Blogit

Työeläkekuntoutus on ottanut monta askelta eteenpäin – vaikutusten jatkotutkimusta tarvitaan vaikutusten parantamiseksi

Työeläkekuntoutuksen tavoitteena on tukea työssä pysymistä, kun työkyky heikkenee. Järjestelmän kehittäminen on tärkeää, koska onnistuessaan työeläkekuntoutus pienentää työkyvyttömyyden kustannuksia sekä yksilölle että yhteiskunnalle.

Lääketieteellisen tutkimuksen Duodecim-lehti julkaisi lokakuun alkupuolella Työterveyslaitoksen tutkijaryhmän tuloksia. Niiden mukaan työeläkekuntoutus vähensi täydelle työkyvyttömyyseläkkeelle siirtymistä mutta lisäsi osatyökyvyttömyyseläkkeelle siirtymistä. Tutkijoiden johtopäätös oli, että työeläkekuntoutus ei aineiston valossa näytä vähentävän tulevia työkyvyttömyyseläkevuosia.

Rekisteritutkimuksessa verrattiin vuosina 2008–2010 työeläkekuntoutuksen aloittaneita henkilöitä verrokkiryhmään, joka ei ollut ohjautunut ammatilliseen kuntoutukseen.

Kuten tutkijat toteavat, tarvitaan jatkotutkimuksia selvittämään, millaisilla keinoilla voimme parhaiten edistää työkyvyn säilymistä. Julkaistu tutkimus antaa hyvän pohjan jatkotutkimuksille.

Lisätutkimukselle on tarvetta monesta syystä. Kuntoutujamäärät ja kustannukset ovat kasvaneet merkittäviksi vuosien mittaan. Lisäksi kuntoutusta on kehitetty ja keinovalikoima on laajentunut.

Onnistuessaan työeläkekuntoutuksella on myönteinen vaikutus kuntoutujan loppuelämän tuloihin. Jos kuntoutuja pysyy työssä, hän kerryttää itselleen suurempaa eläkettä. Työeläkejärjestelmän näkökulmasta eläkemeno pienenee ja eläketulo kasvaa.

Kehittämällä toimintaa voimme kohdentaa kuntoutukseen varattuja varoja mahdollisimman vaikuttavasti ja tehokkaasti, tutkitusti toimiviin kohteisiin. Tämä on ollut myös tavoitteena monissa uudistuksissa, joita on tehty tutkimuksen kattaman jakson jälkeen eli viimeisen kymmenen vuoden aikana.

Mitä aikaisemmin aloitetaan, sen paremmat tulokset

Kuntoutusohjelmien tavoitteena on pitkäkestoinen vaikuttavuus.

Työeläkekuntoutuksen onnistumisessa keskeistä on, että kuntoutus alkaa riittävän varhaisessa vaiheessa. Varhaisen vaiheen keinoja puuttua työkyvyn heikkenemiseen ovat esimerkiksi työn muokkaus, ja osasairauspäiväraha. Näiden käytössä on vielä paljon parannettavaa.

Nyt työeläkekuntoutusta voidaan myöntää vasta, kun sitä hakevalla on työkyvyttömyyden uhka jo lähivuosina. Käytännössä ollaan siis jo lähellä työkyvyttömyyseläkettä. Tämä näkyy myös Työterveyslaitoksen tutkimuksen tuloksissa.

Työpaikkakuntoutuksesta monipuolisempaan keinovalikoimaan

Kymmenen vuotta sitten kuntoutus oli pääosin työpaikkakuntoutusta kuten työkokeiluja. Nämä toimenpiteet painottuivat tutkimuksessakin. Viime vuosina työkokeilujen rinnalle on liitetty erilaisia täydennyskoulutuksia ja muita koulutuksia pitkäkestoisempien ratkaisujen turvaamiseksi.

Kehitystä on tapahtunut niin työhön paluun malleissa kuin työeläkekuntoutuksen toimenpiteiden tukemisen kriteereissä. Arvioimme kuntoutuksen tarvetta aina, kun arvioimme saamaamme työkyvyttömyyseläkehakemusta. Voimme antaa hakijalle päätöksen oikeudesta työeläkekuntoutukseen ilman erillistä hakemusta.

Kokonaisuudessaan kuntoutujien saama tuki ja aktivointi on lisääntynyt. Kuntoutujan motivaatio vaikuttaa olennaisesti kuntoutuksen onnistumiseen.

Yhteistyö työterveyshuollon ja Kelan palvelujen kanssa on parantunut. Työpaikoilla on kehitetty varhaisen välittämisen rakenteita ja työpaikoilla pyritään tukemaan työhön palaamista. Esimiehen roolia ja vastuuta on korostettu. Eri toimijoiden yhteispeliä ja sitoutumista yhteisiin tavoitteisiin tarvitaan edelleen lisää.

Vireillä on yhteistyön tiivistäminen entisestään Kelan kanssa niin, että työeläkekuntoutukseen ohjautuminen ei viivästyisi pitkän sairauspäivärahakauden loppupuolelle. Näin kuntoutus alkaisi ilman viiveitä vaiheessa, jossa kuntoutujan toipuminen on edistynyt ja kuntoutustoimet voidaan käynnistää.

Tavoitteena on, että sairauden diagnoosi ja hoito, lääkinnällinen kuntoutus kuten fysioterapia ja ammatillinen kuntoutus muodostaisivat saumattoman ja sujuvan ketjun. Tämä tukisi hakijan paluuta terveydentilalle sopivaan työhön tapauksissa, joissa terveysongelmat uhkaavat työuran jatkumista.

Kuntoutujan tilanteen riittävän monipuolinen kartoitus kuntoutusohjelmaa suunniteltaessa on onnistuneen kuntoutuksen edellytys.

Kuntoutusohjelmat pyritään toteuttamaan mahdollisimman lähellä työelämää. Esimerkiksi työkokeilun jälkeinen työssä oppiminen työpaikassa, joka todennäköisesti voisi työllistää kuntoutujan kuntoutusohjelman jälkeen, johtaa usein hyvään ja kauaskantoiseen lopputulokseen.

Vaikuttavuutta seurataan säännöllisesti

Eläkeyhtiöt seuraavat itse kuntoutuksen tuloksellisuutta eli vaikuttavuutta. Keskitymme tässä vaikutuksiin heti kuntoutusohjelman päätyttyä. Lisäksi Eläketurvakeskus tekee säännöllisesti kolmen vuoden seurantarekisteritutkimusta kuntoutuksessa olleista.

Vuonna 2016 kaikista työeläkekuntoutuksen päättäneistä ja työelämästä kuntoutukseen tulleista kaksi kolmesta oli työssä joko kokopäiväisesti tai työssäkäyvinä eläkeläisinä. Vastaavasti kuntoutustuelta hakeutuneista reilut puolet palasi töihin. Kolmen seurantavuoden aikana työssä olevien osuus pysyi vakaana ja työttömien osuus laski.

Seuraamme onnistuneen kuntoutuksen kustannuksia vuosittain koko työeläkealalla. Vuonna 2018 onnistuneen työeläkekuntoutuksen kustannukseksi arvioitiin keskimäärin 19 500 euroa. Tämä vastasi noin vuoden työkyvyttömyyseläkemenoa.

Tutustu ammatilliseen kuntoutukseen 

  • Lakisääteinen 15.10.2020 klo 07.56
    Nytpä sitten myös Ilmarinen siirtyy puheista tekoihin.
    Vastaa kommenttiin
  • Raimo Ilaskivi 15.10.2020 klo 08.29
    Milloinka kuntoutus ulotetaan jo työeläkkeellä oleviin?
    Vastaa kommenttiin
    • Tuire Hakonen 16.10.2020 klo 04.33
      Kiitos kysymyksestä. Työeläkettä osatyökyvyttömyyseläkkeenä tai kuntoutustukena (=määräaikainen työkyvyttömyyseläke) saava henkilö kuuluu ammatillisen kuntoutuksen arvioinnin piiriin.
      Vastaa kommenttiin
  • Tuikku Karhu 16.10.2020 klo 07.26
    Kauniita ovat puheet, mutta kun se ei täällä suloisessa Suomessa toteudu. Ei pääse ammatilliseen- tai työeläkekuntoutukseen. Ei myöskään työkyvyttömyyseläkkeelle. Useat joutuvat Kelan sairauspäivärahoille ja sitä kautta peruspäivärahalle. Käsittääkseni on lain vastaista myös se, että ihmiset ovat ns. pajatoiminnassa kymmenenkin vuotta, välillä 2 viikon tauon pitäen. Osallistuja saa sen 9 euroa päivä enemmän, kaupunki yli 10 euroa/Osallistuja. Nykyään kun ei edes työkyvyttömyyseläkkeelle pääse helpolla, niin todellakin, olisi hyvä, että tätä työeläkekuntoutusta käytettäisiin. Mutta ei. Työttömien määrä lisääntyy, eikä 45+ työnhakija enää helpolla työtä saa. Ps. Suomessa on tällä hetkellä noin 70 000 työkyvytöntä työntekijää...
    Vastaa kommenttiin
  • Merja Leskinen 18.10.2020 klo 08.56
    Hyvähän pakollisia eläkemaksuja sijoittaa kun monikaan työkyvytön Ilmarisen kriteerien mukaan on työkykyinen vaikka lääkärit ovat todenneet heidät työkyvyttömäksi. Lähiomainen on yksi Ilmmarisen pompoteltava jo monien vuosien ajan ja on edelleen työkyvytön!
    Vastaa kommenttiin
  • JiiPee 19.10.2020 klo 07.32
    Onko eläkevakuutusyhtiöistäkin tullut ek:n äänitorvi ja edunvalvoja, kaikki rämpylät äkkiä takasin duuniin. Isänmaa ja hyvinvointiyhteiskunta kutsuu talkoisiin.....
    Vastaa kommenttiin

Lisää uusi kommentti

0/4000
Viesti on pakollinen
Nimi on pakollinen
Sähköpostiosoite on pakollinen

Lisää aiheesta

Blogit 10.6.2021

Mitä jos lehmät lentäisivät ja kaikki tekisivät mielekkäitä töitä?

Mitä jos robotit ja tekoäly avustavat kaikista työkykyisiä? Mitä jos terveystoimijat ja eläkeyhtiöt yhdistyisivät? Tai mitä jos hyvinvointi ja työkyky onkin jatkossa vain yksilön asia ja vastuu? Entä jos nykyinen työsuhdemalli poistuisi ja kaikki olisivat yrittäjiä?

Mitä jos lehmät lentäisivät ja kaikki tekisivät mielekkäitä töitä?

Blogit 2.6.2021

Koko kylän kehnoin piika

Onnekseni synnyin tähän maailman aikaan. Osaamiseni ja ominaisuuteni sopivat varsin hyvin 2020-luvun yhteiskunnan tarpeisiin, mutta 1800-luvulla olisin ollut toivottoman ei-toivottua työvoimaa.

Koko kylän kehnoin piika

Blogit 27.5.2021

Eläkevaroille parempaa tuottoa sääntelyä kehittämällä?

Suomen ikärakenne kehittyy epäsuotuisaan suuntaan ja vanhushuoltosuhde on kasvussa. Matalan syntyvyyden myötä ikärakenteen paranemista ei voi pitää todennäköisenä tulevaisuudessakaan. Ikärakenteen muutos vaikuttaa hoivamenojen ja eläkkeiden kautta merkittävästi julkisten menojen kasvuun. Kun työikäisen väestön määrä vähenee, on entistä harvalukuisemman joukon kannettavana yhä suurempi menotaakka.

Eläkevaroille parempaa tuottoa sääntelyä kehittämällä?
Lisää ajankohtaisia artikkeleita