden kehittäminen monimuotoisemmiksi voisi estää ennenaikaista eläköitymistä.
Saanko esihenkilönä kysyä, koska jäät eläkkeelle?
Eläkkeelle siirtyminen on luonnollinen osa työuraa ja elämää. Silti eläkkeelle siirtymisen suunnitelmista ei jostain syystä juurikaan puhuta ennakkoon. Vallalla on myös käsitys, ettei esihenkilö saisi edes kysyä henkilön eläköitymissuunnitelmista, koska kyse on henkilökohtaisesta päätöksestä. Tämä ei pidä paikkaansa.
Julkisen sektorin tuottavuuden parantaminen on välttämätöntä
Suomen talous sakkaa pahasti ja pysyvästi, totesi tasavallan presidentti Sauli Niinistö avatessaan valtiopäivät helmikuun alussa. Suomessa ei ole ollut merkittävää reaalista talouskasvua 16 vuoteen. Samana aikana julkisen sektorin huolestuttavan tuntuva velkaantuminen on jatkunut, Niinistö totesi. Ongelma on merkittävä. Tuottavuusloikka on välttämätöntä, ja se on mahdollista toteuttaa.