Blogit

Kokeilukulttuuria muutoksen tuskaan

Olen taas pääsemässä pitkäaikaisen harrastuksen, juoksun makuun. Mutta se ei ole ollut helppoa! Kun juoksurutiini on ollut hukassa, uudelleen aloittaminen on ollut yhtä tuskaa. Flunssat, työmatkat ja väsymys ovat kaikki olleet hyviä syitä olla lähtemättä lenkille, vaikka todellisuudessa puolen tunnin juoksulenkkejä olisi voinut vaivatta sovittaa arkeen kevään mittaan kymmeniä.

Mutta tällaisia me ihmiset olemme. Kiireen keskellä hyvät aikomukset jäävät juuri sellaisiksi, aikomuksiksi. Sama ongelma vaivaa monia työelämän kehittäjiä ja esimiehiä. To do -lista on täynnä tärkeitä, mutta hähmäisiä kehitysjuttuja, jotka roikkuvat listalla viikosta toiseen kiireellisempien asioiden täyttäessä päivät. Should do -listaan tarttuminen ahdistaa, kun jokainen asia listalla vaatisi oman projektinsa. Miten toimeen tarttumista kehitystehtävissä voisi helpottaa?

Johdon esimerkki voi kylvää muutoksen idun

Työskentelimme taannoin erään esihenkilöasemassa työskentelevän asiantuntijan kanssa, joka oli tunnistanut alaistensa kipuilevan työaikojen rajattomuuden kanssa. Samalla, kun työ oli todella innostavaa, työntekijöiden palautuminen oli vaarassa, sillä yrityksen pikaviestinkanava täyttyi viesteistä pitkälle yöhön ja uudelleen heti aikaisin aamulla. Johtoryhmä koki tilanteeseen puuttumisen vaikeaksi, sillä myös heidän omat kalenterinsa olivat täynnä ja ainoa aika viesteihin vastaamiseen oli ilta-aikaan.

Asian kanssa kipuileva esihenkilö päätti tehdä kokeilun: hän poistaisi pikaviestimen lähestyvän hiihtolomaviikon ajaksi puhelimesta eikä lukisi lomalla sähköposteja. Kiireellisissä asioissa hän ohjeisti soittamaan. Viikon offline-aika tuntui radikaalilta ajatukselta, mutta johtaja oli valmis kokeiluun. Ja mitä tapahtui? Loma oli rentouttava, Alppien aurinko helli johtajaa ja laskupäivistä sai nauttia ilman työkeskeytyksiä. Johtaja palasi töihin rentoutuneena ja levänneenä.

Kenties merkittävämpi oli kuitenkin vaikutus, joka esimerkillä oli johdettaviin. Organisaatiossa pantiin merkille henkilön lomailu ilman yhteydenpitoa. Tiimiläiset rohkaistuivat toimimaan samalla tavalla. Muutoksen itu oli kylvetty. Se vaati vain pienen kokeilun.

Pienikin kokeilu on parempi kuin ei mitään

Vaikka usein haluaisimme työelämässä saada aikaan paljon, joskus rima kannattaa asettaa matalalle. Liikkeelle voi lähteä pienestä kokeilusta, josta voi oppia ja jonka jälkeen jatkaminen saattaa tuntua helpommalta. Meidän pitäisi myös olla sallivia itseämme kohtaan: joskus vaatimatonkin kokeilu on parasta, mihin pystymme arjen puristuksessa. Pienikin teko on silti parempi kuin ei mitään, ja se voi olla juuri se tarvittava sysäys isompaan muutokseen.

Itsekin löysin kadonneen juoksuinnostuksen huijaamalla aivojani kokeilun avulla. Kerroin itselleni, ettei minun tarvitse kuin mennä ulos haukkaamaan ilmaa lenkkivaatteissa ja kokeilla miltä se tuntuu. Lähdin juoksemaan uskotellen itselleni, että kokeilen hieman juoksua. Jo ensimmäisellä kerralla huomasin, että juokseminen tuntuikin mukavalta, eli kokeilu kannatti. Kerta kerralta lähteminen on muuttunut helpommaksi ja on jälleen arkinen ilo. Mutta hieman kokeilukulttuuria se vaati, erityisesti oman pään sisällä.

Aku Varamäki
työpäivämuotoilija, yrittäjä
@akuvaramaki
www.workdaydesigners.com

Tutustu työkykyjohtamisen palveluihin

 

  • Jarmo Kokkonen 8.10.2019 klo 13.32
    Kiitos, hyvää pohdintaa. Sama kokemus juoksemisen äärellä ja sähköpostien äärellä. Juostuani 20 vuotta varsin säännöllisesti olen oppinut siihen, että oma keho on viisas tiedonantaja. Kun vauhti ja päivän kunto ovat hyvässä suhteessa, keho löytää rytminsä ja luontevan kulkunsa ilman sykemittaria ja vauhdin tarkkailua. Samalla aivot työstävät asioita, ja tuovat tietoisuuteen sitä, mikä on tarpeen. Juokseminen on tapa ajatella, koska ihminen on kokonaisuus.
    Vastaa kommenttiin

Lisää uusi kommentti

0/4000
Viesti on pakollinen
Nimi on pakollinen
Sähköpostiosoite on pakollinen

Lisää aiheesta

Blogit 3.5.2021

Exit koronasta -suunnitelma työpaikoille – oikeastiko?

Viime viikkojen päivän ilahduttavin hetki on ollut noin kello 11.35, jolloin THL on julkistanut uudet koronaluvut. Ne ovat olleet laskusuunnassa ja yrityksissä on ruvettu entistä rohkeammin keskustelemaan etätyöläisten toimistoille paluusta.

Exit koronasta -suunnitelma työpaikoille – oikeastiko?

Blogit 28.4.2021

Alhainen korkotaso nakertaa tulevia eläkkeitä – miten säästämme lapsillemme 100 miljardia?

Suomalaisten eläkevaroja rahastoidaan, mutta samalla alhainen korkotaso syö odotettuja sijoitusten tuottoja. Onnistummeko nostamaan odotettuja sijoitustuottoja yhdellä prosenttiyksiköllä ja helpottamaan tulevien sukupolvien taakkaa 100 miljardilla eurolla? Katse tulisi kiinnittää siihen, miten eläkeyhtiöiden sijoitustoimintaan saadaan lisäjoustoja vastuuvelan tai vakavaraisuusvaateiden laskentaa muokkaamalla.

Alhainen korkotaso nakertaa tulevia eläkkeitä – miten säästämme lapsillemme 100 miljardia?

Blogit 21.4.2021

Korona – uusi naula globalisaation arkkuun?

Globalisaatio on ollut hyvä asia monin tavoin. Ihmisten välisen kanssakäymisen lisääntyminen lisää ymmärrystä, vähentää konflikteja ja rikastuttaa kokemusmaailmaamme. Lisäksi globalisaation tuomat elintasohyödyt ovat olleet merkittäviä ainakin meille suomalaisille. Suomi on pieni avotalous, jolle kansainvälinen kauppa on elintason säilyttämisen kannalta keskeistä. Suomi vie ja tuo, nettohyödyt ovat kansantaloudelle ja kansalaisille ilmeiset.

Korona – uusi naula globalisaation arkkuun?
Lisää ajankohtaisia artikkeleita