Blogit

Kannattaako työn perässä muuttaa?

Automme rekisterikilvessä on paikallisen maamerkin, Archesin kivikaaren, kuva, osavaltiomme nimi ja teksti ”Life elevated”. Utahin Salt Lake Citystä tuli puolessa vuodessa koti. Kotitalomme parkkihalliin pysäköityjen autojen kilvet paljastivat, että talossamme oli muitakin junan (tai meidän tapauksessamme lentokoneen) tuomia. Tänne on muutettu ainakin naapuriosavaltioista Nevadasta, Arizonasta ja Wyomingista, mutta tulijoita on myös kauempaa – Texasista, Kaliforniasta, Washingtonista ja ulkomailta asti.

Yhdysvaltojen työvoima on perinteisesti ollut hyvin liikkuvaa. Työntekijällä ei ole samanlaista suojaa kuin Suomessa, ja lähtö saattaa tulla yllättäen. Liikkuvuus on osin pakon sanelemaa, toisaalta muuttaminen samalla kielialueella on helppoa.

Mutta eroa on myös asenteissa. Koko Yhdysvallat on rakentunut niiden työlle, jotka lähtivät tutkimaan uutta ja tavoittelemaan parempaa elämää. Töiden, tai rakkauden, perässä muuttaminen tulee täällä esi-isien perintönä. Muutto ei ole mikään big deal.

Muuttohaluttomuus on ongelma

Suomalaisia muuttaminen sen sijaan ei kiinnosta. Nordean teettämän tutkimuksen mukaan vain alle kolmasosa suomalaisista olisi valmis muuttamaan työn perässä siinäkin tapauksessa, että he jäisivät työttömiksi. Syy ei muuten ole omistusasumisessa – myös vuokralla asujat ovat yhtä muuttohaluttomia.

Muuttohaluttomuus on ongelma, sillä monilla aloilla on pulaa työntekijöistä ja osaavan työvoiman löytäminen on Suomen yrittäjien kyselyn mukaan suurin kasvun este yrityksissä. Tilanne on ongelmallinen myös työttömän kannalta: kun työpaikat syntyvät usein eri paikkoihin kuin missä ihmiset asuvat, eikä työtä muuttotappiopaikkakunnalta välttämättä löydy vaikka kuinka odottaisi.

Lasten koulut, harrastukset, puolison työt ja oma koti pitävät toki myös täällä ihmisiä aloillaan ja muuttotahti on täälläkin hiipunut väestön ikääntymisen myötä. Silti esimerkiksi tuttu tohtoripariskunta on juuri muuttamassa parempien töiden takia yli 2 000 kilometrin päähän. Mukaan lähtevät pariskunnan kouluikäiset lapset. Mikään pakko heidän ei ole lähteä, mutta uudella paikkakunnalla odottavat molemmille entisiä mieluisammat työt.

Etenkin perheellisten ihmisten muuttohalukkuus tuntuu ainakin oman, toki rajallisen, kokemuksen mukaan olevan Yhdysvalloissa huomattavasti suurempaa kuin samassa tilanteessa olevien suomalaisten into lähteä uudelle paikkakunnalle. Yhdysvalloissa uskotaan, että perhe sopeutuu. Suomessa taas arvostetaan lasten kouluja ja harrastusten pysyvyyttä – joskus jopa vanhempien työpaikkoja korkeammalle.

Työn perässä kannattaa muuttaa

Samaan aikaan erityisesti suomalaisten nuorten ja korkeasti koulutettujen ihmisten kiinnostus ulkomaille muuttoa kohtaan kasvaa. Käynnissä on kehitys, jossa koulutetut osaajat liikkuvat ja saavat lähes määritellä työnsä tekemisen ehdot, kun taas osa suomalaista kärsii rakenteellisesta työttömyydestä.

Muuttaminen, ja etenkin ulkomaille muuttaminen, on hullun hommaa – ja samalla todella antoisaa. Uuteen ympäristöön sopeutuminen, lasten päivähoidon, koulujen ja harrastusten järjestäminen, töiden löytäminen ja omien arkirutiinien uudelleen rakentaminen uudella käyvät jo työstä itsessään. Ymmärrän hyvin, jos se ei houkuta.

Työn perässä muuttaminen kuitenkin kannattaa. Tutkimuksen mukaan jopa 64 prosenttia piti kokemusta positiivisena. Mekin palasimme Suomeen monta kokemusta rikkaampina.

Aku Varamäki
työpäivämuotoilija, yrittäjä
@akuvaramaki
http://www.workdaydesigners.com/
Vuoden 2018 alun Aku tarkkaili suomalaista työelämää rapakon takaa Yhdysvalloista, Salt Lake Citystä.

Eläkevakuutus on yrittäjän tärkein vakuutus. Valitse siksi YEL-kumppanisi huolella. Ilmarisen kanssa asiointisi on vaivatonta ja eläketurvasi taattu. Olemme apuna ja tukena elämän eri tilanteissa. Tervetuloa YEL-asiakkaaksemme!

  • Harri tukiainen 19.8.2018 klo 21.00
    Vähän on mustavalkoinen näkemys.
    Vastaa kommenttiin
    • Liisa Nyqvist 20.8.2018 klo 21.00
      Työn perässä muuttamisen vaatimus on hiukan vanhanaikainen ajatus. Nykyisenä digiaikana työtä voitaisiin järjestää sinne, missä ihmiset asuvat. Todella moni tekee nykyisin työtä tietokoneella. Lisäksi monia töitä voitaisiin suunnitella uudelleen niin, että ne voisi tehdä etänä. Tässä ihan muutama esimerkki: Asiakaspalvelu puhelimitse, vakuuskäsittely, käännöstyöt, kaikenlainen suunittelu, kirjanpito ja muu taloushallinto, lääkäreillä testituloksiin ja kuviin perustuvat diagnoosit jne. Mahdollisuudet ovat rajattomat, jos niitä vain halutaan käyttää. Ainakin Suomessa tämä mahdollistaisi sen, että ihmiset voisivat asua pienemmillä paikkakunnilla väljästi ja viihtyisästi isojen kaupunkien kalliiden asuinkopperoiden sijaan.
      Vastaa kommenttiin
    • Raija Loento 21.8.2018 klo 21.00
      Ihmiset on ajettu ahtaalle ja maastamme on tullut käskytysten ja pakko. Suomi. Koti on paikka, mikä on koko hyvinvoinnin perusta. Lapset on taas unohdettu, kaverit jäävät ja viertattomuus kasvaa. Lapsemme ovat tulevaisuus !Kuinka paljon ihmisten fyysinen kantti kestää ! Mihin tämä kiire ja glopalisuus päättyy !? Ei ainakaan hyvään, kun katsoo merkkejä maailman tuhoista! Valta, rikkaus ja Amerikan meininki on valloittanut kauniin Suomen maammee. Viina virtaa, lapsia kiusataan. Oli niin rauhallista, kun Sote ja hallitus oli lomalla. !!,. Antakaa perheiden olla, missä kasvaa terveisiä lapsia! Jumalaa ei kunnioiteta, kuten sodan aikan
      Vastaa kommenttiin
  • Jukka Vuorinen 19.8.2018 klo 21.00
    Erittäin mustavalkoinen näkemys. Mutta mitä muuta voikaan odottaa suuryrityksen propaganda blogilta. Henkilökohtaisesti olisin valmis muuttamaan työn takia, jos työnantaja olisi valmis maksamaan palkkaa, jonka takia elintaso ei laskisi muuton myötä radikaalisti. Mutta kun Suomessa kaikki työ pitäisi tehdä ilmaiseksi. Eivät ole nuo yritykset vielä ymmärtäneet, että rahan pitää kiertää, tai se rahantulo loppuu.
    Vastaa kommenttiin
  • Hans C. 19.8.2018 klo 21.00
    Itse muutin ulkomailta takaisin Suomeen työpaikan perässä, miten kävi? Täysin mitätön perehdyttäminen ja yli-ihmisen vaatimukset. Mikään ei kelvannut ja irtisanoivat koeaikana. Nyt asun taas ulkomailla enkä enää edes katsele työpaikkoja Suomesta.
    Vastaa kommenttiin
  • Joku 20.8.2018 klo 21.00
    Todella paljon on myös kiinni siitä minkälainen työsuhde on tarjolla ja millä palkalla. Pääkaupunkiseudulle muutto osa-aika työhön tai alle 2000€ bruttopalkka on aika mahdoton yhtälö
    Vastaa kommenttiin
  • Juha Hämäläinen 22.8.2018 klo 21.00
    Työn perässä muuttaminen sopii toisille ja toisille ei. Kun muuttaa ulkomaille on taloudellisten etujen oltava huomattavasti paremmat kuin Suomessa. Elämä ulkomailla vaatii useimmilla kuitenkin käyntejä Suomessa useinkin. Lentoihin saa kulumaan huomattavia summia. On huomioitava, että puoliso ei välttämättä saa töitä. Taloudellinen menetys on suuri. Ja lasten koulut vouvat maksaa todella paljon kuten vakuutukset. Omien lasteni koulu maksoi 20.000€ per lapsi vuodessa. Kahdelta siis 40.000€. Lastenhoito voi maksaa myös, koska lastentarhoja ei muualla ole. Ei ainakaan halpoja. Asuminen voi kustannuksiltaan vaihdella todella paljon halvasta huippuhintaisiin. Puolisolle on suuri pettymts, jos hän joutuu jäämään koriin lapsia hoitamaan asuntoon, joka on huonompi tai pienempi kuin Suomessa oli. Pettymys on myös, jollei kotona olevalla ole autoa. Itse en lähtisi Suomesta minnekään alle 15.000€ kk-palkalla. En lähtisi edes yksin. No nyt ei enää tarvitse, koska olen jo eläkevaari.
    Vastaa kommenttiin
  • Veikko Nieminen 28.8.2018 klo 21.00
    Suomessa muuttohalukkuus on kuitenkin hyvin korkealla tasolla jos vertaa vaikka Saksaan tai Ranskaan. Saksassa pikkukaupungissa syntynyt ei muualle halua. Suomessa on laajalti muutettu vielä 80-luvulla, muuttamisen ollessa työväenluokkainen asia (Amerikan- ja Ruotsin-siirtolaisuus, suuri maaltamuutto) Vasta 90-luvulla muuttaminen alkoi olla Varamäen kuvaamaa mahdollisuutta, ekspatriutta, joka on usein osa urakehitystä. Tämä on edelleenkin mahdollista vain harvoille ja heillekin vapaaehtoista. Usein mukana on seikkailua ja huolettomuutta talousasioista. Pk-seudulle muutettiin muualta Suomesta vielä 80-luvun lopulla töiden perässä ja sieltä saattoi saada edullisen asunnon. Tänä päivänä muuttaminen ei työntekijätason ihmiselle ole helppoa koska edullista asuntoa on vaikea löytää, kaikki palkka menee asumiseen ja liikkumiseen työpaikan ja asunnon välillä koska asumisen kalleudesta johtuen edullinen asunto sijaitsee kaukana työpaikasta. Taannoin mediassa kerrottiin helsinkiläisravintoloita vaivaavasta kokkipulasta. Tämä on suoraa seurausta edellä kuvaamastani tilanteesta. Aku Varamäki kirjoittaa huippukoulutettujen ihmisten positiivisesta ongelmasta jossa jo lähtiessä mietitään lähinnä kohteen harrastusmahdollisuuksia eikä mietitä sopeutumisvaikeuksia.
    Vastaa kommenttiin
  • Elina 29.8.2018 klo 21.00
    Tämä on kirjoitettu hyvin ydinperhelähtöisestä näkökulmasta. Nykyajan eroperheissä lapset ovat usein 50/50 vanhemmillaan, ei tällaisessa tapauksessa voi pakottaa myös ex-puolisoa muuttamaan, vai pitäisikö jommankumman luopua lastensa tapaamisesta työn perässä muuttamisen vuoksi. Suomessa lapsella ei myöskään voi olla kahta virallista osoitetta.
    Vastaa kommenttiin

Lisää uusi kommentti

0/4000
Viesti on pakollinen
Nimi on pakollinen
Sähköpostiosoite on pakollinen

Lisää aiheesta

Blogit 30.7.2021

Pakollinen ihmisoikeuksien huolellisuusvelvoite on hyvä uutinen – myös sijoittajille

Sijoittajia kiinnostavat sekä toimintaympäristön riskit sijoituskohteena oleviin yrityksiin että yritysten toiminnan vaikutukset ympäröivään yhteiskuntaan ja ympäristöön. Ihmisoikeudet ovat tärkeä osa tätä kokonaisuutta. Yritystoimintaan ja ihmisoikeuksiin liittyvää tietoa on saatavilla, mutta jatkossa tarvitaan yhä kokonaisvaltaisempaa tietoa sijoituspäätösten tueksi. EU:n valmisteilla oleva yritystoiminnan ja hankintaketjujen vastuullisuutta koskeva regulaatio edellyttää yrityksiä kiinnittämään yhä tarkemmin huomiota toimintansa ihmisoikeusvaikutuksiin mahdollistaen kattavamman tiedon myös sijoittajille.

Pakollinen ihmisoikeuksien huolellisuusvelvoite on hyvä uutinen – myös sijoittajille

Blogit 21.7.2021

Hei liikkuja – onko mittalaitteesi renki vai isäntä?

Monelle meistä kunto- ja terveysliikkujista kesä on kestävyysliikunnan kulta-aikaa. Löydämme liikkumisen iloa muun muassa luonnosta nautiskellen kävelylenkin lomassa, lenkkipolkuja pinkoen tai pyörän selässä kiitäen. Monet hurahtavat laskemaan omia kilometrejään ja tähtäävät täysillä kohti omia tavoitteitaan tai kisailevat esimerkiksi pyöräkilometreistä Kilometrikisassa. Ranteeseen puetaan tietenkin suoritusta mittaava älylaite. Eihän sitä muuten tiedä liikkuneensa.

Hei liikkuja – onko mittalaitteesi renki vai isäntä?

Blogit 24.6.2021

Yrittäjät ansaitsevat yhtä hyvän eläketurvan kuin palkansaajatkin

Yrittäjien luottamus eläkejärjestelmään on vaatimaton Suomen Yrittäjien tuoreen tutkimuksen perusteella, alivakuuttaminen on yleistä ja valtion rahoitus on kasvussa. Vuoroin arvostellaan yrittäjiä ja eläkevakuuttajia alivakuuttamisesta. Mistä tässä on oikein kyse?

Yrittäjät ansaitsevat yhtä hyvän eläketurvan kuin palkansaajatkin
Lisää ajankohtaisia artikkeleita