Blogit

Armollisuus, eli miten normaalijakauma voi pelastaa päiväsi?

Eikö mennyt putkeen? Tuliko sammakko suusta tai tarpeettoman kiivas kommentti? Vai repsahtiko jo viikkoja tunnollisesti vaalittu ravinto- ja kuntokuuri hetkellisesti herkuttelun ja laiskottelun puolelle? Täydellinen elämä ja täydellinen suorittaminen asettavat kohtuuttomia vaatimuksia, sillä kukaan ei ole täydellinen.

Mikään vähänkään merkityksellinen asia elämässä ei suju täydellisesti kuin sattumalta. Siksi täydellisyydestä on turha haaveilla. Siihen kannattaa pyrkiä, mutta olla armollinen itselleen ja muille.

Armollisuudessa auttaa normaalijakauma, tuo kaikkien tieteellisesti maailmaan ainakin ajoittain suhtautuvien tuki ja turva. Normaalijakauma on ikuinen, kaunis ja luotettava. Se ei koskaan petä, jätä tai huiputa. Sen varaan voi laskea elämänsä.

Oppiminen tapahtuu keskiarvon tietämillä

Muistathan tuon iki-ihanan Gaussin käyrän ja sen kauniin, kelloa muistuttavan profiilin?

Kelloa muistuttavaa kuvaajaa noudattavia ilmiöitä esiintyy luonnossa. Ihmisen henkiset ja fyysiset ominaisuudet, kuten järjestelmällisyys tai pituus ovat normaalisti jakautuneita. Samoin yksilöiden käyttäytyminen on normaalisti jakautunut. Mitä se tarkoittaa?

Päivittäiset terveysvalinnat, vuorovaikutustapa, keskittymiskyky tai stressikäyttäytyminen vaihtelevat tilanteesta toiseen siten, että suurin osa toiminnastasi asettuu keskiarvon tietämille. Suurin osa käyttäytymisestäsi on sellaista, joka vastaa tapojasi ja tottumuksiasi. Osa päivittäisestä toiminnastasi sen sijaan on yllättävää itsellesikin, mutta tällaisia hetkiä on hyvin vähän, erittäin poikkeavia erittäin vähän. Jostain syystä päädyt toimimaan omiin tapoihisi verrattuna keskimääräistä, nopeammin, paremmin, joustavammin tai ystävällisemmin. Osa käyttäytymisestäsi menee valitettavasti sitten toiseen suuntaan, mutta onneksesi harvemmin. Sisältäsi pääsi ilmoille rage-faija tai surkea ystävä.

Kaikki oppiminen tapahtuu keskiarvon tietämillä. Usein ajattelemme, että oppiminen on kurinalalaista huonojen tapojen välttämistä tai oman toiminnan puskemista toivottuun suuntaan. Näin se ei kuitenkaan mene – huonojen tapojen välttäminen ja poikkeuksellisen hyvien keinotekoinen ylläpitäminen kuluttavat paljon energiaa, jonka seurauksena tulee repsahduksia ja käyttäytymisesi palautuu keskiarvon tietämille.

Ole armollinen ja unohda jakauman ääripäät

Ihminen oppii keskittymällä keskiarvoon ja siirtämällä omien tapojensa keskiarvoa toivottuun suuntaan. Tämä on usein paljon aikaa ja harjoittelua vaativa prosessi. Sen tuottama muutos saattaa olla myös lähes tunnistamaton, koska hitaat muutokset tapahtuvat vaivihkaa. Kahta peräkkäistä viikkoa vertaamalla et huomaa eroa käyttäytymisessäsi, mutta jos aloitat tänään, olet vuoden päästä iloinen päätöksestäsi.

Mutta miten tähän liittyy armollisuus? On armollista unohtaa jakauman ääripäät. Hyväksyä, että poikkeuksellisen hyvät ja huonot hetket kuuluvat asiaan. Normaalijakauma seuraa sinua minne ikinä menetkin. Eteesi tulee väistämättä hetkiä, jolloin tipahdat kellokäyrän laidalle, hyvässä tai huonossa. Ole silloin iloinen onnellisesta sattumasta tai armollinen väistämättömän edessä: kukaan ei ole täydellinen.

Keskity keskiarvoon. Tunnista ja tiedosta omat tottumuksesi ja pinttyneet käyttäytymismallisi. Tietoisuus automaattisista ajattelu- ja tunnereaktioista auttaa ottamaan vastuun omasta toiminnastasi. Harjoittele uusia tapoja toistojen kautta. Voit aina valita kokea toisin. Jos onnistut muuttamaan kokemusta, muutat käyttäytymistä. Siirrät käyttäytymisesi jakaumaa askel kerrallaan toivomaasi suuntaan. Käyttäytymisesi keskiarvo siirtyy, ja sen mukana myös tavallista huonommasta hetkestä tulee piirun parempi.

Ville Ojanen
Psykologi, FT (aivotutkimus)
Academy of Brain Oy
linkedin.com/in/villeojanen

Tule Ilmarisen asiakkaaksi

  • Kari Vähä-Aho 13.9.2019 klo 10.46
    Kaikki ovat täydellisiä.Mutta se ei suinkaan estä virheiden tekemistä. Kielellinen epäjohdonmukaisuus ja logiikan puute on kamalinta mitä ihmissuhteiden ja elämän ymmärryksen koreografioissa lausutaan.Ja ! -- kun neljäs valtiomahti on tulvillaan tuota puppua,niin yhteisöllinen kehittyminen on todella työlästä. Olisi ihan mukavaa,jos tärkeitä asioista puhuttaessa huomaisi,että niitä on myös ajateltu,eikä pyöritettäisi kuluneita ja viallisia levyjä. De är samma sak,också på svenska språk.
    Vastaa kommenttiin
  • Pertti Ikonen 13.9.2019 klo 22.44
    Hienoa pohdintaan kellokäyrän osoituksista. Mutta työkkäreissä ei tuollaista tunnisteta kun kaiken aikaa sullovat yksilöitä samaan muottiin tietämättä Herra Gaussin näkemyksestä käyrällään.
    Vastaa kommenttiin
  • Dickie 14.9.2019 klo 22.48
    no kun se "normaalijakauma" ei ole syy vaan SEURAUS..eli taas meni väärinpäin herra asiantuntijalta..eli..jos ihminen on kutakuinkin älykäs, siittä ei seuraa, että mutapää olisi vastaava
    Vastaa kommenttiin
  • Heli 16.9.2019 klo 08.12
    Koin tekstin lohdullisena. Lopulta me ihmiset olemme tietyllä tapaa samanlaisia: käymme läpi jotakuinkin samat kehitys- ja elämänvaiheet. Individualismi ja hedonismi ovat kuitenkin tätä päivää ja luovat mielikuvan siitä, että jokainen yksilö poikkeaa muista. Toki eroja löytyy paljonkin, kun niitä haetaan, mutta yhtäläisyyksiä löytyy enemmän. Itseltäni vei aikaa ymmärtää oma keskinkertaisuuteni ja hyväksyä se. Jopa iloita siitä - minun ei tarvitse loistaa tähtenä muitten edellä, mutta ei myöskään rämpiä toisten perässä. Joskus riittävän hyvä todellakin riittää, enempi panostaminen olisi hukkaan heitettyä energiaa, jonka voi käyttää paremminkin. Koska tiedostan, että harva meistä haluaa olla keskinkertainen, niin todettakoon, että meillä kaikilla on alueemme, joilla voimme loistaa, joissa emme pärjää ja joissa olemme keskinkertaisia. Lopulta on vain kysymys itsetuntemuksesta ja siitä, että hyväksyy itsensä puutteineen. Helpommin sanottu kuin tehty - etenkin, jos on suorittajatyyppi. Mutta meidän suorittajienkin on hyvä ymmärtää mitä tuo Gaussin käyrä ihmiselämässä tarkoittaa.
    Vastaa kommenttiin

Lisää uusi kommentti

0/4000
Viesti on pakollinen
Nimi on pakollinen
Sähköpostiosoite on pakollinen

Lisää aiheesta

Blogit 21.7.2021

Hei liikkuja – onko mittalaitteesi renki vai isäntä?

Monelle meistä kunto- ja terveysliikkujista kesä on kestävyysliikunnan kulta-aikaa. Löydämme liikkumisen iloa muun muassa luonnosta nautiskellen kävelylenkin lomassa, lenkkipolkuja pinkoen tai pyörän selässä kiitäen. Monet hurahtavat laskemaan omia kilometrejään ja tähtäävät täysillä kohti omia tavoitteitaan tai kisailevat esimerkiksi pyöräkilometreistä Kilometrikisassa. Ranteeseen puetaan tietenkin suoritusta mittaava älylaite. Eihän sitä muuten tiedä liikkuneensa.

Hei liikkuja – onko mittalaitteesi renki vai isäntä?

Blogit 24.6.2021

Yrittäjät ansaitsevat yhtä hyvän eläketurvan kuin palkansaajatkin

Yrittäjien luottamus eläkejärjestelmään on vaatimaton Suomen Yrittäjien tuoreen tutkimuksen perusteella, alivakuuttaminen on yleistä ja valtion rahoitus on kasvussa. Vuoroin arvostellaan yrittäjiä ja eläkevakuuttajia alivakuuttamisesta. Mistä tässä on oikein kyse?

Yrittäjät ansaitsevat yhtä hyvän eläketurvan kuin palkansaajatkin

Blogit 17.6.2021

Digitaalinen alusta on hyvä renki, mutta huono isäntä

Vuodesta 2007, eli ensimmäisen iPhonen julkaisusta lähtien, voimistunut alustatalous on kovaa vauhtia laajenemassa perinteiseen, digitalisaation ulkopuolella olleeseen palveluliiketoimintaan. Korona-aika on vauhdittanut ilmiötä, josta osoituksena on esimerkiksi valtavasti kasvaneet algoritmijohtoiset ruuan kotiinkuljetuspalvelut. Painettujen puhelinluetteloiden jäätyä historiaan, perinteiset palvelualan pienyritykset joutuvat nykyään olemaan aktiivisesti läsnä somessa, Google-hauissa, kuluttaja-arvioissa ja kilpailutuksia tekevissä palveluissa ollakseen asiakkaiden näkökulmasta olemassa.

Digitaalinen alusta on hyvä renki, mutta huono isäntä
Lisää ajankohtaisia artikkeleita

Muut aihepiirit