Blogit

Huono johtaminen voi maksaa yrityksille miljoonia

Kirjoitukseni otsikko saattaa vaikuttaa provosoivalta kärjistykseltä, mutta voin todistaa sen paikkansapitävyyden tuoreilla tiedoilla.

Ilmarinen on ollut mukana toteuttamassa tutkimusta, jossa yhdistetään yrityksen henkilöstötutkimuksen johtamista kuvaavat tunnusluvut yksikkökohtaisiin kannattavuuslukuihin.

Alustavat tulokset osoittavat, että johtamisen laadulla on huomattava merkitys yrityksen taloudelliselle menestykselle: Jos yksikön henkilöstö arvioi johtamisen ja yrityskulttuurin hyviksi, yksikössä tehdään selvästi parempaa tulosta kuin sellaisessa yksikössä, jossa henkilöstö kokee johtamisen heikkotasoisena.

Ero yksiköiden tuottavuudessa saattaa olla miljoonia euroja. Kyllä, miljoonia.

Voisiko enää selkeämmin todistaa, että menestystä tavoittelevalla yrityksellä ei yksinkertaisesti ole varaa olla kehittämättä hyvää johtamista ja esimiestaitoja?

Mikä johtamisessa sitten vaikuttaa tutkimuksen valossa eniten taloudelliseen tulokseen?

Yrityskulttuuri, siis esimerkiksi tavoitteiden selkeys, palkitseminen sekä tapa kohdella ihmisiä. Siis joukko johtamisen perusasioita, joita on mahdollista harjoitella ja korjata esimiesten johtamistaidoilla.

Töitä tehdään tuottavammin, kun työntekijää ei turhaan kuormiteta – kun vastuut ja tavoitteet ovat selvät, työ on itsenäistä ja se tuntuu merkitykselliseltä.

Tiedämme turhankin hyvin, millainen Suomen talouden tilanne on viime vuosina ollut. Nyt on enemmän kuin aiheellista kysyä, onko meillä varaa huonoon johtamiseen.

Yritysten talous paranisi merkittävästi suhteellisen helpoilla toimilla – johtamiseen paneutumalla.

Laatukeskus palkitsee Laatupäivänä 12. marraskuuta Parempaa työelämää -tunnustuksella omien alojensa edelläkävijöitä, jotka parantavat esimerkillisesti johtamista ja työelämän laatua. Ilmarinen on ollut mukana yritysten arvioinnissa.

Ilmarinen tekee asiakasyritystensä kanssa tiivistä yhteistyötä työhyvinvoinnin kehittämiseksi ja olemme selkeästi nähneet, että työelämän laadun ja johtamisen parantaminen on mahdollista, jos tahtoa löytyy. Ja ajatus asian suuresta merkityksestä.

On selvää, että arvioinnissa onnistuneet yritykset luovat mahdollisuudet menestyä myös tulevaisuudessa.

Timo Aro
johtaja,
asiakkuudet
Ilmarinen

  • RET 5.11.2015 klo 22.00
    Ei ole suuri yllätys, jos niissä yksiköissä joissa yrityskulttuuri ja johtaminen koetaan hyväksi, havaitaan tehtävän myös parempaa mitattua tulostakin kuin sellaisissa yksiköissä, joissa työntekijät kokevat ikäväksi olla. Hyvä johtaminen on tärkeä asia. Ei ole välttämättä silti aina ihan selvää, että mitä niukkojen resurssien vallitsessa niissä tilanteissa pitäisi lopulta kehittää, joissa henkilöstö kokee johtamisen heikkotasoisena. Johtamiseen panostaminenkaan [ainakaan ainoana toimenpiteenä] ei aina sellaisissa tilanteissa silti paranna tulosta. Toinen puoli asiasta ovat alaistaidot. Alaistaidot voivat vaikuttaa myös merkittävästi siihen, millainen yrityskuva työntekijöille muodostuu, miten yksiköt suoriutuvat, miten vuorovaikutus onnistuu tai siihen, miten johtajat työssään onnistuvat. Elleivät alaiset esimerkiksi jaa ideoitaan, kehittämiskohteitaan ja tavoitteitaan, on tuloksellinen johtaminenkin vaikeampaa. Jos alaiset osaavat antaa hyvin rakentavaa palautetta esimiehilleen, on johtajanakin helpompi ehkä kehittyä sellaiseen suuntaan, joka parantaa työyhteisön viihtyvyyttä ja tuloksellisuutta. Yksikkö, jossa on motivoituneet ja hyvät alaistaidot omaavat työntekijät, osataan vastuuta kantaa paremmin itsekin, tunnetaan sitä, missä esimies on erityisen hyvä ja missä ehkä ei (jolloin häntä voidaan niissä asioissa myös alaistenkin taholta paremmin tukea), eikä esimiehellekään aseteta tällöin niin mahdottomia odotuksia.
    Vastaa kommenttiin

Lisää uusi kommentti

0/4000
Viesti on pakollinen
Nimi on pakollinen
Sähköpostiosoite on pakollinen

Lisää aiheesta

Blogit 21.7.2021

Hei liikkuja – onko mittalaitteesi renki vai isäntä?

Monelle meistä kunto- ja terveysliikkujista kesä on kestävyysliikunnan kulta-aikaa. Löydämme liikkumisen iloa muun muassa luonnosta nautiskellen kävelylenkin lomassa, lenkkipolkuja pinkoen tai pyörän selässä kiitäen. Monet hurahtavat laskemaan omia kilometrejään ja tähtäävät täysillä kohti omia tavoitteitaan tai kisailevat esimerkiksi pyöräkilometreistä Kilometrikisassa. Ranteeseen puetaan tietenkin suoritusta mittaava älylaite. Eihän sitä muuten tiedä liikkuneensa.

Hei liikkuja – onko mittalaitteesi renki vai isäntä?

Blogit 24.6.2021

Yrittäjät ansaitsevat yhtä hyvän eläketurvan kuin palkansaajatkin

Yrittäjien luottamus eläkejärjestelmään on vaatimaton Suomen Yrittäjien tuoreen tutkimuksen perusteella, alivakuuttaminen on yleistä ja valtion rahoitus on kasvussa. Vuoroin arvostellaan yrittäjiä ja eläkevakuuttajia alivakuuttamisesta. Mistä tässä on oikein kyse?

Yrittäjät ansaitsevat yhtä hyvän eläketurvan kuin palkansaajatkin

Blogit 17.6.2021

Digitaalinen alusta on hyvä renki, mutta huono isäntä

Vuodesta 2007, eli ensimmäisen iPhonen julkaisusta lähtien, voimistunut alustatalous on kovaa vauhtia laajenemassa perinteiseen, digitalisaation ulkopuolella olleeseen palveluliiketoimintaan. Korona-aika on vauhdittanut ilmiötä, josta osoituksena on esimerkiksi valtavasti kasvaneet algoritmijohtoiset ruuan kotiinkuljetuspalvelut. Painettujen puhelinluetteloiden jäätyä historiaan, perinteiset palvelualan pienyritykset joutuvat nykyään olemaan aktiivisesti läsnä somessa, Google-hauissa, kuluttaja-arvioissa ja kilpailutuksia tekevissä palveluissa ollakseen asiakkaiden näkökulmasta olemassa.

Digitaalinen alusta on hyvä renki, mutta huono isäntä
Lisää ajankohtaisia artikkeleita