Blogit

Muuta elinympäristösi tukemaan onnistumista

Onko sinulle joskus käynyt niin, että olet ollut erittäin lähellä aloittaa kokkaamaan terveyttä tukevaa ruokaa?

Tai melkein jo lähtenyt kuntosalille?

Tai lähes tulkoon mennyt ajoissa nukkumaan – mutta sitten et kuitenkaan jostain syystä saanut sitä aikaiseksi?

Tai onko viikko joskus vierähtänyt niin, että maanantaiaamuna oli kova tsemppi päällä elämänmuutoksen tekemisestä, mutta sunnuntai-iltana havahduit kysymään itseltäsi, että mihin tämä viikko taas oikein meni ja miksi mitään ei tullut tehtyä?

Elämänmuutoksessa onnistumista tukevat mm. valmennusapu, konkreettisen suunnitelman tekeminen sekä innostavien ja toteutuskelpoisten tavoitteiden asettaminen. Lisäksi on olemassa vielä tärkeä muuttuja: elinympäristön muuttaminen. Vuosien varrella se on monen kohdalla osoittautunut ratkaisevaksi tekijäksi esimerkiksi painonhallinnassa ja hyvän vireystilan löytämisessä.

Elinympäristösi tarkoitan tässä yhteydessä niitä paikkoja, joissa vietät aikaasi. Useimpien kohdalla valtaosa ajasta kuluu kotona ja sen läheisyydessä, työpaikalla sekä siirtymisvälineessä näiden kahden välillä. Jos sinulla on näiden lisäksi säännöllinen harrastus, sen ympäristö kannattaa ottaa myös huomioon.

Elinympäristön huomioiminen jää usein vähälle siitä syystä, että se vaikuttaa erityisesti niihin valintoihin – hyviin ja huonoihin – joita et kunnolla edes tiedosta päivittäin tekeväsi. Samoin se vaikuttaa uusien elintapojen oppimiseen. Itsekurilla ja ryhtiliikkeillä saatamme käynnistää painonhallintaprojektin ja tehdä muutaman hyvän päätöksen siellä ja täällä, mutta valtaosa päivittäin toistuvista valinnoistamme tapahtuu automaattisesti tapojen kautta. Tällaisia päätöksiä ovat mm. milloin ja miten menet nukkumaan, miten ja milloin koostat ja syöt ateriasi sekä treenin ja arkiaktiivisuuden määrä ja intensiteetti. Eli oman hyvinvointimme ja suorituskykymme kivijalat.

Lähtökohtaisesti elinympäristön suurin ongelma nykyajassa on, että se ei varsinaisesti tue terveyttämme. Toki meillä on ajoittaisia fitnessbuumeja, lomien jälkeisiä ruuhkia kuntosaleilla sekä innostavia lankutus- ja smoothiehaasteita. Kokonaiskuvassa näiden vaikutukset kansanterveydellisellä tasolla haihtuvat kuitenkin tuuleen, kun vastassa on pitkät istumatyöpäivät, ravinneköyhien mutta energiarikkaiden ruokien ylipursuava tarjonta sekä koukuttavat älylaitteet, jotka venyttävät illan nukkumaanmenoa yhä myöhemmälle.

Elinympäristön muuttamisessa tärkein pääsääntö tiivistyy yhteen lauseeseen: rakenna elinympäristöstäsi sellainen, että hyvän valinnan tekeminen on mahdollisimman helppoa ja huonon valinnan tekeminen mahdollisimman vaikeaa. Näin onnistut todennäköisemmin, vaikka vastassa olisi huono, kiireinen päivä ja tuntisit itsesi vetämättömäksi ja väsyneeksi.

Valmennettuamme kymmeniä tuhansia ihmisiä muutosmatkalla ja vierailtuani lukuisissa yrityksissä luennoimassa olen todennut seuraavien elinympäristömuutosten olevan ratkaisevassa roolissa:

• Vertaistuki eli ryhmässä tekeminen. Kotioloissa tämä tarkoittaa esimerkiksi koko perheen yhteisen projektin käynnistämistä ruuanlaiton, harrastusten ja illan rauhoittamisen merkeissä. Työpaikalla pidempikestoiset työhyvinvointiprojektit ja kulttuurimuutokset, joihin osallistuvat kaikki johtoporrasta myöten.

• Monipuolisen liikunnan mahdollistaminen ja aloituskynnyksen madaltaminen. Kuntosali tarjoaa monelle hyvän paikan vahvistaa kehoa ja parantaa liikkuvuutta. Poikkeustilanteita varten on hyvä olla työkalupakissa myös kolmen vartin kävelylenkki sekä 20 minuutin intervalliharjoitus. Eräässä työpaikassa törmäsin kulttuuriin, jossa ennakkoon sopimalla työnantaja korvasi kuluista 20–50% kuittia vastaan, lähes tulkoon lajiin katsomatta.

• Fiksujen ravintovalintojen mahdollistaminen. Kotona yksi helpoimmista tavoista edistää terveyttä tukevien aterioiden syntymistä on pitää kaapit täynnä vain terveyttä tukevia vaihtoehtoja. Työpaikalla palaveritarjottimet ja taukotilat voi täyttää keksien ja suklaiden sijaan terveellisillä herkuilla – hedelmät, smoothiet, välipalapatukat – ja tutustuttaa näin ihmisiä uusiin ja parempiin valintoihin.

• Palautumisen edistäminen. Kotona yksi parhaita tekoja on luoda makuuhuoneesta palautumisen pyhättö. Asenna pimennysverhot, laske hieman lämpötilaa äläkä tuo elektronisia laitteita makuuhuoneeseen somesurffauksen estämiseksi. Työpaikalla voi järjestää ohjattuja läsnäoloharjoituksia ja rakentaa tilat, missä tauko on oikeasti tauko.

Elinympäristön muuttamisessa työsarkaa riittää, mutta kaikki sen eteen tehty työ on moninkertaisesti vaivansa arvoinen. Mikä parasta se tuottaa tuloksia erityisesti silloin, kun sinulla on kaikkein vaikeinta ja kun et juurikaan huomaa tekeväsi asioiden eteen mitään.

Joni Jaakkola
@Joni_Jaakkola
DI, yritysvalmentaja, hyvinvointialan yrittäjä

Kun töissä viettää lähes puolet aikuiselämästään, olisi kai reilua, että siitä edes vähän tykkäisi.

Joni Jaakkolan lupaus: Lupaan lopettaa johtajana päätösten kanssa nysväämisen. Pieni tai iso päätös, sitä otetaan niskasta kiinni ja viedään eteenpäin, jotta asiat etenevät ja firma pysyy ketteränä.

Millainen on sinun lupauksesi paremman työelämän rakentamiseksi? Katso video ja ota osaa haasteeseen: ilmarinen.fi/lupaus.

Lisää uusi kommentti

0/4000
Viesti on pakollinen
Nimi on pakollinen
Sähköpostiosoite on pakollinen

Lisää aiheesta

Blogit 10.6.2021

Mitä jos lehmät lentäisivät ja kaikki tekisivät mielekkäitä töitä?

Mitä jos robotit ja tekoäly avustavat kaikista työkykyisiä? Mitä jos terveystoimijat ja eläkeyhtiöt yhdistyisivät? Tai mitä jos hyvinvointi ja työkyky onkin jatkossa vain yksilön asia ja vastuu? Entä jos nykyinen työsuhdemalli poistuisi ja kaikki olisivat yrittäjiä?

Mitä jos lehmät lentäisivät ja kaikki tekisivät mielekkäitä töitä?

Blogit 2.6.2021

Koko kylän kehnoin piika

Onnekseni synnyin tähän maailman aikaan. Osaamiseni ja ominaisuuteni sopivat varsin hyvin 2020-luvun yhteiskunnan tarpeisiin, mutta 1800-luvulla olisin ollut toivottoman ei-toivottua työvoimaa.

Koko kylän kehnoin piika

Blogit 27.5.2021

Eläkevaroille parempaa tuottoa sääntelyä kehittämällä?

Suomen ikärakenne kehittyy epäsuotuisaan suuntaan ja vanhushuoltosuhde on kasvussa. Matalan syntyvyyden myötä ikärakenteen paranemista ei voi pitää todennäköisenä tulevaisuudessakaan. Ikärakenteen muutos vaikuttaa hoivamenojen ja eläkkeiden kautta merkittävästi julkisten menojen kasvuun. Kun työikäisen väestön määrä vähenee, on entistä harvalukuisemman joukon kannettavana yhä suurempi menotaakka.

Eläkevaroille parempaa tuottoa sääntelyä kehittämällä?
Lisää ajankohtaisia artikkeleita