Blogit

Muokkaa työtä mielelle sopivaksi – ennen kuin on pakko

Mielenterveys on noussut erityisesti tänä vuonna keskeiseksi puheenaiheeksi työkykyjohtamisessa. Miten mielenterveyttä voi edistää työpaikoilla entistä paremmin?

Eläketurvakeskuksen ja Kelan tilastot osoittavat, että mielenterveyden häiriöt ovat nousseet niin suurimmaksi työkyvyttömyyseläkkeiden kuin sairauspoissaolojenkin perusteeksi. Nämä ovat kiistattomia lukuja. Sen sijaan ei ole selkeää näyttöä siitä, että mielenterveyden häiriöt sinällään olisivat merkitsevästi lisääntyneet. Mielenterveydestä ollaan toki aiempaa enemmän halukkaita keskustelemaan, ja kynnys hakea apua on madaltunut.

Olemme joka tapauksessa tilanteessa, jossa mielenterveys vaikuttaa aiempaa enemmän työkykyyn. Miten tämä voitaisiin huomioida työpaikoilla? Usein ensimmäinen toimenpide on lisätä työntekijöiden valmiuksia selviytyä työn kuormittavuuden kanssa. Itsensä johtamisen, ajankäytön hallinnan ja tietoisuustaitojen valmennukset ovat olleet suosittuja monilla työpaikoilla. Työntekijän valmiuksien ja voimavarojen tukeminen ei kuitenkaan yksinään toimi, jos kuormitus on liiallista tai työtilanne muutoin mahdoton.

Henkinen kuormittavuus on yksilöllinen kokemus

Jotta tilanteeseen päästäisiin toden teolla vaikuttamaan, täytyy ymmärtää, mikä työssä kuormittaa. On helppo oikaista ja todeta kiireen nyt vain kuuluvan asiaan tai toimialan olevan sellainen, jossa koko ajan vaaditaan mahdottomia. Koskaan ei kuitenkaan pitäisi oikaista ja olettaa. Henkisen kuormituksen kokemus on aina yksilöllistä ja se, mikä kuormittaa yhtä työntekijää, voi olla toiselle tärkeä voimavara. Kannattaa myös huomioida, ettei mielenterveyttä mahdollisesti uhkaava kuormitus aina johdu työstä. Työpaikoilla ei yksityiselämän asioita useinkaan voida ratkaista, mutta sopivan tuen tarjoaminen on silti mahdollista. Meillä kaikilla on sama pää harteillamme töissä ja vapaa-ajalla.

Kun kuormitustekijät on tunnistettu, voidaan ryhtyä pohtimaan tarvittavia työn muokkauksia. Usein helpoimmalta tuntuu sopia työajan muutoksista. Tämä voi kuitenkin kääntyä itseään vastaan: pahimmassa tapauksessa työntekijä yrittää tehdä samat työt kuin ennenkin mutta lyhyemmässä ajassa. Sopivasti mitoitettu kuormitus ja riittävät edellytykset sen tekemiseksi luovat pohjaa hyvinvoinnille ja mielenterveydelle. Paitsi että muokkauksilla rajataan kuormittumista, tulisi myös pyrkiä edistämään jotain seuraavista: työn sujuvuus, itsetunnon vahvistaminen ja onnistumisen kokemukset, myönteiset ihmissuhteet, armollisuus ja hyväksyntä.

Mikä on sopiva työn muokkauskeino? 

Keinoja työn muokkaamiseksi on monia. Auttaisiko työajan lyhentämisen sijaan paremmin työajan joustoista tai etätyömahdollisuuksista sopiminen? Voitaisiinko työn tavoitteita säätää tilanteeseen sopivammiksi tai pilkkoa paremmin saavutettavissa oleviin osatavoitteisiin?

Onko mahdollista rajata kuormittavia vuorovaikutustilanteita esimerkiksi asiakastyössä? Vai tukisiko tilannetta parhaiten yksintyöskentelyn välttäminen tai erilaisten työtehtävien välillä vuorotteleminen? Kumpi tukee mielenterveyttä paremmin: suurimmasta vastuualueesta luopuminen vai mahdollisuus keskittyä siihen paremmin?

Jotta työn muokkauksesta ei tulisi liian kankeaa, kannattaa kokeilla pieniä muokkauksia mahdollisimman matalalla kynnyksellä. Näin saadaan myös hälvennettyä asiaan mahdollisesti liittyviä häpeän tuntemuksia. Kun työn muokkaus on luonteva ja arkinen osa työntekoa, ei sitä tarvitse hävetä. Joskus jo se, että tietää työn tarvittaessa joustavan, voi olla riittävä tuki.

En usko, että sopivien muokkaustapojen löytäminen sinällään on kovin vaikeaa. Toki yksittäisen työntekijän kohdalla tehdyt muokkaukset vaikuttavat muiden kuormitukseen ja työkuormaa pitää pyrkiä jakamaan oikeudenmukaisesti. Reiluuden nimissä mahdolliset muokkauksen reunaehdot olisi hyvä olla mietittynä ja keskusteltuna jo ennen kuin niitä tarvitaan. Suurin haaste on työilmapiirin muokkaaminen niin, että epäkohdista ja kuormituksesta voidaan keskustella. Ja että keskustelut johtavat toimenpiteisiin, jotta ei jouduttaisi miettimään muokkauskeinoja vasta sitten, kun on pakko.

Simo Levanto
asiantuntijapsykologi, Ilmarinen
@shlevanto

  • Lakisääteinen 1.10.2020 klo 04.42
    Mielenterveysasioista työpaikoilla onkin puhuttu jo pitkään. Puhetta piisaa, tekoja ei. Ainahan sitä on kiva pohdiskella eri kulmilta ja esitellä pohdinnan tuloksia, mutta joskus kannattaa pidättäytyä siihen, mikä se yrityksen perusliiketoiminta on.
    Vastaa kommenttiin
  • Pauli Leinonen 7.10.2020 klo 13.28
    Perusliiketoiminta ja perustehtävät, näistä lähdetään liikkeelle ja työn muokkaus tukee juuri näitä. On tärkeää myös tunnistaa omat parhaat tavat tehdä työtä ja mitkä aiheuttaa stressiä, esihenkilöllä myös tieto niistä.
    Vastaa kommenttiin
  • markku turpeinen 10.10.2020 klo 14.02
    Opiskeluaikoina meillä oli liuta ”kympin tyttöjä” ja muutama vähän tyhmempi poika. Joillakin pojilla, kuten minulla oli jo jokin muu ammatti takana. Kympin tytöt olivat ahdistuneita kun oppimistulokset eivät edenneet parhailla arvosanoilla. Pojille riitti vähemmän urheilun ja juhlimisen ohella. Kuudesta pojasta valmistui viisi ennen kuin yksikään tyttö. Kaikki pojat saivat kohtuulliset ammatit. Vuosikymmenten jälkeen olen tavannut muutamia opiskelukavereita. Pojat ovat edenneet tohtoreiksi ja omien firmojen vetäjiksi, Fiksut tytöt pienipalkkaisiin sosiaali- ja terveystoimen hommiin tai työkyvyttömyyseläkkeelle.
    Vastaa kommenttiin

Lisää uusi kommentti

0/4000
Viesti on pakollinen
Nimi on pakollinen
Sähköpostiosoite on pakollinen

Lisää aiheesta

Blogit 3.5.2021

Exit koronasta -suunnitelma työpaikoille – oikeastiko?

Viime viikkojen päivän ilahduttavin hetki on ollut noin kello 11.35, jolloin THL on julkistanut uudet koronaluvut. Ne ovat olleet laskusuunnassa ja yrityksissä on ruvettu entistä rohkeammin keskustelemaan etätyöläisten toimistoille paluusta.

Exit koronasta -suunnitelma työpaikoille – oikeastiko?

Blogit 28.4.2021

Alhainen korkotaso nakertaa tulevia eläkkeitä – miten säästämme lapsillemme 100 miljardia?

Suomalaisten eläkevaroja rahastoidaan, mutta samalla alhainen korkotaso syö odotettuja sijoitusten tuottoja. Onnistummeko nostamaan odotettuja sijoitustuottoja yhdellä prosenttiyksiköllä ja helpottamaan tulevien sukupolvien taakkaa 100 miljardilla eurolla? Katse tulisi kiinnittää siihen, miten eläkeyhtiöiden sijoitustoimintaan saadaan lisäjoustoja vastuuvelan tai vakavaraisuusvaateiden laskentaa muokkaamalla.

Alhainen korkotaso nakertaa tulevia eläkkeitä – miten säästämme lapsillemme 100 miljardia?

Blogit 21.4.2021

Korona – uusi naula globalisaation arkkuun?

Globalisaatio on ollut hyvä asia monin tavoin. Ihmisten välisen kanssakäymisen lisääntyminen lisää ymmärrystä, vähentää konflikteja ja rikastuttaa kokemusmaailmaamme. Lisäksi globalisaation tuomat elintasohyödyt ovat olleet merkittäviä ainakin meille suomalaisille. Suomi on pieni avotalous, jolle kansainvälinen kauppa on elintason säilyttämisen kannalta keskeistä. Suomi vie ja tuo, nettohyödyt ovat kansantaloudelle ja kansalaisille ilmeiset.

Korona – uusi naula globalisaation arkkuun?
Lisää ajankohtaisia artikkeleita