Blogit

Huono johtaminen voi maksaa yrityksille miljoonia

Kirjoitukseni otsikko saattaa vaikuttaa provosoivalta kärjistykseltä, mutta voin todistaa sen paikkansapitävyyden tuoreilla tiedoilla.

Ilmarinen on ollut mukana toteuttamassa tutkimusta, jossa yhdistetään yrityksen henkilöstötutkimuksen johtamista kuvaavat tunnusluvut yksikkökohtaisiin kannattavuuslukuihin.

Alustavat tulokset osoittavat, että johtamisen laadulla on huomattava merkitys yrityksen taloudelliselle menestykselle: Jos yksikön henkilöstö arvioi johtamisen ja yrityskulttuurin hyviksi, yksikössä tehdään selvästi parempaa tulosta kuin sellaisessa yksikössä, jossa henkilöstö kokee johtamisen heikkotasoisena.

Ero yksiköiden tuottavuudessa saattaa olla miljoonia euroja. Kyllä, miljoonia.

Voisiko enää selkeämmin todistaa, että menestystä tavoittelevalla yrityksellä ei yksinkertaisesti ole varaa olla kehittämättä hyvää johtamista ja esimiestaitoja?

Mikä johtamisessa sitten vaikuttaa tutkimuksen valossa eniten taloudelliseen tulokseen?

Yrityskulttuuri, siis esimerkiksi tavoitteiden selkeys, palkitseminen sekä tapa kohdella ihmisiä. Siis joukko johtamisen perusasioita, joita on mahdollista harjoitella ja korjata esimiesten johtamistaidoilla.

Töitä tehdään tuottavammin, kun työntekijää ei turhaan kuormiteta – kun vastuut ja tavoitteet ovat selvät, työ on itsenäistä ja se tuntuu merkitykselliseltä.

Tiedämme turhankin hyvin, millainen Suomen talouden tilanne on viime vuosina ollut. Nyt on enemmän kuin aiheellista kysyä, onko meillä varaa huonoon johtamiseen.

Yritysten talous paranisi merkittävästi suhteellisen helpoilla toimilla – johtamiseen paneutumalla.

Laatukeskus palkitsee Laatupäivänä 12. marraskuuta Parempaa työelämää -tunnustuksella omien alojensa edelläkävijöitä, jotka parantavat esimerkillisesti johtamista ja työelämän laatua. Ilmarinen on ollut mukana yritysten arvioinnissa.

Ilmarinen tekee asiakasyritystensä kanssa tiivistä yhteistyötä työhyvinvoinnin kehittämiseksi ja olemme selkeästi nähneet, että työelämän laadun ja johtamisen parantaminen on mahdollista, jos tahtoa löytyy. Ja ajatus asian suuresta merkityksestä.

On selvää, että arvioinnissa onnistuneet yritykset luovat mahdollisuudet menestyä myös tulevaisuudessa.

Timo Aro
johtaja,
asiakkuudet
Ilmarinen

  • RET 5.11.2015 klo 22.00
    Ei ole suuri yllätys, jos niissä yksiköissä joissa yrityskulttuuri ja johtaminen koetaan hyväksi, havaitaan tehtävän myös parempaa mitattua tulostakin kuin sellaisissa yksiköissä, joissa työntekijät kokevat ikäväksi olla. Hyvä johtaminen on tärkeä asia. Ei ole välttämättä silti aina ihan selvää, että mitä niukkojen resurssien vallitsessa niissä tilanteissa pitäisi lopulta kehittää, joissa henkilöstö kokee johtamisen heikkotasoisena. Johtamiseen panostaminenkaan [ainakaan ainoana toimenpiteenä] ei aina sellaisissa tilanteissa silti paranna tulosta. Toinen puoli asiasta ovat alaistaidot. Alaistaidot voivat vaikuttaa myös merkittävästi siihen, millainen yrityskuva työntekijöille muodostuu, miten yksiköt suoriutuvat, miten vuorovaikutus onnistuu tai siihen, miten johtajat työssään onnistuvat. Elleivät alaiset esimerkiksi jaa ideoitaan, kehittämiskohteitaan ja tavoitteitaan, on tuloksellinen johtaminenkin vaikeampaa. Jos alaiset osaavat antaa hyvin rakentavaa palautetta esimiehilleen, on johtajanakin helpompi ehkä kehittyä sellaiseen suuntaan, joka parantaa työyhteisön viihtyvyyttä ja tuloksellisuutta. Yksikkö, jossa on motivoituneet ja hyvät alaistaidot omaavat työntekijät, osataan vastuuta kantaa paremmin itsekin, tunnetaan sitä, missä esimies on erityisen hyvä ja missä ehkä ei (jolloin häntä voidaan niissä asioissa myös alaistenkin taholta paremmin tukea), eikä esimiehellekään aseteta tällöin niin mahdottomia odotuksia.
    Vastaa kommenttiin

Lisää uusi kommentti

0/4000
Viesti on pakollinen
Nimi on pakollinen
Sähköpostiosoite on pakollinen

Lisää aiheesta

Blogit 30.9.2021

Lisää vakautta eläkejärjestelmän rahoitukseen

Tilastokeskuksen 30.9. julkaiseman väestöennusteen mukaan syntyvyys ei ole Suomessa ikärakenteen kannalta riittävällä tasolla. Vaikka syntyvyys on aivan viime aikoina noussut hieman alimmalta tasoltaan, on ennakoitu kehitys pidemmällä aikavälillä huolestuttavaa. Suomen väestö vanhenee ja työikäisten määrä laskee. Tämä johtaa myös kysymykseen eläkkeiden rahoituksen kestävyydestä tulevaisuudessa.

Lisää vakautta eläkejärjestelmän rahoitukseen

Blogit 28.9.2021

Rakkauskirje poissaoleville työtovereille

Pandemia-aika on ollut minulle haasteellinen. Minä, ihmisrakas ja työkavereiden läsnäolosta voimaasaavaa toimistotyöntekijä, olen naputtanut konettani pääosin etätyön yksinäisyydessä. Kohtaamiset ovat tapahtuneet etänä, ja se ei todellakaan ole sama asia. Minulla on ikävä teitä, rakkaat työkaverini.

Rakkauskirje poissaoleville työtovereille
Lisää ajankohtaisia artikkeleita