Miksi työpaikan kannattaa olla esteetön?
Esteettömässä ja saavutettavassa työympäristössä työnteko sujuu mutkattomasti. Liikkuminen on helppoa, kun kulkuväylät ovat leveitä. Ovet avautuvat kevyesti, eikä kynnyksiin kompastumista tarvitse varoa.
Kun työssä käytettävät tietojärjestelmät ja ohjelmat sekä viestintä toimivat saavutettavuuden periaatteet huomioiden, on niiden käyttäminen vaivatonta ja helposti ymmärrettävää kaikille. Samalla saavutettavuus mahdollistaa työnteon esimerkiksi näkövammaiselle työntekijälle.
Rakennetun ympäristön esteettömyydestä taas on hyötyä meille jokaiselle. Mutta liikkumisen apuvälineitä, kuten pyörätuolia tai kyynärsauvoja käyttävälle työntekijälle esteettömyys on edellytys työelämään osallistumiselle.
Arvot ja asenteet ratkaisevat
Esteettömyyden ja saavutettavuuden huomioiminen on nykypäivää. Yritykset rekrytoivat oman alansa huippuosaajia. Sen, millä tavoin asiantuntija liikkuu, miten hän kuulee tai näkee, tulisi olla sivuseikka.
Toimitilojen tai teknologian ei pidä antaa rajoittaa osaamisen käyttöön saamista – niin fyysisestä kuin digitaalisesta ympäristöstä voi aina tehdä parempaa. Lisäksi on olemassa yksilöllisiä apuvälineitä, jotka voivat tukea työntekijän toimintakykyä.
Pitkälti kyse on työpaikalla vallitsevista asenteista ja arvoista. Ajatellaanko, että työntekijät ovat kuin samasta muotista vai sallitaanko moninaisuus? Työpaikan esteettömyys ja saavutettavuus ovat vahvoja signaaleja sekä henkilöstölle että yhteistyökumppaneille ja asiakkaille: arvostamme ihmisten moninaisuutta ja toimimme myös sen mukaisesti.
Kuinka esteetön ja saavutettava työpaikkasi on?
Invalidiliitossa kehitetyllä itsearviointimenetelmällä voit testata, kuinka esteetön ja saavutettava sinun työpaikkasi on.
Itsearviointi jakautuu neljään osa-alueeseen: palveluihin, strategiaan, henkilöstöön ja toimitiloihin. Toimitilojen esteettömyyttä arvioidaan havainnoimalla ja mittaamalla. Muita osa-alueita tarkastellaan kirjattujen tavoitteiden ja strategioiden kautta sekä haastattelemalla henkilöstöä.
Itsearvioinnin tuloksena saat selville mahdolliset kehittämiskohteet. Menetelmän avulla haluamme kannustaa organisaatioita hyödyntämään esteettömyyden ja saavutettavuuden mahdollisuudet ja lisäämään siten kilpailuetuaan.
Marika Nordlund
vastaava esteettömyysasiantuntija
Invalidiliiton Esteettömyyskeskus ESKE
Tutustu myös:
Lisää aiheesta
Yrittäjät ansaitsevat yhtä hyvän eläketurvan kuin palkansaajatkin
Yrittäjien luottamus eläkejärjestelmään on vaatimaton Suomen Yrittäjien tuoreen tutkimuksen perusteella, alivakuuttaminen on yleistä ja valtion rahoitus on kasvussa. Vuoroin arvostellaan yrittäjiä ja eläkevakuuttajia alivakuuttamisesta. Mistä tässä on oikein kyse?
Digitaalinen alusta on hyvä renki, mutta huono isäntä
Vuodesta 2007, eli ensimmäisen iPhonen julkaisusta lähtien, voimistunut alustatalous on kovaa vauhtia laajenemassa perinteiseen, digitalisaation ulkopuolella olleeseen palveluliiketoimintaan. Korona-aika on vauhdittanut ilmiötä, josta osoituksena on esimerkiksi valtavasti kasvaneet algoritmijohtoiset ruuan kotiinkuljetuspalvelut. Painettujen puhelinluetteloiden jäätyä historiaan, perinteiset palvelualan pienyritykset joutuvat nykyään olemaan aktiivisesti läsnä somessa, Google-hauissa, kuluttaja-arvioissa ja kilpailutuksia tekevissä palveluissa ollakseen asiakkaiden näkökulmasta olemassa.
Mitä jos lehmät lentäisivät ja kaikki tekisivät mielekkäitä töitä?
Mitä jos robotit ja tekoäly avustavat kaikista työkykyisiä? Mitä jos terveystoimijat ja eläkeyhtiöt yhdistyisivät? Tai mitä jos hyvinvointi ja työkyky onkin jatkossa vain yksilön asia ja vastuu? Entä jos nykyinen työsuhdemalli poistuisi ja kaikki olisivat yrittäjiä?