5 keinoa työturvallisuuden parantamiseen työpaikalla
Turvallinen työ. Terveenä töissä. Nolla tapaturmaa. Kohti nollaa. Näitä helposti muistettavia työturvallisuuden mantroja on paljon, eikä työturvallisuus loppujen lopuksi olekaan kovin monimutkaista. Miksi työturvallisuudesta ei sitten huolehdita? Vai onko niin, että työturvallisuudesta työpaikalla huolehditaan, mutta vahinkoja sattuu silti.
Onneksi suuri osa vahingoista ja työtapaturmista on pieniä. Tarvitaan ehkä terveydenhuollon apua haavan puhdistamiseen tai roskan ottamiseen pois silmästä. Työtapaturmista noin yksi tuhannesta on seurauksiltaan vakava. Näissä vahingoissa viranomaiset selvittävät tapahtumien kulun ja sen, miten asianmukaisesti työturvallisuudesta on työpaikalla huolehdittu.
Yrityksen suhtautuminen työturvallisuuteen käytännön tasolla vaikuttaa jokaiseen työntekijään ja sitä kautta yrityksen tulokseen. Kaikkea turvallisuuteen liittyvää ei tietenkään tarvitse tehdä kerralla, vaan asiat voi palastella. Loppujen lopuksi työturvallisuudessa työpaikalla on kyse siitä, että työt sujuvat ja kaikki tietävät oman roolinsa.
Tässä viisi keinoa työturvallisuudesta huolehtimiseen käytännössä alalla kuin alalla.
1. Avoin ilmapiiri kannustaa parantamaan työturvallisuutta
Avoin ilmapiiri ei tarkoita korulauseita. Avoimuus tarkoittaa sitä, että työtä haittaavista asioista puhutaan asiallisesti ja niitä korjataan aktiivisesti. Avoimuus ei myöskään tarkoita puhumista kaikista asioista. Sen sijaan työhön vaikuttavista asioista ja työturvallisuuden kuormitustekijöistä on aina järkevää puhua.
Yksi yleinen työturvallisuuteen liittyvä keskustelunaihe on kiire. Kiireen tunne tuntuu edelleen olevan mittari hyvästä työntekijästä. Kiirettä pahentaa monen asian tekeminen yhtä aikaa. Tällöin huomio herpaantuu herkästi. Työpaikalla onkin tärkeää avoimesti keskustella työtavoista ja työpaikan järjestelyistä.
2. Tunnista työturvallisuuden kuormitustekijät
Vain ennalta tunnistettuihin vaaroihin ja työturvallisuuden kuormitustekijöihin voi varautua. Jo laki edellyttää, että työhön liittyvät riski- ja kuormitustekijät selvitetään ennalta. Työturvallisuudessa on alkuun puhuttu työntekijäin suojelusta vaaroilta. Työn tekemisen muututtua fyysisesti turvallisemmaksi, on alettu puhua entistä enemmän kuormitustekijöistä.
Työnantajan velvollisuus työturvallisuudesta ja työntekijöistä huolehtimisesta koskee kaikkia työpaikkoja. Toki työturvallisuus eroaa eri aloilla. Painotukset voivat vaihdella koneiden ja laitteiden turvallisuudesta työasentoihin ja väkivallan uhkasta henkiseen kuormitukseen.
Kun työntekijöillä itsellään on taito tunnistaa vaarat, vahinkojen ennaltaehkäisy tehostuu. Esimerkiksi äkilliset muutokset työoloissa, työvälineissä ja työympäristössä voivat aiheuttaa kuormitusta, josta seuraa vaaratilanteita. Osaava ja vaaroja tunnistava henkilöstö pystyy reagoimaan poikkeavissa tilanteissa ja selviää muutosten tuomasta henkisestä kuormituksesta muita paremmin.
3. Jokainen työntekijä voi parantaa turvallisuutta
Mantrana toistetut työturvallisuuteen liittyvät teesit, jotka eivät johda käytännön toimenpiteisiin saavat aikaan pahoinvointia henkilöstössä. Työntekijät tuntevat, että heitä ei kuunnella. Työpaikalla otetaan turhia riskejä, jos aina on oikaistu tietyssä työvaiheessa, tai altistutaan haitoille, melulle, kemikaaleille tai mekaanisille vaaroille. Jos joku voi oikaista työturvallisuuden kustannuksella, voi se olla merkki muille siitä, että ei tällä nyt ole niin väliä.
Työtapaturman syynä on usein se, ettei työtä ole valmisteltu, keskittyminen herpaantuu tai työoloissa ilmenee jotakin odottamatonta. Tilanteiden ennalta pohtiminen ja toimintamallien laatiminen niihin vähentää työtapaturmien riskiä. Yksi hyvä tapa on pitää tuumaustauko ennen työn aloittamista: tarkistetaan välineet, työolosuhteet ja kerrataan omat työvaiheet.
Jokaista työntekijää kannustava työyhteisö luo pelottoman työpaikan. Peloton tarkoittaa sekä turvallisuuden hallinnan tunnetta että vapautta puhua asioista, myös niistä vaikeista.
4. Työpaikka turvalliseksi työvaihe kerrallaan
Työturvallisuus on valintoja jokaisella työpaikalla joka päivä ja jokaisessa työn tekemisen vaiheessa. Kun asiat suunnitellaan ennalta ja mietitään tarvittavat välineet ja työvaiheet etukäteen, riskit saadaan paremmin hallintaan.
Hyvä esimerkki on kunnossapitotyö asiakkaan kohteessa, vaikkapa kiinteistöhuollon käynti rappukäytävän valaisimen vaihtamiseksi. Työn tekeminen on turvallista, kun ennalta tiedetään tarvittava valaisintyyppi, työvälineet, työtaso, työvalaistus ja se, mistä kohteeseen tuleva sähkö katkaistaan.
Kuten esimerkki osoittaa, vaaranpaikkoja voi ilmetä työn eri vaiheissa. Joskus työ saattaa keskeytyä, kun työntekijä joutuu hakemaan lisää työvälineitä. Tällöin on vaarana, että joitakin työvaiheita jää tekemättä ja syntyy vaaranpaikkoja. Kiinteistöhuollossa portailta putoaminen on hyvin yleinen työtapaturman syy. Lisäksi asioiden tekeminen moneen kertaan, tulee kaikin puolin kalliiksi. Siksi jokaisen työvaiheen suunnittelu ja työturvallisuuteen liittyvien riskien miettiminen ennalta kannattaa.
5. Työturvallisuuden velvoitteista voi huolehtia arkista tekemistä parantamalla
Työnantajan velvollisuutena on huolehtia työn turvallisuudesta. Valitettavan suuri osa työnantajista ei silti ole lainkaan tietoinen omista vastuistaan työturvallisuuden osalta.
Käytännössä työturvallisuus on arkista tekemistä ja huolehtimista. Suunnitellaan työt ja työolot etukäteen. Pohditaan, missä voidaan mennä pieleen ja tehdään senkin tilanteen varalta mietintä. Valitaan oikeat työvälineet ja kehitetään niitä saadun palautteen perusteella. Kun kaikki työntekijät osallistuvat turvallisuushavaintojen tekemiseen, työpaikan turvallisuutta saadaan parannettua järjestelmällisesti.
Perusasioista huolehtiminen on perusta, jolla jokainen työnantaja voi luoda turvallisen työympäristön. Työpaikoilla, joissa riskinottoon kannustetaan joko suoraan tai välillisesti, vaaditaan työntekijöiltä erityistä aktiivisuutta ja rohkeutta turvallisuuden edistämiseen. Johdon on pidettävä huolta, ettei ryhmäpaine kannusta yksittäistä työntekijää riskinottoon. Turvallisuutta ei pidä vaarantaa taloudellisista syistä. Työntekijöiden oma osaaminen ja tahto voivat varmistaa sen, että työturvallisuus pysyy kunnossa ja työturvallisuuden riskit onnistutaan minimoimaan. Osaamisen lisääminen ja jakaminen kaikkien kesken on turvallisen työpaikan merkki. Näin työturvallisuus voidaan saada entistä keskeisemmäksi osaksi yrityksen arkista tekemistä.
Ulla Juuti
Business Developer, työturvallisuus
Pohjola Vakuutus, OP
Lisää aiheesta
Miksi yhä useampi mielenterveyssyistä kuntoutusta hakenut saa kielteisen päätöksen? – Tässä kolme syytä
Työkyvyttömyyseläkettä haetaan eniten mielenterveyden häiriöiden vuoksi. Erityisesti nuorten työkyvyttömyyden pitkittyminen on huolestuttavaa, koska heillä olisi paljon työvuosia jäljellä. Miksi kuitenkin yhä useampi mielenterveyssyistä ammatillista kuntoutusta hakenut saa kielteisen päätöksen?
Mistä puhutaan, kun keskustellaan eläkkeiden uudistamisesta ja leikkaamisesta?
Meiltä on viime aikoina kyselty, mitä hallituksen leikkauspuheet tarkoittavat. Lisäksi moni pohtii omalta kohdaltaan, pieneneekö oma eläke, pääseekö vielä osittaiselle vanhuuseläkkeelle tai tuleeko ensi vuonna indeksikorotusta. Kaikesta voi päätellä, että julkinen keskustelu on herättänyt huolta niin työelämässä yhä olevissa kuin eläkeläisissä.
Miten muokataan työtä konkarille sopivaksi?
Työuraa ei voi ainakaan koko matkalta painella maaliin asti täydellä vauhdilla ja itseään jatkuvasti ylittäen. Tulevaisuudessa on yhä tärkeämpää, että sovitamme ja muokkaamme työtä elämäntilanteeseen sopivaksi. Sekä työssä olevasta että työelämään tulevasta työvoimasta täytyy pitää hyvää huolta. Miten voisimme entistä paremmin huomioida työn vaatimusten lisäksi työntekijöiden perustarpeet, elämäntilanteen ja terveydentilan?