Tieto tulevasta eläkkeestä on hyvä lääke pelkoon

Pelko on viisauden alku. Toinen seikka on eläkkeen määrä. On ajanhaaskausta tutkia mikä on oman eläkkeen taso euroissa aikanaan. Ainut millä on merkitystä on eläkkeen ostovoima ja toisaalta oma rahan tarve esimerkiksi hoitokulujen kattamiseksi tai asunnon remontoimiseksi. Suurin osa suomalaisista eläkkeellä olevista saa aivan liian pientä eläkettä. Minimitaso, jolla elää melko terve vanhus omistusasunnossa kohtuullista elämää on 2.500€/kk netto.

Vastaa kommenttiin

Hah! Toimija 1: "Eläkejärjestelmä ei takaa toimeentuloa suurten ikäluokkien jälkeisille sukupolville." Toimija 2: "Kylläpäs takaa!" Sillä lailla, onpa nyt luottavainen olo.

Vastaa kommenttiin

Maksat eläkevakuutusta 100e kuussa niin sinulle karttuu omaeläkettä 1,5e kuussa. Pitää olla sitten joskus 66,6 vuotta etäkkeellä jotta saa omansa pois. Mahtaako joku vetää välistä?

Vastaa kommenttiin

Yli 50-vuotiaana yrittäjänä päädyin siihen, ettei eläkemaksun maksaminen kannata vaan paremman tuoton saan sijoittamalla säästyvät varat yrityksen kautta. Miltä kuulostaa seuraavanlainen sijoitus? Sijoitat 55-vuotiaana 10 vuotta joka vuosi 10.000 euroa säästöön yhteensä 100.000 euron potti siis. 65 vuotiaana sinulle maksetaan tästä potista kuukausittain 463 euroa loppuelämäsi ajan (Varman laskurista). Ilman mitään reaalituottoa potti riittäisi n. 18 vuotta. Kun miehen elinajanodote 65-vuotiaana on vähemmän niin eläkejärjestelmä ei hääviä tuottoa anna. Todennäköisesti en siis välttämättä saa ostovoimakorjattuna edes euroa eurosta. Toki yel-vakuutukseen liittyy oikeus saada myös päivärahaa sairaspäiviltä ja työkyvyttömyyseläkettä. Mahdollisesti myös pientä perhe-eläkettä lapsille ja vaimolle. Vastaavasti omaan eläkepottiin tehdyt säästöt (lähes 100 % varmuudella parempine tuottoineen) jäävät minulta perintönä toisin kuin eläkejärjestelmään tekemäni sijoitukset, jos kuolen ennen kuin olen potin käyttänyt. Näitä asioita arvottaisi luultavasti toisella tavalla, jos olisi nuoren perheen pääasiallinen elättäjä ilman mitään kertynyttä varallisuutta tai muuta vakuutusturvaa. Lisäksi luotan itseeni enemmän kuin eläkejärjestelmään, vaikka toki uskon että perustoimeentulon varmistavan määrän saisinkin eläketuloa.

Vastaa kommenttiin

Bloggaaja sanoo: "Indeksin arvoa ei ymmärretä ollenkaan". Ymmärränkö asian oikein vai väärin, kuin oma ymmärrykseni sanoo että eläkeindeksi on korottanut ansaittuja eläkkeitä reaalisesti 8% viimeisten 22 vuoden aikana, eli reaalisesti keskimäärin 0,35% vuodessa? Onhan 0,35%/v tietysti aina enemmän kuin nolla, mutta ei se silti oikein vakuuta tämän systeemin ylivertaisesta mahtavuudesta.

Vastaa kommenttiin

Eläkejärjestelmä on kehitetty sellaiseksi, ettei ansaittuj eläkkeitä makseta. Se onko kyse ollut älyn puutteesta vai jostakin muusta, jää kunkin itsensä arvioitavaksi. Oma arvioni on se, että hyvätuloiset ovat keksineet heitä itseään suosivan järjestelmän. He elävät köyhempiensä siivellä ja käyttävät hyväkseen heidän ansaitsemiaan eläkkeitä. Tilastojen mukaan köyhät kuolevat aiemmin kuin ovat kerinneet kuittaamaan ansaitsemansa eläkkeet. Mutta hyvätuloiset elävät kauan senkin jälkeen, kun ovat kuitanneet ansaitsemansa eläkkeet. Edellä kuvattu tilanne vallitsi jo elinaikakertoimen käyttöönottoa. On väärin leikata pienituloisen eläkettä kertoimen avulla, koska hän ei muutenkaan saisi ansaitsemaansa eläkesummaa. Elinaikakerroin on virheellinen, koska se määräytyy vain syntymävuoden perusteella, vaikka sukupuolella ja tulotasolla on suurempi vaikutus elinaikaan. Jos pyrittäisiin oikrudenmukaisuuteen, niin nykyinen elinkaikerroin pitäisi kertoa tulotasoon perustuvalla korjauskertoimella ja edelleen sukupuoleen perustuvalla korjauskertoimella. Muuten ei päästä lähellekään sitä tavoitetta, että kukin saisi hyväkseen ansaitsemansa eläkkeen. Käytännössä pitäisi pienituloisen miehen korjatun elinaikakeroimen olla yli yhden ja hyvätuloisen naisen kertoimen pitäisi olla selvästi alle yhden. Muussa tapauksessa puheet eläkejärjestelmän oikeudenmukaisuudesta olisivat varsin vahvasti liioiteltuja. Eläkejärjestelmän korjaus vähentäisi tarvetta sosiaalisiin tulonsiirtoihin ja lisäisi maaseutukuntien pienistä eläkkeistä saamia verotuloja. Nyt verotuloja karkaa vauraitten kuntien himoeläkeläisille ja ulkomaillekin.

Vastaa kommenttiin

Verottaja on minultakin huijannut kansaneläkkeen -sen verot reilut viisitoista vuotta, mutta ei ole sitä myöntänyt Toki onhan se lain mukaista, kun on sellainen tehty. "Kaikki saavat" toitotettiin niin kauan kun rahaa kerättiin!!! Alkujaan ihan mukavan työeläkkeenkin ostosarvo on sikamaisella indeksijärjestelyllä tiputettu alle elinkulujen. Samalla kerätään edelleen sairausveroa entistä enemmän ja perustuslain vastaisesti eläkeläisiltä työssä käyviä enemmän. Kun on tullut vanhaksi ja tarvitsee vakuutuskorvauksia, niitä ei saa kuin taas lakisääteisesti kuin pienessä määrin. Vakuutusvero menee systeemin pyörittämiseen eikä sinne, mistä se kerätään.

Vastaa kommenttiin

Eläkeläisten suuri määrä voi vielä pelastaa suomen talouden. Eläkeläisten tulot tulevat eläkevakuutusyhtiön pörssisijoituksita ei valtion budjetista mutta eläkkeiden verotus on kireää suomessa. Lisäksi monella eläkeläisellä on myös omia sijoituksia jotka tuottavat osinkotulojen verotuottoja valtiolle.

Vastaa kommenttiin

Linkistä voi katsoa, että ei se ihan noin yksinkertaisesti mene: https://www.etk.fi/tutkimus-tilastot-ennusteet/tilastot/tyoelakkeiden-rahoitus/tyoelakejarjestelman-elakevarat-rahavirrat/

Vastaa kommenttiin

"Omaa tulevaa seniorivuosien toimeentuloa voikin parantaa omilla säästöillä ja sijoituksilla. Pelko eläkejärjestelmän romahtamisesta ei ole tähän kuitenkaan hyvä syy, koska eläkejärjestelmämme on hyvässä kunnossa ja sillä on hyvät mekanismit huolehtia kunnostaan. Itse en usko, että kansalaiset saadaan lajittelemaan roskat pelottelemalla ilmastonmuutoksella tai ostamaan osakesäästötilejä puhumalla eläkeromahduksesta. Pelko ei ole pitkän päälle kestävä peruste." En tiedä, onko pelko kestävä peruste, mutta toimiva se on. Aika moni lajittelee nykyään roskat ilmastonmuutoksen pelon vuoksi, ehkäistäkseen tulevien ympäristöongelmien paisumista. Osakesäästötilejä on avattu jo nyt tammikuun päivien aikana enemmän kuin PS-tilejä on avattu koko historian aikana. Kansalaiset ovat jostain syystä toimineet, vaikka lukuisat finanssialan vaikuttajat olettivat, että osakesäästötilistä ei tulisi suosittua sijoitusmuotoa. Isoin kuluttajapankkiryhmä ei ole vielä edes avannut osakesäästötilituotetta asiakkailleen, eli potentiaalia osakesäästötilien määrän kasvuun löytyy vieläkin. Työeläkkeissä iso ongelma on mm. se, että YEL-eläkkeet ovat täysin rahastoimattomia. Niitä maksetaan sitä mukaa kun työikäiset maksavat eläkemaksujaan käytännössä suoraan eläkeläisille. Eläkemenot ylittävät vuosittain kertyvät maksut, ja valtio rahoittaa budjettirahoituksella tällä hetkellä loput YEL-eläkkeistä. Syntyvyyden romahdettua joidenkin vuosikymmenten päästä voi olla tilanne, jossa tämä epäsuhta YEL-järjestelmässä kasvaa ilman, että on seuraavaa sukupolvea, joka eläkkeet maksaisi. Mela-järjestelmä on siitä kai tunnetuin esimerkki: eläkeläisiä on jo vuosikymmeniä ollut siinä noin kaksinkertainen määrä eläkemaksuja maksaviin työikäisiin verrattuna. Näin on tuettu käytännössä yksityisiä työeläkeyhtiöitä, joilla vastaavasti on vuosikymmenten ajan ollut suhteessa väestöön vastattavana ylimäärä työikäisiä ja alimäärä eläkeläisiä suhteessa väestöön. Tämä on osaltaan mahdollistanut eläkerahastojen paremman kertymisen yksityisiin eläkeyhtiöihin samalla kun osa työeläkejärjestelmästä on vuosittain perustunut valtionrahoitukseen. Työeläkevakuuttajien sijoituskulut ovat vuosittain noin 1,6 miljardia euroa, eli noin 0,8 % sijoituspääomasta, mistä pääosa menee kolmansilta osapuolilta ostettujen sijoituspalveluiden palkkioihin/kuluihin (aihetta on kansantajuistanut esim. uutinen "Eläkeyhtiöiden isot sijoituskustannukset virtaavat ulkopuolisille" vuonna 2018 Kauppalehdessä). Se on huomattavan iso menoerä ottaen huomioon sen, että merkittävä osa sijoituksista on myös pitkäaikaisissa suorissa osakesijoituksissa ja suorissa korkosijoituksissa, joista ei juuri tällaisia menoja mene. Toisin sanoen osa sijoituksista on niin korkean kulun sijoituksissa, että keskiarvosijoitusmenot kohoavat tuolle tasolle. Kun huomioidaan korkoa korolle -ilmiö, pienetkin menot saavat esimerkiksi 50 vuodessa tuotot jäämään olennaisesti jälkeen siitä indeksistä, jonka tuottojen mukaista tuotto muutoin olisi. Tekemällä itse sijoitukset suoraan vaikkapa osakkeisiin tai indeksirahastoihin, ei kuluja minimoivilla itse sijoittavilla mene niin suuria kulueriä kuin mitä työeläkeyhtiöt nyt kuluttavat rahaa finanssiteollisuuden palkkioihin. Suomalaisilla eläkerahoilla rahoitetaan ilmeisesti mm. Luxemburgilaisten pankkiirien ja siellä vaikuttavien juristien isoja tuloja, joihin uppoaa vuosittain nykyisin varsin iso siivu vuosittain suomalaista eläkerahaa.

Vastaa kommenttiin

SUURIN OSA LUOTTAA ELÄKEJÄRJESTELMÄÄN !!!??? Paras veronmaksaja on valtiolle se joka maksaa koko elämänsä veroja (ruoka, polttoaineet, auto jne. jne.) ei saa verorahoilleen vastinetta edes paljon mainostetun perusterveyden huollon kautta, sekä lisäksi maksaa pikku tuloistaan kaikki kulut euroopan kolmanneksi kalleimmassa maassa elämisestä, ja muutama vuosi eläkeikää hän kuolee pois! On lottovoitto syntyä Suomeen? Suomi on nykyisin paras maa kaikille muille täällä oleville mutta ei Suomalaisille !!!

Vastaa kommenttiin

Verovelvetti ei lopu vielä eläkkeelle päästyäkään vaan kunta ja valtio jatkavat kansalaisten kurjistamista kuolemaan asti jonka jälkeen käyvät vielä perinnön ryöstöretkellä. Olisi kohtuus saada vähentää eläkeverotuksessa täysimääräisesti kotiavun kustannukset joista kotiapu maksaa verot.

Vastaa kommenttiin

" Olisi kohtuus saada vähentää eläkeverotuksessa täysimääräisesti kotiavun kustannukset joista kotiapu maksaa verot." Noin juuri on saanut jo vuosien ajan tehdä. Eläkkeensaajien nettisivuilla todetaan asiasta: "Kotipalvelua ja niiden tukipalveluja on mahdollista saada sosiaalihuoltopalveluina arvonlisäverottomasti." "Julkisen toimijan asiakkailtaan perimät maksut sosiaalihuollosta ovat verottomia." "Yksityisen palveluntuottajan palvelut on mahdollista saada myös ilman arvonlisäveroa". "Edellytyksenä on asiakkaan sosiaalihuollon tarve eli toimintakyvyn alentuminen sairauden tai iän vuoksi". "Julkisen toimijan asiakkailtaan perimät maksut sosiaalihuollosta ovat verottomia". "Yksityisen palveluntuottajan palvelut on mahdollista saada myös ilman arvonlisäveroa. Edellytyksenä on asiakkaan sosiaalihuollon tarve eli toimintakyvyn alentuminen sairauden tai iän vuoksi." Lisäksi on mahdollista hakea kotiavun kustannuksiin myös kotitalousvähennystä verotuksessa, eli eläkeläisen on mahdollista saada palvelut sekä arvonlisäveroitta että saaden lisäksi tehdä myös kotitalousvähennyksen, jos kotiapupalvelut ovat tarpeen iän tai kunnon vuoksi.

Vastaa kommenttiin