Blogit

Kiinnostu, kuuntele ja ole läsnä

Työeläkeyhtiöt Ilmarinen ja Etera yhdistyivät 1.1.2018. Viime vuosi oli minulle Eteran toimitusjohtajana erikoinen. Alkuvuoden aikana neuvottelimme pienessä piirissä varsinaisen työn rinnalla yhdistymisestä. Vuorokauteen ei tullut lisätunteja, vaikka kuinka niitä kaipasin. Kollegoilleni tuli varmasti mieleen vuoden aikana: ”Mitä tuo kaveri oikein puuhaa?” En ollut niin paljon paikalla kuin ennen. Silloin kun olin paikalla, en ollut läsnä. Ajatukset olivat muualla.

Minulla oli onneksi luottamuspääomaa sen verran, että haastavasta ajasta selvisimme työyhteisönä melko vähäisin vaurioin. Mutta kyllä asetelmassa oli aineksia luottamuksen murenemiseen. Talousihminen minussa näkee tässä ilmiselvän ja merkittävän riskin. Mikään ei laske tuottavuutta asiantuntijayrityksessä yhtä nopeasti kuin keskinäisen luottamuksen menetys. Ja kun luottamuksen kerran menettää, sitä on todella vaikea, ellei mahdotonta, enää palauttaa entiselleen. Sen verran tästä vuodesta jäi arpea, että oli helppo valita lupaus vuodelle 2018: olen enemmän läsnä.

Uskon, että viime vuodesta on mahdollista oppia. Kuitenkaan se, että tiedon tasoja on monia, ei ole yrityksessä mitenkään erikoinen tilanne. Tämä ei koske pelkästään yritysjohtoja yrityssalaisuuksineen vaan myös kaikkia asiantuntijoita, joilla omalla alueellaan on syvempi asiantuntemus kuin kenelläkään muulla yrityksessä. Esimies ei todennäköisesti ole yhtä kova osaaja kuin järjestelmän syväasiantuntija.

Johtamisen ja esimiestyön rungoksi nousevatkin yhä enemmän ihmiset eli yksilöiden huomioiminen, ei niinkään asiantuntemus tai asioiden työnjohto. Tällainen johtaminen ei onnistu, ellei ole ihmisistä kiinnostunut ja ole läsnä siellä missä he ovat.

Aivan yksiselitteistä tämä ei tietenkään ole. Keskustelin viime vuonna työtilojen kehittämisestä kesätyöntekijäryhmän kanssa. Häpeän vieläkin, että minulla kesti jonkin aikaa ymmärtää, että he kommentoivat sähköisiä työtilojamme, eikä sitä, mitä minä tällä sanalla ensimmäiseksi ajattelin. He olivat tietenkin oikeassa. Etätyötä tekevässä organisaatiossa toimiva sähköinen työtila on yhtä tärkeä asia kuin fyysiset työtilat. Tämän täytyy näkyä johtamisessakin.

Elämme kaikki yhä erikoistuneemmissa informaatiokuplissa, joissa viestit menevät ristiin ja sanojen merkitykset muuttuvat tahattomasti tai tahallisesti. Luottamuspääoma on vaarassa mureta.

Tämän kehityksen edessä ei kannata jäädä passiiviseksi, vaan miettiä keinoja vaikuttaa rakentavampaan suuntaan. Ainakin omalla työpaikalla ja omassa yhteisössä. Keino on melko yksinkertainen: ole kiinnostunut lähimmäisistäsi, kuuntele ja ole läsnä.

Stefan Björkman
varatoimitusjohtaja
Ilmarinen

Kun töissä viettää lähes puolet aikuiselämästään, olisi kai reilua, että siitä edes vähän tykkäisi. Me pyysimme suomalaisia yritysjohtajia tekemään uudenvuodenlupauksia, jotka vahvistavat hyvää virettä heidän työpaikoillaan. Mikä on sinun lupauksesi?

Lisää uusi kommentti

0/4000
Viesti on pakollinen
Nimi on pakollinen
Sähköpostiosoite on pakollinen

Lisää aiheesta

Blogit 3.5.2021

Exit koronasta -suunnitelma työpaikoille – oikeastiko?

Viime viikkojen päivän ilahduttavin hetki on ollut noin kello 11.35, jolloin THL on julkistanut uudet koronaluvut. Ne ovat olleet laskusuunnassa ja yrityksissä on ruvettu entistä rohkeammin keskustelemaan etätyöläisten toimistoille paluusta.

Exit koronasta -suunnitelma työpaikoille – oikeastiko?

Blogit 28.4.2021

Alhainen korkotaso nakertaa tulevia eläkkeitä – miten säästämme lapsillemme 100 miljardia?

Suomalaisten eläkevaroja rahastoidaan, mutta samalla alhainen korkotaso syö odotettuja sijoitusten tuottoja. Onnistummeko nostamaan odotettuja sijoitustuottoja yhdellä prosenttiyksiköllä ja helpottamaan tulevien sukupolvien taakkaa 100 miljardilla eurolla? Katse tulisi kiinnittää siihen, miten eläkeyhtiöiden sijoitustoimintaan saadaan lisäjoustoja vastuuvelan tai vakavaraisuusvaateiden laskentaa muokkaamalla.

Alhainen korkotaso nakertaa tulevia eläkkeitä – miten säästämme lapsillemme 100 miljardia?

Blogit 21.4.2021

Korona – uusi naula globalisaation arkkuun?

Globalisaatio on ollut hyvä asia monin tavoin. Ihmisten välisen kanssakäymisen lisääntyminen lisää ymmärrystä, vähentää konflikteja ja rikastuttaa kokemusmaailmaamme. Lisäksi globalisaation tuomat elintasohyödyt ovat olleet merkittäviä ainakin meille suomalaisille. Suomi on pieni avotalous, jolle kansainvälinen kauppa on elintason säilyttämisen kannalta keskeistä. Suomi vie ja tuo, nettohyödyt ovat kansantaloudelle ja kansalaisille ilmeiset.

Korona – uusi naula globalisaation arkkuun?
Lisää ajankohtaisia artikkeleita