Blogit

Nuorten ajatukset työssäjaksamisesta korostavat työyhteisön tasapuolista vuoropuhelua

Nuoren siirtyminen koulutuksesta työelämään on merkittävä prosessi niin yksilölle kuin yhteiskunnalle. Yhtäältä se merkitsee suurta muutosta yksittäisen ihmisen elämässä, toisaalta nuoret työelämän osaajat ovat yhteiskunnalle kultaakin kalliimpia ja heihin kohdistuu odotuksia tulevaisuuden hyvinvoinnin säilyttäjinä. Kiinnittyminen työelämään on harvemmin mutkatonta. Työuran alun lyhyet työsuhteet, uuden työyhteisön toimintatavat ja epäilys oman osaamisen riittävyydestä voivat luoda epävarmuutta ja jaksamisen ongelmia vastavalmistuneelle nuorelle. Työelämään kiinnittymisen ongelmat vaikuttavat nuorten työssä jaksamiseen ja mielenterveyteen, mikä on näkynyt nuorten työkyvyttömyyseläkkeiden kasvuna viime vuosina.

Työeläkeyhtiö Ilmarisen 60-vuotisjuhlahankkeessa tuetaan nuorten työelämään kiinnittymistä ja työssä jaksamista. Ilmarisen hankkeen tarkoituksena on osallistua keskusteluun nuorten jaksamisesta työelämässä, kuin myös osallistaa nuoret itsensä keskusteluun. Hanke kulkee osuvasti nimellä ”Mielellään töissä”. Nuorten Akatemia toteutti hankkeen idealaboratoriot, joihin kutsuttiin pääosin toisella asteella opiskelevia nuoria keskustelemaan työelämästä. Idealaboratorioiden tarkoituksena oli tuoda esiin teemoja, jotka innostavat ja huolettavat nuoria työelämässä ja siihen kiinnittymisessä. Idealaboratorioiden pohjalta kehitämme digitaalisen oppimispelin, joka myöhemmin on ladattavissa vapaasti opetukseen sekä nuorten parissa toimiville organisaatioille.

Toteutimme idealaboratoriot vallitsevasta tilanteesta johtuen etäyhteyksin. Toteutuksessa näkyivät etäyhteyksien tuomat rajoitteet ja haasteet, mutta toisaalta nuoret pääsivät joustavasti osallistumaan ideointiin ympäri Suomen. Etäilystä huolimatta itse ideoinnit ja keskusteluivat sujuivat mallikkaasti.

Mielellään töissä -hankkeen idealabrat olivat minulle ensimmäiset itsenäiset pienryhmien fasilitointikeikat Nuorten Akatemiassa. Turha juksata sanomalla, ettei olisi jännittänyt. Entä jos suunnittelemamme aiheet työelämästä eivät synnytä keskustelua? Kuinka toimin, jos joku tippuu linjoilta? Entä jos ajattelun sparraukseni kaikuvat tyhjyyteen?

Huoleni olivat onneksi turhia.

Nuoret tunnistivat useita työelämän haasteita

Tuleva työelämä todella puhututti osallistujia, ja keskustelu oli suorastaan vilkasta. Nuoret tunnistivat työelämästä paljon tuttuja haasteita, kuten epätasa-arvon, henkisen kuormittavuuden ja huonon työilmapiirin, joista joillakin keskustelijoista oli jo henkilökohtaista kokemusta. Työelämään kiinnittymisen haasteina nähtiin työnantajien kyvyttömyys nähdä vastavalmistuvien nuorten taitoja ja potentiaalia sekä epätasa-arvoinen kohtelu nuoria työntekijöitä kohtaan.

Työelämässä huolettavina seikkoina nähtiin niin työn epävakaus, omien taitojen riittämättömyys kuin työn yksitoikkoisuus. Lisäksi oma fyysinen tai henkinen pahoinvointi ja riittämätön palkka huolettivat. Huono työympäristö voi aiheuttaa monia vaikeuksia työn motivoimattomuudesta mielenterveyden ongelmiin. Työelämään kiinnittymiseen ja työssä jaksamiseen löydettiin keskusteluissa paljon haasteita, ja nämä haasteet todella ovat myös aitoja.

Tulevaisuuden työelämä ei kuitenkaan ole pelkkiä uhkakuvia. Työelämään kuuluvat keskusteluihin osallistuneiden nuorten mielestä myös onnistumiset, saavutukset ja oman työn merkityksellisyys. Nuorten mielipiteistä paistoi läpi se, että tuleva työura innostaa ja motivoi, eikä motivaattorina toimi pelkkä työstä saatava korvaus.

Löysimme keskusteluissa monta keinoa työssäjaksamisen haasteiden ratkomiseen. Tärkeimpinä keinoina nousivat esiin työympäristön keskustelevuus, niin työnantajan kuin työkaverinkin tasapuolinen kohtelu sekä ymmärtävä työote ja rohkeus puuttua epäkohtiin. Ymmärrys omasta ja toisen fyysisestä ja henkisestä jaksamisesta työssä sekä tarvittaessa kuunteleminen ja tukeminen luovat hyvää työilmapiiriä, jossa nuoret haluavat tulevaisuudessa työskennellä. Hyvässä työympäristössä työn haastavuus ymmärretään, virheitä sallitaan ja onnistumiset huomioidaan.

Nuori haluaa olla tasavertainen työyhteisössä

Keskusteluissa nuorten mielestä oleellisin pointti työelämään siirtymisessä ja työssä jaksamisessa on, että nuori työntekijä tulee kohdatuksi tasavertaisena työyhteisön jäsenenä ja tuntee osallisuutta työyhteisöön iästään tai kokemattomuudestaan riippumatta.

Työelämään kiinnittymisen kohdalla vastuu ei ole pelkästään vastavalmistuneen nuoren. Rakenteiden tasolla tarvitaan dialogia oppilaitosten ja työnantajien välillä. Sen lisäksi työelämässä on tärkeää tunnistaa potentiaali, joka nuorella osaajalla on. Työ todella motivoi nuoria ja nuorten odotukset työelämästä heijastelevat sitä toiveikkuutta, jota työelämä myös tarvitsee. Toisaalta myös epäkohtien tiedostaminen ja rohkeus muuttaa niitä on äärimmäisen tärkeää.

Työ vaatii tekijältään paljon, ja jokainen kokee haasteita jaksamisessaan enemmän tai vähemmän. Tällöin työyhteisön, työnantajan tai toisen työntekijän kyky tarjota apua ja empaattisesti kohdata työntekijä korostuu. Eräs keskustelijoista sen varsin osuvasti kiteytti kuvatessaan hyvää työyhteisöä: ”Sellainen yhteisö missä olisi mukava olla vaikkei kaikki olisikaan parhaita sielutovereita, että olisi se peruskunnioitus kaikkia kohtaan.”

Antti Ollikainen
Kirjoittaja on Nuorten Akatemian korkeakouluharjoittelija, joka erikoistunut opinnoissaan koulutuksen ja työelämän väliseen suhteeseen.

Lue lisää:

  • Irene Perhola 10.4.2021 klo 11.58
    Kaikki tuntuu olevan nykyisin niin tosi, tosi vaikeaa. Työ,lasten kasvatus,muut ihmissuhteet,yleensä koko elämä?Miten olen mahtanut selvitä 75 vuotta selväjärkisenä,ilman masennusta,yms.Taidan olla onnekas mummo ,joka on käyttänyt maalaisjärkeä.Mitä se nyt sitten tarkoittaakaan.
    Vastaa kommenttiin

Lisää uusi kommentti

0/4000
Viesti on pakollinen
Nimi on pakollinen
Sähköpostiosoite on pakollinen

Lisää aiheesta

Blogit 8.4.2021

Nuorten ajatukset työssäjaksamisesta korostavat työyhteisön tasapuolista vuoropuhelua

Nuoren siirtyminen koulutuksesta työelämään on merkittävä prosessi niin yksilölle kuin yhteiskunnalle. Yhtäältä se merkitsee suurta muutosta yksittäisen ihmisen elämässä, toisaalta nuoret työelämän osaajat ovat yhteiskunnalle kultaakin kalliimpia ja heihin kohdistuu odotuksia tulevaisuuden hyvinvoinnin säilyttäjinä. Kiinnittyminen työelämään on harvemmin mutkatonta. Työuran alun lyhyet työsuhteet, uuden työyhteisön toimintatavat ja epäilys oman osaamisen riittävyydestä voivat luoda epävarmuutta ja jaksamisen ongelmia vastavalmistuneelle nuorelle. Työelämään kiinnittymisen ongelmat vaikuttavat nuorten työssä jaksamiseen ja mielenterveyteen, mikä on näkynyt nuorten työkyvyttömyyseläkkeiden kasvuna viime vuosina.

Nuorten ajatukset työssäjaksamisesta korostavat työyhteisön tasapuolista vuoropuhelua

Blogit 31.3.2021

Työterveysneuvottelu tukee lähijohtajaa

Suomalaistutkimuksen mukaan lähijohtajat kokevat työterveysneuvottelujen tukevan esimiestyötään. Johtajat toivovat saavansa neuvotteluissa tietoa, miten huomioida työntekijän terveysrajoitteet työpaikalla. He myös arvostavat työterveysneuvotteluiden avointa keskustelua sekä konkreettisia ratkaisuja. Silti työterveysneuvottelu voi jännittää niin johtajaa kuin työntekijääkin.

Työterveysneuvottelu tukee lähijohtajaa

Blogit 16.3.2021

Henkilöstökysely - pakollinen paha vai mahdollisuus kehittyä?

Oletko koskaan jättänyt vastaamatta johonkin sinulle lähetettyyn kyselyyn? Minä olen. Entä mikäli henkilöstön hyvinvointi ja työkyky kuuluvat jollain tavalla tontillesi, oletko koskaan jättänyt tekemättä henkilöstökyselyä, koska tulokset olivat viimeksi "ihan hyviä" eikä mitään konkreettista parannettavaa oikein löytynyt? Mikäli vastasit tähänkin kyllä, et ole yksin.

Henkilöstökysely - pakollinen paha vai mahdollisuus kehittyä?
Lisää ajankohtaisia artikkeleita