Sairastuminen – niin arkista, niin henkilökohtaista
Terveyden heikkeneminen vaikuttaa paitsi ihmiseen itseensä, myös hänen lähipiirinsä ja työhönsä. Jokaisen kuntoutuspäätöksen takana on tarina työkyvyn heikkenemistä. Jokaisen kuntoutustarinan pääosassa on ihminen, joka kaipaa tukea ja ymmärrystä tilanteeseensa.
Minulla on vuosien kokemus kuntoutuksesta ja osatyökykyisten ihmisten kanssa työskentelystä. Ensimmäisen kosketukseni ammatilliseen kuntoutukseen sain tutkijan roolissa, missä tehtäviini kuului lukea kymmenien kuntoutujien tarinoita sairastumisesta, työskentelystä, perhe-elämästä sekä pärjäämisestä yhteiskunnassa työkyvyn heikentymisen aiheuttamien huolien ja rajoitteiden kanssa.
Nyt Ilmarisen kuntoutusasiantuntijana tarkastelen henkilön tilannetta jäljellä olevan työkyvyn sekä osaamisen summana. Ammatillisessa kuntoutuksessa täytyy toisinaan ihmisen osaamista kasvattaa, jotta saadaan jäljellä oleva työkyky käyttöön ja rajoitteet minimoitua. Tämähän on siis pelkää matematiikkaa – vai onko? En kuitenkaan voi unohtaa niitä tutkijana lukemiani kertomuksia, joissa pääosassa oli aikuisiällä sairastuva ihminen.
Terveyden horjuminen vaikuttaa koko elämään
Työkykyä horjuttava sairastuminen vaikuttaa voimakkaasti henkilön ja myös hänen lähipiirinsä elämään. Ajattele tilannetta, jossa osaat työsi, olet perustanut perheen ja kuljet elämän ruuhkavuosia päivitellen kiirettä ja pikkulapsivaiheen touhuja ystävien ja työkavereiden kanssa. Elämä soljuu ja töissä riittää kiirettä ja haastetta, välillä harmittaa esihenkilö, välillä kollega. Normimeininkiä.
Kunnes aivan vaivihkaa alat saamaan oireita, jotka vaikuttavat työskentelyysi ja muuhun elämääsi. Lopulta käyt lääkärissä, ehkä jonkun ystäväsi kehottamana. Tutkimukset alkavat, ja vaivat oireilevat vaihtelevasti. Koitat nukkua enemmän tai ottaa särkylääkkeitä. Joku tarttuu herkemmin alkoholiin. Jos harrastuksia oli, ne jäävät jaksaaksesi paremmin töissä. Töissä on tärkeää pärjätä, mutta se käy vaikeammaksi.
Odottelet tutkimustuloksia, joihin lääkäri on lähetteen tehnyt. Jonotat erilaisissa sairaalan eteisissä tietämättä, mitä tuleman pitää. Joku virkailija on ystävällinen ja kertoo lisää, toinen on kiireisempi, eikä vastaa kysymykseesi. Seuraa päivien, viikkojen ja jopa kuukausien odotus. Epäilyjä. Pelkoa. Käyntejä eri lääkäreillä, jotka antavat erilaista tietoa. Työnantaja haluaa puhua kanssasi. Et ole kyennyt keskittymään töihisi. Puolisokin on ollut väsynyt ja keskittynyt omiin asioihinsa. Lapset sentään tuovat rutiinia elämään.
Kuntoutusasiantuntija kohtaa ihmisen
Lopulta saat kutsun työterveysneuvotteluun, missä ovat mukana työnantajan ja työterveyshuollon edustajat. Sairaslomalla olet ollut jo toista kuukautta, eivätkä epämääräiset ja vaihtelevat oireet ole hävinneet vaan voimistuneet.
Työterveysneuvottelussa ohjataan täyttämään kaavake, joka menee omaan eläkeyhtiöön. Lääkäri aikoo kirjoittaa jonkun lausunnon sinne myös. Kukaan ei vielä tiedä, mitä sitten tapahtuu. Lääkäri sanoo epäilevänsä, että pystytkö enää palaamaan entiseen työhösi. Esimies lupaa tutkia vaihtoehtoja ja palata asiaan. Kaikki ovat vakavia. Mistähän saat rahaa ja koska?
Tässä on yksi tilannekuvaus eläkeyhtiön ammatilliseen kuntoutukseen tulevasta asiakkaasta, jonka kanssa aloitamme matkan kohti parempaa työkykyä usein yhdessä palveluntuottajan kanssa. Näistä lähtökohdista kohtaan ihmisen ja työni eläkeyhtiön kuntoutusasiantuntijana alkaa.
Sinikka Grönfors
kuntoutusasiantuntija
Ilmarinen
Lue lisää
Lisää aiheesta
Mistä puhutaan, kun keskustellaan eläkkeiden uudistamisesta ja leikkaamisesta?
Meiltä on viime aikoina kyselty, mitä hallituksen leikkauspuheet tarkoittavat. Lisäksi moni pohtii omalta kohdaltaan, pieneneekö oma eläke, pääseekö vielä osittaiselle vanhuuseläkkeelle tai tuleeko ensi vuonna indeksikorotusta. Kaikesta voi päätellä, että julkinen keskustelu on herättänyt huolta niin työelämässä yhä olevissa kuin eläkeläisissä.
Miten muokataan työtä konkarille sopivaksi?
Työuraa ei voi ainakaan koko matkalta painella maaliin asti täydellä vauhdilla ja itseään jatkuvasti ylittäen. Tulevaisuudessa on yhä tärkeämpää, että sovitamme ja muokkaamme työtä elämäntilanteeseen sopivaksi. Sekä työssä olevasta että työelämään tulevasta työvoimasta täytyy pitää hyvää huolta. Miten voisimme entistä paremmin huomioida työn vaatimusten lisäksi työntekijöiden perustarpeet, elämäntilanteen ja terveydentilan?
Monipuoliset mielenterveyspalvelut ehkäisevät ennenaikaista eläköitymistä
Käsittelemme Ilmarisessa viikoittain valtavan määrän ihmisten eläkehakemuksia ja olemme näin mukana ihmisten elämien dramaattisissakin käänteissä. Työkyvyttömyyseläkkeelle päätyminen on niin yksilön kuin yhteiskunnankin kannalta murheellinen tapahtuma. Yleisimpiä syitä työkyvyttömyyseläkkeelle ovat mielenterveyden häiriöt. Tuoreen väitöstutkimuksen perusteella mielenterveyspalveluiden kehittäminen monimuotoisemmiksi voisi estää ennenaikaista eläköitymistä.